Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 29. kesäkuuta 2011 kello 10.04 – tehnyt Jaakko (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Jatropa on vaikeillakin alueilla hyvin toimeentuleva kasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi joutoalueilla. Jatropaöljyn tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Jatropan viljelystä biodieselin raaka-aineeksi on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa.Erityisesti öljysatojen määristä karuissa olosuhteissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, eikä jatrophan suurimittakaavaisesta viljelystä ole vielä juurikaan kokemusta. Tutkimustyö jatrophan viljelymahdollisuuksista jatkuu, ja samalla kasvia jalostetaan entistä paremmin öljyntuotantoon sopivaksi.[1] Jatropan viljelyyn, jalostukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä.

Kysymys

Minkälaisia eettisiä kysymyksiä jatropaan biopolttoaineen lähteenä liittyy?

Vastaus

Ympäristö

  • Maan tuottavuuden, toimeentulojen luonnollisten voimavarojen sekä globaalin hiilitasapainon muutoksiin liittyviä kysymyksiä,

Onko jatropan viljely, jalostaminen ja käyttö päästöiltään pienempää, kuin muiden biopolttoaineiden? Ovatko nämä hyödyt niin suuret, että jatropan viljelyä maailmassa kannattaisi lisätä?

  • Jatropa ja kestävä kehitys

Tuotanto

  • Voisiko jatropan viljely syrjäyttää ruoankasvatusta aiheuttaen nälkää?
  • Minkälaisia vaikutuksia jatropan viljelyllä paikalliseen talouteen?
  • Onko jatropan tuottaminen ja jalostaminen kannattavaa?

Perustelut

Ympäristö

  • Sademetsän polttaminen ja hakkaaminen biopolttoaineiden raaka-aineen tuotantoalueeksi tuottaa usein enemmän hiilidioksidia ja täten kiihdyttää ilmaston muutosta. Jäljellä olevien sademetsien tuho kiihdyttää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja saattaa monia lajeja uhanalaisiksi. Joissain tapauksissa kasvin jalostaminen biopolttoaineeksi vie enemmän energiaa, kuin siitä itsestään saadaan. Smithsonian Tropical Instituten tutkijat ovat päätelleet, että joillain biopolttoaineilla on suurempi vaikutus luontoon, kuin fossiilisten polttoaineiden polttamisella. [2] Jatropaa voidaan kuitenkin viljellä puolikuivilla ja kuivilla alueilla tai joutomailla, joten sen viljelyä varten ei tarvitse hakata sademetsää, tai muilla keinoin perusteellisesti muokata maata viljelykelpoiseksi. Koska jatropa pärjää myös karuissa oloissa voidaan sitä viljellä muille viljelyalueille aitakasviksi tai hedelmättömille alueille, joilla itse viljelykasvi ei kasva. Jatropan eräs ominaisuus on sen kyky toimia eroosion hoidossa. Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet ovat monimuotoiset. Jatrophadieselin tuotannon katsotaan olevan kannattavaa alueilla, joilla muut kasvit eivät menesty, muunlaisen polttoaineen saatavuus on heikkoa, keskittämätön polttoaineen tuotanto on kannattavaa, kasvista saatavilla sivutuotteilla on kysyntää, viljelyalueiden paikallisväestön osallistumiselle on tarvetta ja poliittista tukea markkinoiden synnylle on olemassa.[1]
  • Jatrophaviljelmiä voidaan käyttää päästökaupan markkinoilla metsitysprojekteissa hiilipisteiden keräämisessä,ja ne voivat toimia samalla päästökaupan energiaprojekteina. Noin 40 % nykyisistä jatrophaviljelmistä on mukana vapaaehtoisessa päästökaupassa tai YK:n

ilmastonmuutossopimuksessa.[1]

  • Jatropaöljyä voidaan käyttää niin kutsuttuna PPO-tuotteena (Pure plant oil) tai se voidaan jalostaa esterisöimällä jathropadieseliksi.

Tuotanto

  • Jatrophaa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona biodieselin raaka-aineeksi, koska se voi

kasvaa kuivilla ja vähäravinteisilla mailla ja on lisäksi myrkyllistä, joten sen ei katsota uhkaavan ravinnontuotantoa useimpien muiden ravintonakin käytettyjen biopolttoaineiden raaka-ainekasvien tavoin.[1]

  • Tosin erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna.[3]


Katso myös

Avainsanat

Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto

Viitteet