Keskustelu:Koronavirus

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 9. toukokuuta 2020 kello 09.02 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (ensimmäinen luonnos)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ideoiden monopoli on murrettava

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vastustaa maailmanlaajuista tulitaukoa. Entä sitten? Miksi me antaisimme Trumpin varastaa hyvän idean itselleen, kun voimme edistää tulitaukoa ilman häntä?

Idea tulitauosta maailmanlaajuisen koronakriisin keskellä on alunperin YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin ehdotus, jota on käsitelty turvaneuvostossa (HS 9.5.2020). Trump ei suostu hyväksymään päätöslauselmaa, ellei siinä haukuta WHO:ta ja Kiinaa. Mitä voimme tästä oppia?

Asiallisesti ottaen Kiina ja WHO eivät liity tulitaukoon mitenkään, joten Trump on valmis uhraamaan tulitauon saadakseen materiaalia omaan haukkumiskampanjaansa.

Ilmeisesti myös Venäjä oli kytkenyt omaan puoltoääneensä vaatimuksia talouspakotteiden purkamisesta, joten Trump ei ole ainoa, joka on käyttänyt tulitaukoa pelinappulana.

Miksi tällä sitten on merkitystä? Tulitauko on vain idea, jota taistelevat osapuolet maailmalla voivat toteuttaa tai olla toteuttamatta. Jos ideasta tulisi YK:n turvaneuvoston päätös, se ei silti estäisi osapuolia tekemästä mitä ne päättävätkin tehdä. Mutta sillä olisi painoarvoa, ja ehkä YK tai sen jäsenvaltiot pystyisivät paremmin edistämään tulitaukoa omassa toiminnassaan tai ainakin kovemmalla äänellä puhumaan sen puolesta.

Virallisella päätöksellä on toki painoarvoa. Mutta katsotaanpa itse idean kannatusta. Vielä kuukausi sitten Yhdysvallat oli tulitauon kannalla, ja Venäjä olisi sen taakse ehkä ollut taivuteltavissa, jolloin päätös olisi voitu tehdä. Sitten yksi ihminen huomasi poliittisen vedätysmahdollisuuden oman vaalikampanjansa tukemiseksi ja veti tukensa pois. Onko idea siis yhtäkkiä huono, onko sen kannatus maailmassa vähentynyt, tai onko tullut jotain lisätietoa sitä vastaan? Ei. Tulitauon idean tilanne maailmassa on täsmälleen sama kuin jos se olisi nyt YK:n turvaneuvoston päätös. Ainoa ero on, ettei se ole.

Miksi meidän maailmankansalaisina pitäisi piitata siitä, että yksi ihminen jossain kaukana suhmuroi oman kampanjaansa eduksi? Miksemme vain edistä maailmanlaajuista tulitaukoa, jos se kerran on hyvä idea?

Miksi annamme Trumpin monopolisoida merkittävän poliittisen ajatuksen oman kampanjaorganisaationsa käyttöön?

Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kun jokin poliittinen taho torppaa yleistä hyvää edistävän ajatuksen jostain sellaisesta syystä, joka ei liity ajatuksen hyvyyteen tai toteuttamiskelpoisuuteen mitenkään. Miksi annamme sellaista tapahtua?

On toki selvää, että turvaneuvostolla tai millä tahansa organisaatiolla pitää olla jokin ennalta sovittu käytäntö, jonka mukaisesti se päätöksensä tekee. Jos päätöstä ei saada aikaan käytännön mukaisesti, niin sitten ei saada.

Mutta kysymys onkin laajempi: miksi meidän pitäisi odottaa, että esimerkiksi turvaneuvosto tekee päätöksen, ennen kuin itse lähdemme edistämään hyviä asioita?

Ajatellaanpa ilmastonmuutosta. Tutkimustieto kertoo, että on monia ajatuksia, joita kannattaisi edistää yleisen hyvän takia, vaikka tilanteeseen liittyisikin paljon epävarmuutta. On myös asioita, joita ei missään nimessä kannattaisi tehdä, vaikka ne vielä ovat yleisiä käytäntöjä. Kuitenkin monet ajatukset eivät muutu toiminnaksi tai huonot käytännöt häviä siksi, että jokin yksittäinen taho hyödyy yleisen edun vaurioittamisesta. Miksi annamme sen tapahtua?

Ongelma on selvästi systeeminen. Maailmamme on rakennettu siten, että erilaiset toimijat ja organisaatiot ovat saaneet tai ottaneet valtaa tehdä tietynlaisia asioita, mutta ne eivät voi vaikuttaa joihinkin muihin asioihin. Yhteiskuntamme on siis täynnä osaoptimointia, joka joissakin tapauksissa - mutta ei aina - edistää samalla yhteistä hyvää eli toteuttaa John Adamsin näkymättömän käden ideaa.

Markkinat ja teknologinen kehitys