Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi
| Moderaattori:Teemu R (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Mallia on aloitettu tekemään melko karkealta pohjalta. Näin alkajaisiksi vertaillaan vain muutamaa hyvin yksinkertaista skenaariota: rakennetaan 0, 1 tai 2 ydinvoimalaa, korvataan 2, 1 tai 0 ydinvoimalan sähköntuotanto polttoperäisillä vaihtoehdoilla (puu, turve, maakaasu, öljy, kivihiili).
Kommentteja voi jättää kullekin sivulle alalaidasta löytyvästä lisää kommentti-linkistä, lisäksi täältä voit täyttää kyselyn ydinvoiman riskien kokemisesta ja tähän malliin liittyen. Kommentit ja parannusehdotukset otetaan huomioon mallia pidemmälle työstettäessä.
Rajaus
Mitkä ovat energiantuotannon terveysvaikutukset Suomessa? Erityisesti: mitkä ovat kahden uuden ydinvoimalan tai vastaavan vaihtoehtoisen sähkökapasiteetin käytön terveysvaikutukset?
Rajat
- Oletetaan että
- rakennetaan 3TW lisää energiaa
- kaikki laitokset ovat heti käytettävissä (tuottavat energiaa päätöshetkestä eteenpäin)
- Tarkastellaan
- pienhiukkaspäästöjen terveysvaikutukset vuosittain
- Verrataan tällä hetkellä todennäköisesti toteutuvaan vaihtoehtoon (2 ydinvoimalaa valmistuu)
Skenaariot
- 2 ydinvoimalaa valmistuu
- 1 ydinvoimala korvataan
- puulla
- turpeella
- kivihiilellä
- 2 ydinvoimalaa korvataan
- puulla
- turpeella
- kivihiilellä
Työn kuvaus
Alla on linkkejä malliin liittyville sivuille.
- 2:sta ydinvoimalasta on päätetty
- Kuinka monta ydinvoimalahanketta viedään loppuun asti?
- Millä korvataan toteuttamatta jääneiden ydinvoimaloiden tuotanto?
- Syntyvien pienhiukkasten määrä eri skenaarioissa
- Eri skenaarioissa syntyneiden pienhiukkasten aiheuttama altistus
- Eri skenaarioiden aiheuttaman pienhiukkasaltistumisen terveysvaikutukset
- Ydinvoimaan liittyvien riskien kokeminen Suomessa
Politiikka
- Kahdesta ydinvoimalasta on annettu periaatepäätökset.
Ydinvoimalat
- Periaatepäätöksen saaneiden ydinvoimalayksiköiden (Olkiluoto 4 ja Fennovoima 1) yhteenlasketun tehon oletetaan olevan noin 3 TW. Selkeyden vuoksi, ainakin aluksi, oletetaan että molempien yksiköiden teho on yhtä suuri.
- Oletetaan molempien laitosyksiköiden olevan toteutumassa.
- Vertailuskenaarioissa peruuntuu laitos yksiköistä yksi tai molemmat.
Energiantuotanto
| Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä | Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu teho (TW) | Korvaava energianlähde | Korvaava teho (TW) |
|---|---|---|---|
| 2 | 3 | 0 | |
| 1 | 1,5 | puu | 1,5 |
| turve | |||
| kivihiili | |||
| 0 | 0 | puu | 3 |
| turve | |||
| kivihiili |
Pienhiukkaspäästöt
| Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä | Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto (TWha-1) | Korvaava energianlähde | Korvaava tuotanto (TWha-1) | Korvaavan tuotannon päästökerroin (kgMWh-1) | PM2.5 päästöt (kga-1) |
|---|---|---|---|---|---|
| 2 | 26280 | 0 | 0 | 0 | |
| 1 | 13140 | puu | 13140 | 0,01 [1] | 131400 |
| turve | 0,01 [1] | 131400 | |||
| kivihiili | 0,01 [1] | 131400 | |||
| 0 | 0 | puu | 26280 | 0,01 [1] | 262800 |
| turve | 0,01 [1] | 262800 | |||
| kivihiili | 0,01 [1] | 262800 |
- Päästökertoimista on oletettu että korvaavat laitokset ovat suurikokoisia ja että niissä on käytetty uusimpia poltto- ja puhdistusmenetelmiä.
- Lisäksi P. Sorsan arvot ovat alunperin lämmöntuotannolle, mutta vallitsevien epätarkkuuksien alla useammankin %-yksikön ero lämmön- ja sähköntuotannon hyötysuhteiden välillä on suhteellisen merkityksetön.
Pienhiukkasaltistus ja sen terveysvaikutus
Karkea malli
| Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä | Korvaava energianlähde | PM2.5 päästöt (kga-1) | Altistus (µgm-3) | Ennenaikaisia kuolemia lisää vuodessa |
|---|---|---|---|---|
| 2 | 0 | 0 | 0 | |
| 1 | puu | 131400 | 5,4 | 1590 |
| turve | 131400 | 5,4 | 1590 | |
| kivihiili | 131400 | 5,4 | 1590 | |
| 0 | puu | 262800 | 10,8 | 3180 |
| turve | 262800 | 10,8 | 3180 | |
| kivihiili | 262800 | 10,8 | 3180 |
Kaavat
Altistus
altistus = päästö*IntakeFraction/hengitysnopeus
IntakeFraction = 0.3*10-6
hengitysnopeus = 20 m3d-1 = 7300 m3a-1
Terveysvaikutus
ennenaikaisten kuolemien määrä = pm 2.5 altistus-vastefunktio * altistus * kokonaiskuolleisuus
[[::op_en::ERF of PM2.5 on mortality in general population|pm 2.5 altistus-vastefunktio]] = 0.006 µg-1m3
kokonaiskuolleisuus = 49090[2]
Monimutkaisempi malli
- Eri altistus (Exposure) skenaariot on määritelty seuraavasti:
- BAU (Business as usual) on skenaario jossa ydinvoimaloita ei rakenneta
- Alternative scenario on skenaario jossa ydinvoimalat rakennetaan
- YLL = years of life lost, eli menetettyjen elinvuosien määrä
- Määritelty koko väestölle eri vuosina
- DALY = disability adjusted life year, eli menetettyjen terveiden elinvuosien määrä
- Määritelty eri ikäluokille
Tulos
Katso myös
 Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa? Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu. Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja. Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen. |