Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi2065
Moderaattori:Teemu R (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2065}}

Mallia on aloitettu tekemään melko karkealta pohjalta. Näin alkajaisiksi vertaillaan vain muutamaa hyvin yksinkertaista skenaariota: rakennetaan 0, 1 tai 2 ydinvoimalaa, korvataan 2, 1 tai 0 ydinvoimalan sähköntuotanto polttoperäisillä vaihtoehdoilla (puu, turve, maakaasu, öljy, kivihiili).

Kommentteja voi jättää kullekin sivulle alalaidasta löytyvästä lisää kommentti-linkistä, lisäksi täältä voit täyttää kyselyn ydinvoiman riskien kokemisesta ja tähän malliin liittyen. Kommentit ja parannusehdotukset otetaan huomioon mallia pidemmälle työstettäessä.

Rajaus

Mitkä ovat energiantuotannon terveysvaikutukset Suomessa? Erityisesti: mitkä ovat kahden uuden ydinvoimalan tai vastaavan vaihtoehtoisen sähkökapasiteetin käytön terveysvaikutukset?

Rajat

• Oletetaan että
  • rakennetaan 3GW lisää energiaa
  • kaikki laitokset ovat heti käytettävissä (tuottavat energiaa päätöshetkestä eteenpäin)
• Tarkastellaan
  • pienhiukkaspäästöjen terveysvaikutukset vuosittain
• Verrataan tällä hetkellä todennäköisesti toteutuvaan vaihtoehtoon (2 ydinvoimalaa valmistuu)

Skenaariot

1. 2 ydinvoimalaa valmistuu
2. 1 ydinvoimala korvataan
   1. puulla
   2. turpeella
   3. kivihiilellä
3. 2 ydinvoimalaa korvataan
   1. puulla
   2. turpeella
   3. kivihiilellä

Työn kuvaus

Alla on eritelty malliin liittyviä muuttujia.

Politiikka

• Kahdesta ydinvoimalasta on annettu periaatepäätökset.
• Katso: Suomalainen energiapolitiikka

Ydinvoimalat

• Periaatepäätöksen saaneiden ydinvoimalayksiköiden (Olkiluoto 4 ja Fennovoima 1) yhteenlasketun tehon oletetaan olevan noin 3 TW. Selkeyden vuoksi, ainakin aluksi, oletetaan että molempien yksiköiden teho on yhtä suuri.
• Oletetaan molempien laitosyksiköiden olevan toteutumassa.
• Vertailuskenaarioissa peruuntuu laitos yksiköistä yksi tai molemmat.
• Katso: Suomalaiset ydinvoimalat

Energiantuotanto

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä	Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu teho (GW)	Korvaava energianlähde	Korvaava teho (GW)
2	3		0
1	1,5	puu	1,5
		turve
		kivihiili
0	0	puu	3
		turve
		kivihiili

• Katso: Energiantuotanto Suomessa

Pienhiukkaspäästöt

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä	Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto (GWha-1)	Korvaava energianlähde	Korvaava tuotanto (GWha-1)	Korvaavan tuotannon päästökerroin (kg/MWh)	PM2.5 päästöt (kga-1)
2	26280		0	0	0
1	13140	puu	13140	0,01	131400
		turve		0,01	131400
		kivihiili		0,01	131400
0	0	puu	26280	0,01	262800
		turve		0,01	262800
		kivihiili		0,01	262800

• Päästökertoimista on oletettu että korvaavat laitokset ovat suurikokoisia ja että niissä on käytetty uusimpia poltto- ja puhdistusmenetelmiä.
  • Lisäksi P. Sorsan arvot ovat alunperin lämmöntuotannolle, mutta vallitsevien epätarkkuuksien alla useammankin %-yksikön ero lämmön- ja sähköntuotannon hyötysuhteiden välillä on suhteellisen merkityksetön.

• Katso: Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa

Kaavat

tuotanto vuodessa gigawattitunteina = 24 (tuntia) * 365 (vuodessa) * teho (edellisestä taulukosta)

päästö = korvaava tuotanto * päästökerroin

Pienhiukkasaltistus ja sen terveysvaikutus

Karkea malli

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä	Korvaava energianlähde	PM2.5 päästöt (kga-1)	Altistus (µgm-3)	Ennenaikaisia kuolemia lisää vuodessa
2		0	0	0
1	puu	131400	1,0*10-3	0,3
	turve	131400	1,0*10-3	0,3
	kivihiili	131400	1,0*10-3	0,3
0	puu	262800	2,0*10-3	0,6
	turve	262800	2,0*10-3	0,6
	kivihiili	262800	2,0*10-3	0,6

• Tässä tarkastelussa energiantuotannon tyyppi pienhiukkasten aiheuttamien terveysvaikutusten kannalta on melko merkityksetön.
  • Mutta tästä puuttuukin esimerkiksi polttoaine-kuljetusten aiheuttamat päästöt ja niiden aiheuttamat altistus.

• Katso: Pienhiukkasaltistuminen Suomessa, Pienhiukkasten terveysvaikutukset Suomessa

Kaavat

Altistus

altistus = päästö * IntakeFraction / (hengitysnopeus * populaatio)

IntakeFraction = 0.3*10-6

hengitysnopeus = 20 m3d-1 = 7300 m3a-1

populaatio = Suomen asukasluku = 5,313,399

Terveysvaikutus

ennenaikaisten kuolemien määrä = pm 2.5 altistus-vastefunktio * altistus * kokonaiskuolleisuus

[[::op_en::ERF of PM2.5 on mortality in general population|pm 2.5 altistus-vastefunktio]] = 0.006 µg-1m3

kokonaiskuolleisuus = 49090 vuodessa

Tarkempi malli

Yllä esitettyjen karkeiden suuruusluokka-arvioiden lisäksi on terveysvaikutusten arviointiin käytetty tarkempaa ICT-mallia (Impact Calculation Tool), (LINKKI OPASNETISSÄ?) joka mahdollistaa kokonaisvaltaisemman analyysin. ICT-malli hyödyntää Maailmanpankin avointa väestötietodataa (World Bank development indicators) sekä Maailman terveysjärjestön avointa kuolleisuustietokantaa (WHO mortality database).

Alla on kuvattu tuloksia menetettyjen elinvuosien määrää eri ikäryhmittäin vuosi tarkastelujakson aloittamisesta koko väestön määrään nähden (YLL = Years of life lost, kts. pystyakseli). Eri väreillä kuvattujen ikäryhmien lisäksi näkyvät vaaka-akselilla eri skenaariot, joista vasemmanpuolimmaisin tarkoittaa tilannetta, jossa uusia reaktoriyksiköitä rakennetaan 0 kappaletta, keskimmäisessä 1 kappale ja oikeanpuolimmaisessa 2 kappaletta. Viimeksi mainitussa tapauksessa pienhiukkaspäästöjä ei tämän osamallin oletusten mukaan ole ja vastaavasti menetettyjä elinvuosiakaan ei ole.

Varsinaisten menetettyjen elinvuosien määrän lisäksi voidaan arvioida myös elämänlaatua mittarilla DALY (pystyakselilla ao. kuvassa), joka tarkoittaa sairastelun vuoksi menetettyjen terveiden elinvuosien määrää. Se on niin ikään määritetty eri ikäluokille ja kolmessa eri skenaariossa, joista (BAU = 0 uutta yksikköä, Alternative scenario = 1 uusi yksikkö, Reference = 2 uutta yksikköä). Kuten menettettyjen elinvuosien tapauksessa, pienhiukkaspäästöttömän 2 uuden yksikön rakentaminen ei aiheuta menetettyjä terveitä elinvuosia.

Analyysiä voidaan edelleen tarkentaa ottamalla huomioon kerrannaisvaikutuksia kuten rakennusmateriaalin kuljetuksesta ja valmistuksesta aiheutuvia päästöjä, jolloin myös kahden rakennettavan reaktoriyksikön tapauksessa syntyy pienhiukkaspäästöjä epäsuorasti. Niin ikään voidaan huomioida fossiilisen varavoiman käyttö esim. huoltokatkojen aikana. Näitä asioita tarkastellaan arvioinnin myöhemmässä vaiheessa.

CO₂ päästöt

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä	Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto (TJa-1)	Korvaava energianlähde	Korvaava tuotanto (TJa-1)	Korvaavan tuotannon tehokkuus	Korvaavan tuotannon päästökerroin (gMJ-1)	CO2 päästöt (Mga-1)
2	94608		0		0	0
1	47304	puu	47304	0,35	109,6	1,5 * 107
		turve		0,35	105,9	1,4 * 107
		kivihiili		0,42	98,3	1,1 * 107
0	0	puu	94608	0,35	109,6	3,0 * 107
		turve		0,35	105,9	2,9 * 107
		kivihiili		0,42	98,3	2,2 * 107

• Suomen kokonaiskasvihuonepäästöt olivat vuonna 2008 noin 70 miljoonaa tonnia. 3 miljardin watin (GW) sähköntuotanto puulla tai turpeella toteutettuna tuottaisi noin 30 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka olisi yli 40% lisäys nykyiseen.

--1: Yksikkö gMJ^{-1} lyhenteet selvitettävä? Ref.5:ssa yksikköna tonnia per terajoule. --Smxb 16. syyskuuta 2010 kello 18.07 (UTC)

Hinta

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä	Korvaava energianlähde	CO2 päästöt (Mga-1)	Hinta per Mg päästökaupassa (€Mg-1)	Hinta yhteensä (€)
2		0	15	0
1	puu	1,5 * 107	0	0
	turve	1,4 * 107	15	210
	kivihiili	1,1 * 107	15	165
0	puu	3,0 * 107	0	0
	turve	2,9 * 107	15	435
	kivihiili	2,2 * 107	15	330

• Hinnat ovat pyöristettyjä arvoja Euroopan päästökaupasta http://www.ecx.eu/
• Puun polton päästöjen hinta on 0, koska puu on määritelty uusiutuvaksi ja hiilineutraaliksi energianlähteeksi EU politiikassa (sen päästökerroin lasketaan päästökaupassa 0:ksi).

Kaavat

päästö = päästökerroin * tarvittu teho * vuosi sekunneissa / laitoksen tehokkuus

hinta yhteensä = päästöt * hinta per päästö

Katso myös

• Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa
  • Energiantuotannon terveysvaikutukset Suomessa
  • Ydinvoimaan liittyvien riskien kokeminen Suomessa

Syykaavio energiantuotannon kokonaisvaikutuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa? Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu. Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja. Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen.