Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2548
Moderaattori:Pauli (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2548}}

Jatropaa viljellään sekä varsinaisilla viljelmillä, esimerkiksi Guatemalassa ja Burmassa, sekä sekaviljelyalueilla muun muassa Intiassa teeviljelmien ympärillä.

Koska kasvi vaatii vähän ravinteita voidaan sitä viljellä joutomailla, joilla muut kasvit eivät menesty. Kuiva ja vähäravinteinen maa voivat kuitenkin olla este runsaalle öljyntuotolle.

Kysymys

Mitä olennaisia muutoksia jatropaviljely aiheuttaisi nykytilaan viljelemättömillä alueilla? Uhkaisiko se jotain luonnontilaisia ekosysteemeitä? Veisikö se maata muulta viljelyltä?

Vastaus

Jatropan ekosysteemivaikutukset riippuvat paljolti siitä, millaiselle alueelle sitä viljellään. Jatropan hyviin puoliin kuuluu sen selviytymiskyky suhteellisen kuivassa ja ravinnottomassa maaperässä. Joutomaalle viljeltynä jatropa ei kilpaile ruokakasvien kanssa eikä sen suuri tilantarve ole haitaksi. Tällaisessa vaatimattomassa maaperässä jatropan hyvät puolet pääsevät esiin: se ei vaadi paljon hoitoa tai vettä, se vähentää eroosiota, rikastaa maaperää ja sitoo hiilidioksidia. Ravintorikkaalle maaperälle istuttaessa paljon tilaa vievä jatropa kilpailisi viljelymaasta muiden kasvien kanssa.

Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee melko paljon vettä menestyäkseen, eli maaperän lisäksi jatropa saattaa kilpailla myös kasteluvedestä. Lisäksi jatropa happamoittaa maaperää ja aiheuttaa läheisten vesien rehevöitymistä.

Perustelut

Jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueista ruokakasvien kanssa.

Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee suhteellisen paljon vettä menestyäkseen.

Estää eroosiota.

Vaikka kasvi säilyy hengissä joutomaillakin, sen viljely on kannattavaa vain hyvin kasteltuna ja lannoitettuna.

Lisää maaperän happamuutta ja läheisten vesistöjen rehevöitymistä.

Maan tuottavuuteen jatropalla voi olla sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia. Mikäli jatropanviljelyyn valittu alue on aiemmin ollut käyttämättömänä, tai alueen aiempi tuottavuus on ollut heikkoa eikä maankäytön muutos huononna ihmisten toimeentuloa, jatropanviljely voi helposti parantaa maan tuottavuutta. Mikäli jatropaa istutetaan joutomaaksi luokitellulle alueelle, on tärkeää varmistaa, että aluetta mahdollisesti epävirallisesti hyödyntävien ihmisten toimeentulo ei vaarannu.

Jatropaa kehutaan siitä, että se mahdollistaa tuottamattomien joutomaiden entistä tuottavamman käytön, mutta todellisuus ei aina ole yhtä mutkaton. Maan tuottavuutta ei voida mitata pelkästään rahassa, sillä köyhäkin maaperä voi tarjota toimeentulon sellaiselle joukolle ihmisiä, joilla ei muuten olisi varaa hankkia tarvittavia hyödykkeitä kuten ruokaa tai energiaa. Virallisissa tilastoissa tai kartoissa tietty alue voi olla merkitty käyttämättömäksi joutomaaksi, mutta todellisuudessa monet ihmiset voivat saada siitä toimeentulonsa. Virallisesti käyttämättömien maiden on todettu olevan tärkeitä erityisesti vuoristojen vähemmistöryhmien toimeentulolle niiden tarjotessa mahdollisuuden kaskiviljelyyn, laiduntamiseen ja muihin toimeentuloa tukeviin toimiin. Toisaalta osa vuoristoseuduilla harjoitetusta kaskiviljelystä kuluttaa maaperää niin paljon, että se köyhtyy viljelykelvottomaksi muutamassa vuodessa. Jäljelle jää vain todellinen joutomaa, jolla jatropan viljely voi olla ainoa käyttövaihtoehto.

Viljelijät uskovat jatropan mahdollisuuksiin ja väittävät, että jatropa:

• voi tuottaa taloudellisesti jopa kymmenkertaisesti aiempaan maankäyttöön verrattuna
• voi parantaa maaperän laatua, jolloin viljelyalueen tuotot voivat kasvaa myös tulevaisuudessa
• lisää teollisuuden tuottavuutta sekä parantaa paikallisyhteisön toimeentuloa.

Ruokakasvien lisäksi jatropa voi kilpailla maa-alasta muiden rahakasvien, kuten kumi- ja vahapuiden sekä akasian, kanssa. Viljelijät pitävät jatrophanviljelyä viljelyalueen aiempaa käyttöä tuottavampana, koska jatropha ei vaadi paljoa hoitoa, pärjää vähäisillä ravinteilla, parantaa maaperän laatua ja mahdollistaa työvoiman täyden käytön sekaviljelyn avulla sekä aiempia kasveja paremmat tulot.

Mikäli jatropan viljelyyn käytetty alue on ollut aiemmin todellisuudessa tuottamatonta, on jatropan viljely yleensä kannattavaa mikäli tuotteiden kuljetuskustannukset pysyttelevät kohtuullisina.

Jatropakasvien on todettu voivan parantaa maaperän laatua, jolloin köyhtynyt maa-alue voidaan ottaa jatropakasvien kuoltua uudelleen vaikkapa ruokakasvien viljelykäyttöön. Jatropapuun elinikä on noin 30 vuotta, joten viljelymaan uusiutumisesta on suurempaa hyötyä vasta melko pitkän ajan jälkeen. Sekaviljely voi silti mahdollistaa ruokakasvien viljelyn parantuneella maaperällä jo aiemmin.

Lannoitteiden käytöstä on usein hyötyä satojen parantamisessa, mutta ne voivat vahingoittaa muuta ympäristöä esimerkiksi rehevöittämällä vesistöjä. Jatropha ei sido typpeä, joten se vaatii typekästä maaperää tai lisätyppeä tuottaakseen kunnollista satoa. Lannoittamisen aiheuttamia ongelmia voidaan minimoida käyttämällä lannoitetta hillitysti ja ajoittamalla lannoitus sopivasti sateisiin nähden. Myös jatropaöljyn puristuksen sivutuotteina syntyviä siemenkakkuja voidaan käyttää lannoitteena, samoin kuin puusta tippuvia lehtiä. Maahan pudonneet lehdet auttavat myös pintaeroosion hillitsemisessä sitomalla irtonaista maa-ainesta tiiviimmäksi massaksi.

Kasvipeitteen lisääntyminen ehkäisee eroosiota ja vähentää tulvapiikkejä. Jatropan juuristo toimii tehokkaasti pintaeroosion torjunnassa, ja siemenestä kasvatettujen yksilöiden tappijuuret edistävät myös ravinteiden liikettä maaperässä ja ehkäisevät maanvyöryjä ja tuulen aiheuttamia vahinkoja. Toisaalta jatropan omasta eroosionsietokyvystä ei vielä ole tehty tarkkoja tutkimuksia.

Jatropan merkittävä etu muihin biodieselkasveihin verrattuna on sen menestyminen useimmille muille kasveille sopimattomilla joutomailla. Joutomaan käsite on kuitenkin usein epäselvä, eikä virkamiesten kartoissa joutomaaksi merkitty alue ole välttämättä ikinä ollut käyttämättömänä. Mikäli jatrophaa istutetaan epävirallisessa käytössä olevalle joutomaalle, on ensiarvoisen tärkeää huolehtia maa-alueesta aiemmin toimeentulonsa saaneiden ihmisten toimeentulon turvaamisesta myös jatkossa.

Katso myös

Jatropan käyttö bioenergian lähteenä

Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet

Jatropan mahdolliset viljelyalueet

Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset

Jatropan viljelyn eettiset vaikutukset