Keskustelu:Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi

Toimintasuunnitelma

Terva-Kaisu (TERveysVaikutusten Arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) (tai tuttavallisesti vain Kaisu) on kolmevuotinen hanke 2012-2014), jonka tavoitteena on saattaa alkuun sellainen yhteiskunnallinen päätöksentekokäytäntöjen muutos, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Terva-Kaisussa on viisi osatavoitetta: a) kehittää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja sen teoriaa, b) priorisoida ympäristöterveyttä tukevia politiikkoja, c) jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin (TVA) tietoa ja työkaluja käytäntöön, d) arvioida nykyisen lainsäädännön kehitystarpeita tavoitteen saavuttamiseksi ja e) saattaa alkuun päätöksenteon muuttaminen aluksi pilotteina ja myöhemmin laajempina uudistushankkeina. Osasta a) vastaa Nordem Oy, osista b) ja c) THL,osasta d) STM ja osasta e) STM yhteistyössä THL:n kanssa. Hankkeen taustalla on kaksi hallitusohjelmassa mainittua tehtävää, jotka tässä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden: terveydensuojeluohjelma, joka koostuu osista b) ja c); sekä ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen ottaminen osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa, joka koostuu osista a), d) ja e).

--#: Alla olevissa kuvailuissa on vielä jos jonkinmoisia ristiriitaisuuksia, mutta kokonaiskuvassa alkaa jo olla järkeä. --Mikko Pohjola 27. lokakuuta 2011 kello 13.34 (EEST)

Johdanto

Suomen hallitusohjelmassa sanotaan "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa." Tämä lause asettaa haettavan hankkeen tavoitteen. Miksi arviointi sitten on tärkeää? Arvioinnit jäsentävät päätöksentekoa tukevaa tietoa päättäjille ja sidosryhmille. Parempi tieto tuottaa parempia päätöksiä ja siten toimintaa. Ja loppujen lopuksi tavoitteena on synnyttää parempia, terveyttä edistäviä vaikutuksia yhteiskunnassa.

On tärkeää huomata, että ympäristöterveyskysymyksissä on yleensä lukuisia päätöksiä ja useita päättäjiä yhtaikaa. Esimerkiksi automarketkaavasta päättää kunta, mutta kauppojen varsinaisesta rakentamisesta kaupat itse. Ostos- ja liikkumiskäyttäytymisestä päättää taas jokainen kansalainen joka päivä. Kaikkia näitä päätöksiä voidaan tukea paremmin saatavilla olevan tiedon avulla. Hyvä terveysvaikutusarviointi edistää hyviä päätöksiä, toimia ja vaikutuksia. Jaettu ymmärrys tilanteesta estää itsenäisiä toimijoita toimimasta ymmärtämättömyyttään yhteisiä tavoitteita vastaan.

THL:n tähänastinen arviointitutkimus on auttanut löytämään useita suosituksia siitä, miten arviointeja pitäisi tehdä.

Tiedon tuotanto ja arviointi on kytkettävä tiiviisti yhteen.
Kaikki oleelliset toimijat on saatava mukaan arviointiin. Näitä ovat ne, joilla on arvokasta tietoa ja ne, joilla on merkitystä päättäjänä, toimijana tai kokijana.
Päämäärät ja arvot pitää saada mukaan arviointiin ja julki, koska ne vaikuttavat arvioinnin sisältöön, päätelmiin ja suosituksiin.
Yksittäisten tapausten tiedot pitää saada myös muiden käyttöön. Vain näin tieto alkaa levitä ja vaikuttaa tehokkaasti.
Arvioinnin vaikuttavuutta on myös arvioitava ja seurattava. Tuottaako se todella sitä mitä halutaan?

Yleinen havainto on, että keinoja ja välineitä sekä halua vaikuttaa tiedon kautta on, mutta päätöksenteon viitekehykset ja toimintamallit ehkäisevät tiedon vaikuttavuutta. Terveyshaittojen arviointien parantamisessa tärkeintä onkin itse asiassa päätöksenteon parantaminen paremmin tietoa hyödyntäväksi. THL:ssä on kehitetty paremman arvioinnin menetelmiä ja työkaluja, niin ettei pullonkaulana ole enää niiden puute vaan niiden hyödyntämisen puute. Niinpä haettavassa hankkeessa onkin suuri painoarvo nimenomaan päätöksenteon toimintatapojen kehittämisessä; luodaan kysyntää vastaamaan tiedon tarjontaan. Lisäksi pitää parantaa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden valmiuksia tehdä terveysvaikutusten arviointeja ja hyödyntää olemassaolevia tietoja ja työkaluja.

Hankkeen taustalla on kaksi hallitusohjelmassa mainittua tehtävää, jotka tässä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden: terveydensuojeluohjelma sekä ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen ottaminen osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa.

Hankkeen rakenne ja yhteydet laajempaan kontekstiin

Päätöksenteon uudet mallit -osio (a) käsittää ensimmäisessä vaiheessa (1-12/2012) ideaalimallin ja päätöksenteonarviointimallin kehittämisen ja pilottien valmistelun ml. mallien sovittaminen pilotteihin, eli uusien kokeiltavien päätösprosessien suunnittelu. Toisessa vaiheessa (1/2013-6/2014) toteutetaan pilotit yhteistyössä kuntien ja ELYjen ja/tai AVIen kanssa todellisissa päätöstilanteissa. Päätöksenteon uudet mallit -osion toteutuksesta vastaa Nordem Oy (Mikko Pohjola) yhdessä pilotteihin osallistuvien kuntien ja ELYjen ja/tai AVIen kanssa. Kolmannessa vaiheessa suoritetaan päätöksentekoprosessien arviointi sekä ideaalimallin päivitys ja muotoillaan ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämisuunnitelma/-suositukset. Osiosta käsin myös koordinoidaan terveydensuojeluohjelman (ks. alla) toteuttamista. Työmäärä ensimmäisessä vaiheessa on n. 12 htkk, toisessa vaiheessa n. 30 htkk ja kolmannessa vaiheessa n. 6 htkk.

Ympäristönsuojeluohjelman toisen osan muodostaa ympäristöä ja terveyttä koskevien toimenpiteiden priorisointi (b); ks. tarkempi suunnitelma alla. Ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 2012, tarkastellaan altisteeita ja niiden terveysvaikutusketjuja. Vastaava työmäärä on n. 8 htkk. Toisessa vaiheessa, vuosina 2012-2014, suoritetaan katsaus suomalaisen päätöksenteon nykytilaan ja arvioidaan interventiopotentiaalia ml. kustannusvaikuttavuus. Vastaava työmäärä on n. 12 htkk. Osion tuotokset integroidaan osaksi ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämisuunnitelmaa/-suosituksia.

Piloteissa kokeiltavia päätöksentekoprosesseja tuetaan arviointityöllä, joka toteutetaan terveydensuojeluohjelmaan kuuluvassa TVA-valmiuden luominen -osiossa (c). Toteutuksesta vastaa THL/YMAL. Alustavasti on keskusteltu Kuopion kaupungin osallistumisesta tähän osioon käytäntöjä testaavana kuntatason päättäjänä. Arviointien toteuttamisen myötä kehitetään myös informaatio-, tieto- ja osaamisvarantoja sekä välineitä tulevia arviointitarpeita silmällä pitäen. Työmäärä ennen pilotteja n. 2 htkk, pilottien aikana n. 10 htkk ja pilottien jälkeen n. 2 htkk.

Ohessa huomioidaan ministeriöissä suoritettavaa ympäristöä ja terveyttä koskevien lakien arviointi- ja kehitystyötä (d), joka vaikuttaa myös kehittämissuunnitelmiin/-suosituksiin ja kehittämistoimenpiteisiin jatkossa. Yhteistyöhön pyritään Innokylä-projektin kanssa mm. käytäntöjen kehittämiseen ja implementointiin sekä interventioiden kustannusvaikuttavuuden arvioinnin aiheissa. Ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon tuntemusta on mm. SYKE:ssä, jonka kanssa pyritään myös yhteistyöhön ko. asian selvittämisessä.

Varsinainen päätöksentekokulttuurin ja -käytäntöjen muuttaminen aloitetaan Terva-Kaisu-hankkeen loppupuolella (e). Siinä hyödynnetään monipuolisesti yhteen hankkeen eri keinoja: ympäristösuojeluohjelma (b, c) tuottaa tietotarjontaa ja helpottaa tiedon käyttöönottoa; päätöksenteon uudet mallit (a) tarjoavat paremman päätöksenteon toimintatapoja ja näin luovat tiedon kysyntää päättäjien puolelta, mikä puolestaan yllyttää TVA:n jatkokehittämiseen; ja lainsäädäntötarkastelu ja sen perusteella tehtävät säädösmuutokset (d) sekä poistavat käytäntöjen parantamisen esteitä että lisäävät hallinnollisia velvoitteita siirtyä toivottuun suuntaan.

Suuntaa antava arvio työmäärän ja kustannusten jakautumisesat eri osioihin ja eri ajanjaksoille (htkk).
Osio	2012	2013	2014	Yhteensä
a) Päätöksenteon uudet mallit	12	20	16	48
b) Toimenpiteiden priorisointi	12	4	4	20
c) TVA-valmiudet	2	12	2	16
d) Lainsäädännön arviointi	?	?	?	?
e) Päätöksenteon uudistaminen	0	?	?	?
Yhteensä	26	36	22	84

Toimenpiteiden priorisoinnin ja TVA-valmiuksien luomisen osioita rahoitetaan terveydensuojeluohjelmaan varatuilla rahoilla. Päätöksenteon uudet mallin osion ensimmäinen vaihe rahoitetaan tuki- ja kehitysrahoista ja toinen ja kolmas vaihe rahoitetaan Kaste2-ohjelmasta.

Toteutus

Aloitetaan kaksi erilaista käytännön päätöksenteon ja sen tukemisen tapaustutkimusta. Kohteita haetaan korkealla profiililla (THL johto+STM) tavoitteena löytää (kuntatason) päättäjiä, jotka tosissaan haluavat parantaa omaa päätöksentekoaan. Tarvelähtöisyys on olennaista. Tämänhetkinen ajatus on etsiä yksi YVA-arviointi ja yksi kaavoitustapaus; kummastakin aihepiiristä on alustavia yhteistyötunnusteluja tehty ELY-keskuksen ja Kuopion kanssa. Hanke jalkautuu mukaan näihin päätösprosesseihin tukemaan ja konsultoimaan. Vastuu: YMAL, yhteistyössä HYVE, Innokylä?

Seuraavina vuosina (2013-2014) aloitetaan useita uusia tapaustutkimuksia. Jos mahdollista, käytetään koeasetelmaa siten, että valitut kohteet arvotaan kahteen ryhmään, joista verrokkien seuranta alkaa heti mutta tuki 12 kk myöhemmin.
Tapaustutkimukset tuottavat käytäntöjä ja ohjeistusta, jotka ovat laajennettavissa uusiin tilanteisiin samalla tavalla kuin kiusaamisen vastainen KiVa-koulukampanja on laajentunut 5 vuodessa pilottikouluista koko Suomeen.
2015 ja siitä eteenpäin pyritään yhteiskunnallisen päätöksenteon viitekehysten ja toimintamallien laajempaan uudistamiseen.

Osa b) Ympäristöterveysvaikutusten vähentämispotentiaalin arviointi

Ympäristöterveysvaikutusten torjuntatoimenpiteiden priorisointi vaatii kaksivaiheisen kehittämisohjelman:

ympäristöterveyskuorman arviointi, alentamistoimenpiteiden identifiointi ja terveysvaikuttavuuden arviointi
toimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointi

Ensimmäinen vaihe, joka toteutetaan 2012 (taulukko 2), sisältää SETURI ja EBODE-hankkeiden saattamisen ajantasalle, laajentamisen puuttuvien tekijöiden osalta ja skaalaamisen yhteismitallisiksi (DALY). Periaatteessa mukaan halutaan kaikki ympäristötekijät, mutta käytännön syistä huomattavaakin rajanvetoa joudutaan tekemään; joka tapauksessa arvioinnista tulee luotettavuudeltaan monitasoinen - osalle harvinaisemmista tekijöistä altistuksen arviointi jää karkeaksi ja tuloksista saadaan siten vain suuntaa-antavia. Tulosten perusteella kuitenkin voidaan myös kohdentaa altistusarvioiden tarkentamiseen pyrkiviä tutkimushankkeita. Työssä kootaan kirjallisuuskatsaus aiemmin tarkasteltuihin riskinhallinnan toimenpidevaihtoehtoihin. Samoin kuin tautikuorman osalta, myös toimenpidevaihtoehtojen tunnistaminen on monitasoinen prosessi edeten hallintaperiaatteista tarkasti määrättyihin toimenpideketjuihin.

Kustannukset vuonna 2012 koostuvat täysipäiväisen tutkijan palkkaamisesta hankkeeseen (12 hlökk), aineistokuluista ja ulkopuolisesta palvelusta tietojen manageroinnissa, yht. 58k€.

Taulukko 2. Ensimmäisen vuoden alustava resurssitarve.

Ensimmäinen vaihe: terveysvaikutusten arviointi

Altisteiden listaaminen (kemikaaliohjelma; REACH ym.) (1 hlökk)
Terveysvaikutusten listaaminen (1 hlökk)
Annos-vastefunktioiden listaaminen (mm. IRIS ja muut kv-tietokannat) (1 hlökk)
Altistustasojen arviointi (1 hlökk)
Terveysvaikutusten arviointi (1 hlökk)
Insidenssi-tautikuormamuunnokset (2 hlökk)

Toinen vaihe: toimenpidekustannukset ja priorisointi

Riskinhallintavaihtoehtojen identifiointi (kirjallisuuskatsaus) (2 hlökk)
Riskinhallintakustannusten arviointi (3 hlökk)

Yht 12 hlökk (maisteri tai postdoc tasoinen)

--#: Pitäisin erittäin hyvänä ellei välttämättömänä, että tämä Seturi-Ebode-päivitys rakennetaan suoraan Opasnetiin R:llä. Vain siten siitä saadaan sellainen priorisointimalli, josta voidaan lohkoa haluttuja osia joidenkin yksityiskohtaisten päätösten tai terveysvaikutusten tarkateluun. Muut vaihtoehdot vaatisivat aina kaikenlaista räätälöintiä ja tutkijoiden työajan haaskautumista siihen. --Jouni Tuomisto 27. lokakuuta 2011 kello 13.11 (EEST)

Tautikuorma- ja toimenpidevaihtoehtotietokanta muodostavat oleelliset lähtötiedot toiseen vaiheeseen, jossa selvitetään toimenpiteiden kustannuksia suhteessa niiden terveys- (ja muihin mahdollisiin) hyötyihin. Tämän vaiheen tulosten perusteella voidaan antaa suosituksia taloudellisesti tehokkaimmista terveydensuojelu- ja -edistämistoimenpiteistä. Toteutus aloitetaan jo ensimmäisen vaiheen rinnalla. Osin tämä vaatii ulkopuolisia kumppaneita, joita tällä hetkellä on kartoitettu Stuttgartin yliopistosta ja Kyproksen teknillisestä yliopistosta, joiden kanssa on tehty aktiivista ja menestyksellistä yhteistyötä aiemminkin.

Vuonna 2012 rakennettava ympäristöterveyden tautikuormamalli tuottaa keskeisen komponentin kansalliseen terveydenarviointimalliin, jonka tavoitteena on kuvata probabilistisesti koko kansanterveyden rakenne sisältäen kaikki merkittävät terveyden riskitekijät ja niiden rinnakkaiset ja peräkkäiset vaikutusketjut. Mallin tarkoitus on jakaa koko olemassa oleva (ja hyvin tunnettu!) kansallinen tautikuorma osatekijöihin ja tunnistaa kaikkien merkittävien riskitekijöiden väliset suhteet, päällekkäisyydet, ja periaatteelliset alentamispotentiaalit. Mallin avulla määritetään suhteessa teoreettiseen täyden terveyden väestöön verrattuna kuinka paljon eri tekijöiden takia terveitä elinvuosia (DALY) menetetään ennenaikaisen kuolleisuuden ja sairauksien takia.

--#: Kokonaisterveysmalli on erittäin kannatettava ajatus, mutta onko se tämän hankkeen ulkopuolella? Ainakaan en näe siihen resursseja, ja toisaalta sen olemassaolo ei ole välttämätön edellytys muiden osien onnistumiselle. Tämä varmaan vaatisi ETEOn tai muun kroonisia tauteja tutkivan osaston osallistumista. Heillähän on jo erilaisia malleja (mm. Elämä pelissä), mutten ole tietoinen, millä ehdoilla niitä voisi käyttää. --Jouni Tuomisto 27. lokakuuta 2011 kello 13.11 (EEST)

Organisaatio

Terva-Kaisu-hankkeen vastuullisena johtajana toimii erikoistutkija Jouni Tuomisto THL:stä. Hankkeen osien vastuut jakautuvat seuraavasti:

a) Päätöksenteon uudet mallit: Mikko Pohjola, Nordem Oy
b) Toimenpiteiden priorisointi: Otto Hänninen, THL
c) TVA-valmiudet: Jouni Tuomisto
d) Lainsäädännön arviointi: Jari Keinänen, STM
e) Päätöksenteon uudistaminen: Jari Keinänen, STM

Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, jonka tarkoituksena on seurata ja kommentoida hankkeen etenemistä ja erityisesti toimia tiedonvälityskanavana hankkeen ja aiheeseen liittyvien toimijoiden ja sidosryhmien välillä. Näitä ovat mm. Innokylä, Kuntaliitto, AVI- ja ELY-keskukset, kunnat, HSY ja eduskunta eli yleisesti yhteiskunnallisia päätöksiä tekevät tahot. Ohjausryhmässä ovat jäseninä 6-8 sidosryhmien edustajaa sekä hankkeen osien vetäjät.

Hankkeen työ tehtään Opasnet-verkkotyötilassa (http://fi.opasnet.org) alusta alkaen ja kokonaisuudessaan avoimesti. Tämä tekee helpoksi hankkeesta tiedottamisen sekä kiinnostuneiden tahojen osallistumisen työskentelyyn, koska Opasnet tarjoaa tehokkaat työkalut tietotyöskentelyyn, keskusteluun sekä myös matemaattiseen mallintamiseen.

Hankkeen työkieli on suomi, mutta joitakin harkittuja osia (yleensä tieteellisiä yksityiskohtia) työstetään myös tai yksinomaan englanniksi. Tämä on välttämätöntä, jotta kansainvälinen yhteistyö saadaan toimimaan saumattomasti näissä asioissa.

Budjetti

Katso myös taustatiedot:

Keskustelu:Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi(€, pm)
Obs	Obs	Kustannuslaji	määrä	kuvaus
1	1	Ostopalvelu	55000	Projektikoordinaattori Mikko Pohjola (oman yrityksen kautta)
2	2	Palkka VT5	0.5	Asiantuntija T.K.
3	3	Palkka VT6	3	Tutkija O.H. (ympäristöterveys)
4	4	Palkka VT6	9	Tutkija (S.M.?) (arviointi ja päätöksenteko)
5	5	Palkka VT4	2	Erikoistutkija Jouni Tuomisto
6	6	Palkka VT6	6	Ympäristötarkastaja (kunnan edustaja pilotissa 1)
7	7	Ostopalvelu	15000	Muut kulut (mm. ostopalveluna tiedonkeräystä piloteissa)
8	8	Tulot	100000	STM:n ympäristöterveyden hankerahoitus
9	9	Tulot	50000	THL:n budjettirahaa omien työntekijöiden palkkoihin (T.K., O.H., J.T.)
10	10	Tulot	60000	Tuke-rahoitus 2012

+ Näytä koodi - Piilota koodi

budjettilaskenta("Op_fi2682", laitos = "THL", vuosi = "2011")

Yleistä keskustelua

Aiempaa keskustelua (poistettu 27.10.2011)

Projektisuunnitelman sisältö, esimerkki

Tiivistelmä
Kuvaus organisaatiosta, jossa projekti toteutetaan
Projektin tausta ja kehittämisen tarpeet, kytkentä organisaation strategiaan
Projektin tavoitteet ja tulokset, projektin hyödyt. Kuvattava selvästi!
Projektiorganisaatio (roolit, vastuut, työnjako). Kannattaako olla ohjausryhmä? Vastuut ja tehtävät on avattava KAIKKIEN osallistuvien osalta.
Toimenpidesuunnitelma (projektin vaiheistus, toimenpiteet, aikataulutus) Gantt-kaavio tms.
Tarvittavat resurssit (henkilötyömäärät, muut resurssit)
Rajaukset. Mitä EI oteta mukaan (ja miksi)?
Kustannusarvio
Liittymät muihin projekteihin, liittymien hallinta
Muutosten hallinta
Projektin riskit ja niiden hallinta
Raportointi, viestintä ja dokumentointi
Projektin päättäminen ja arviointi
(Keitä on ollut projektin suunnittelussa mukana; JET:n perusteet edellyttävät!)

Vaikuttavuustutkimuksen tutkimussuunnitelma

Tausta:

Paremmat tietokäytännöt päätöksenteossa on asia, jota kaikki tuntuvat kannattavan, mutta jossa muutosta tapahtuu hitaasti. Tähän lienevät syynä se, että on vaikea tarkastella omia toimintatapojaan ulkopuolisen näkökulmasta, että on vaikea vertailla erilaisia toimintatapoja, koska kukin on tottunut juuri niihin tapoihin joiden piirissä on sattunut elämään, että politiikkaa loppujen lopuksi pidetään tahdon, ei tiedon asiana, ja että päätöksenteon vaikutusten arviointi on erityisen vaikeaa, koska vaikutuksia pitäisi verrata siihen tilanteeseen, joka päätettiin jättää toteuttamatta.

Näistä ongelmista huolimatta on tärkeää tutkia päätöksenteon käytäntöjä ja erityisesti tiedonkäyttökäytäntöjä päätöksenteon yhteydessä. Tämä on mahdollista jopa satunnaistetun kokeen keinoin.

Koeasetelma:

Etsitään päätöstilanteita, joissa päättäjät ovat halukkaita soveltamaan jaetun ymmärryksen ajatusta eli sitä, että päätökseen liittyvät kriteerit, arvot ja tiedot avataan kaikkien halukkaiden keskusteltavaksi ennen varsinaisen päätöksen tekemistä. Päätös myös perustellaan siten, että osallistujat voivat ymmärtää, miten heidän näkemyksensä otetaan huomioon päätöksessä. Päätökselle sinänsä ei aseteta mitään rajoituksia eli päättäjä saa päättää mitä haluaa, kunhan perustelee päätöksensä edellä kuvatun mukaisesti.

Näiden halukkaiden päätöksentekijöiden päätöstilanteet arvotaan kahteen ryhmään. Toisessa ryhmässä tehdään interventio, jossa aktiivisesti edistetään jaettua ymmärrystä tutkijaryhmän moderoimana. Tietoa jaetun ymmärryksen sisällöstä (sekä myöhemmin päätöksen sisällöstä) levitetään aktiivisesti päätöksen piirissä olevaan väestöön (mikä päättäjille tehdään etukäteen selväksi).

Vertailuryhmässä ei moderoida jaettua ymmärrystä, mutta päätöksentekijöiltä kysytään heidän omia perustelujaan ja kriteereitään päätöksen tekemisessä. Näitä tietoja ei julkaista ainakaan ennen päätöstä. Vertailuryhmän kunnissa voitaisiin ottaa jaettu ymmärrys käyttöön vuotta myöhemmin; tällöin päätöksen vaikutusten kuitenkin pitäisi näkyä melko nopeasti, jotta vuodessa olisi jo mahdollinen ero näkyvissä.

Päätösten jälkeen seurataan 1) päätöksentekijöiden ja sidosryhmien tyytyväisyyttä päätösprosessiin, 2) päätösten vaikutusta lausuttuihin kriteereihin nähden sekä 3) mahdollisesti joihinkin yleisiin kriteereihin, joita käytetään kaikkien päätöstilanteiden arviointiin.

Jos verrokkiryhmän päätöskriteerit julkaistaan, voidaan tehdä myös seuraava vertailu: päätöksen jälkeen käydään jaetun ymmärryksen mukainen keskustelu verrokkiryhmässä. Tarkastelun kohteena on se, olisiko tuore päätös ilmeisesti muuttunut, jos päätöstilanteessa olisi sovellettu päättäjien kertomia arvoja ja kriteereitä jaetun ymmärryksen mukaisen tiedon valossa eikä sen tiedon valossa, joka päättäjillä sattui todellisuudessa olemaan.

Työhypoteesi:

Jaetun ymmärryksen ryhmässä päätökset ovat vähemmän vastakkainasettelua aiheuttavia. Sidosryhmät kokevat päätöksentekoprosessin paremmaksi kuin vertailuryhmässä. Jaetun ymmärryksen ryhmässä päätökset myös tuottavat paremmin tavoitteiden mukaisia lopputuloksia.

Rajaukset:

Päätöstilanteet pitäisi rajata johonkin melko homogeeniseen ryhmään yhteiskunnallisia päätöksiä siten, että niiden välillä ei olisi kovin suuria eroja aihepiireissä tai halutuissa lopputuloksissa. Ne saisivat mielellään olla kuntatasollta tapahtuvia päätöksiä. Lisäksi niiden pitäisi olla sen verran kiinnostavia, että päätösvalmisteluun liittyviin keskusteluihin saataisiin houkuteltia riittävästi osallistujia. Jos aiheet ovat eri kunnissa samoja, voitaisiin jaettua ymmärrystä myös lainata kunnasta toiseen, eikä tukeutua pelkästään omassa kunnassa käytyyn keskusteluun.

Mikä tällainen aihepiiri olisi? Joitakin alustavia ehdotuksia.

Joukkoliikenteen tuki kunnan budjetissa.
Hometalojen korjausavustukset kunnan budjetissa.
Meluntorjuntatoimet kunnan keskustassa ja/tai asuinalueilla.
Pienpolton päästöjen vähentämisohjelma kunnassa.
Ilmastonmuutoksen torjuntaohjelma kunnassa.
Asuntojen energiansäästöremonttien neuvontapalvelun tarjoaminen kunnassa.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisohjelma kunnan omiin toimintoihin liittyen.
Jotain muuta kuin ympäristöterveyttä? Esim. vanhusten kotihoidon järjestäminen kunnassa.
Ehdota tähän lisää vaihtoehtoja.