Keskustelu:Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Energia ja ilmasto 23.8.2016

Muistiinpanoja STM:n kokoonkutsumasta kokouksesta (Jouni Tuomisto, Tapani Kauppinen)

Strategiatyön eteneminen

Kappale käsittelee strategiatyön käytännön etenemistä ja on siten avoimen arvioinnin termein osa arviointia.

Energia- ja ilmastostrategiaan liittyen on meneillään seuraavia toimenpiteitä:

• Avoin kansalaiskysely oli avoinna 31.8.2016 asti sivulla http://www.energiajailmasto.fi. Kyselyssä tullut materiaali on koottu tänne: Energiajailmasto.
• Marraskuun alussa valtioneuvosto päättää strategiaan tulevista toimenpiteistä.
• Marraskuun aikana tehdään vaikutusarviointia valituista toimenpiteistä (valitettavasti resurssit eivät riitä kaikkien vaihtoehtojen tarkasteluun). Arvioinnista vastaa SYKE (?) ja Sampo Soimakallio.
  • Marraskuun vaikutusarvioinnit sisältävät SOVAn (suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusarvioinnin) sekä tukevat keväällä valmistuvaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa KAISUa.
  • KAISUa varten VN-TEAS-hanke KEIJU tuottaa myös vaikutusarviointia vuoden 2016 loppuun mennessä, ja tässä on THL mukana terveysvaikutusten osalta.
• STM ja THL yhteistyössä tukevat energia- ja ilmastostrategian ja toisaalta KAISUn työtä tuottamalla lisätietoa tai arviointeja suunniteltujen toimenpiteiden terveysvaikutuksista.
  • Tässä on kyseessä SOVAn parantaminen. Vaikka tämä työ ei ehtisi vaikuttaa energia- ja ilmastostrategiaan, se parantaa edellytyksiä tehdä vaikutusarviointia tulevissa hankkeissa, eli työllä on myös yleisiä tavoitteita.
  • Olisi toivottavaa voida ottaa jokin olennainen vaa'ankielikysymys tarkasteluun terveyden ja muiden vaikutusten osalta.
    • Tehdään tietokooste valitusta aiheesta. Pienemmällä porukalla mietitään jatkoa ja tarjotaan tuotetta SOVA-ryhmälle. Eri kärkihankkeet kutsutaan myöhemmin keskustelemaan yhdessä.
    • Keskustelussa liikenne valikoitui sopivaksi teemaksi tarkempaan tarkasteluun. Tuotetaan tietopaketti terveys-, hyvinvointi- ja eriarvoisuusvaikutuksista ja siitä miten nämä liittyvät liikenteeseen.
• Ihan uutta teknologiaa ei voi ottaa esiin. ----#: . Tarkoittaako tämä, että teknologian on oltava kypsää ja nopeasti toteutettavaa, jotta se voitaisiin nostaa strategiaan? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 08.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Substanssikysymyksiä

Kappale käsittelee aiheeseen liittyviä tosiasioita ja arvoja, jotka ovat avoimen arvioinnin termein muuttujia. Asiat voidaan kuvata joko tutkimuskysymyksinä ja niihin liittyvinä vastauksina tai tosiasioita ja arvoja koskevina väitteinä.

Yleistä

• Mikä on eri toimenpidevaihtoehtojen sosiaalinen hyväksyttävyys? Tätäkin pitäisi tutkia.
• KAISUssa on VTT:n laskelmia päästökaupan ulkopuolisista vaikutuksista, viimeinen taulukko ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, hiukkaset kohdistuu maaseudun ihmisiin. Raportin lähdeviite...?

Positiiviset ja negatiiviset vaikutukset Mikä on:

• Eriarvoisuusvaikutus
• Mikä on kohderyhmä
• Perusskenaariossa (Saara Jääskeläinen tehnyt) on laskettu hintalappuja. Biopolttoaine olisi mahdollinen ratkaisu. Monipuolinen keinovalikoima pitäisi olla.
• Lähtökohtaisesti jos vahvistetaan nykyisiä toimia, auttaako se. Muita toimenpiteitä alle 10 joita voi ajatella. Tulee eri sektoreilta toimenpiteitä.
• Työllisyysvaikutukset

Energiantuotanto

• Tuulivoiman merkitys ja edistämispolitiikat: tämä jakaa mielipiteitä jyrkästi.
  • Tuulivoiman tuki ollaan poistamassa samaan aikaan. Olisiko tämä toimenpide? Kolme hallituspuoluetta sanoo, ettei missään tapauksessa. Haistellaan ministeriltä onko mahdollista tarjota toimenpiteeksi.
• Huoltovarmuus erityisesti sähköntuotannossa.
  • Esimerkiksi Saksan energiewende aiheuttaa tuotantokapasiteetin häviämistä ja varavoima Skandinaviasta suuntautuu Keski-Eurooppaan.
  • Myös Inkoon hiilivoimaloiden sulkeminen aiheuttaa omia, suomalaisia haasteita.
• Iso-Britannia tulee panostamaan pieniin modulaarisiin ydinvoimaloihin (luokkaa 100 MW). Pitäisikö Suomessakin miettiä?
• Energiatukien lisäpanostus on olennainen asia. Mitä hyötyä ja haittaa niistä on?
• Fossiilitalous mahdollistanut nykyisen hyvinvoinnin. Dekarbonaatio olisi valtava hyppäys tuntemattomaan merkittävine insinööritieteellisine haasteineen.
• Saksan Energiewendellä on myös ollut vaikutuksia:
  • aurinkoenergian tuotanto on tullut halvemmaksi? energiamuodon saatavuus maailmanlaajuisesti on parantunut
  • energiewenden perusasioissa painaa kansallinen halu erkaantua ydinvoimasta, myös maksuhalukkuutta on
  • kaasun käyttö jne. eivät ole ristiriidassa sen kanssa, että pyritään valmistautumaan uusiutuvia ja erkaantumaan ydinvoimasta.
• Sähköverkon putoamisen riski
• Sähkön hinta; energiawende ja Iso-Britanniassa, merkittävä eriarvoisuuskysymys/energiaköyhyys

Kaupunkirakenne ja kaavoitus

• Kaupunkirakenne ja kaavoitus ilmastotekona ja muiden synergiahyötyjen tuojana. 1) Ilmastotavoitteita edistävä rakentaminen. 2)Kaupunkirakenne ja liikenne.

Ruoka

• Ruoan ilmasto-, terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat aliedustettuna. Kuitenkin ruoka on tärkeä ilmastotekijä. Kuuluuko toiseen kärkihankkeeseen?
• Ruokatalousstrategia tulossa MMMstä, hyte laajasti esillä, vähän kun kaivatte, näkyy selvästi vaikutuksia.
• Toisaalta luomun suosiminen koulussa johtaa ravitsemustason laskuun koska se on niin kallista.

Kulutus

• Britanniassa energiaköyhyys lisääntyy, kun köyhillä ei ole varaa lämmittää kotejaan. Onko sama vaarana Suomessa?[1]
• Sähkön kulutustottumukset ja ympäristöterveys
• Tuotteiden hinta

Rakennukset ja lämmitys

• Rakennusten energiaremontit ovat hankalia. Toimenpiteet hitaita ja kalliita, ja monilla alueilla asuntojen arvo laskee estäen tehokkaasti remonttien rahoittamisen.
• Pitää ymmärtää millä on oikeasti vaikutusta. Rakentamismääräyksillä on vain marginaalinen vaikutus asumisen hintaan. Myös monet asiat tulevat EU:sta. Lämmityskustannusten muutokset niin marginaalisia, ettei kannata tutkia. Myös esteettömyyden kustannukset marginaalisia. Jos esteettömyyden vaatimuksista luovutaan, meillä vanhukset jäävät ilman sopivia asuntoja lähivuosikymmeninä.
• Energiaremontit oikeasti ongelma, ei maalämpöpumppua kannata ostaa. Yksittäisen henkilön valinta, jos on varaa, tuhlatkoon energiaa.
• Muutoksia tulossa; Omakotirakennuskannassa ilmalämpöpumppu, mikä on sen rooli.
• 40% vaihtaa pois öljylämmityksestä remontin yhteydessä.
• Korjaus- ja uudisrakentamisessa: yksityiset henkilöt omistavat 70% asunnoissa. Mikä on rahoituslähde, motivaatio, ja asumisen hinta? Viime kädessä talous asettaa reunaehdot.

Maatalous ja jätehuolto

• KAISUssa tärkeää on erityisesti maatalous ja jätehuolto.
• Jätteet –YTE
• Maataloustuottajien jaksaminen

Liikenteen hyvinvointi- ja terveysvaikutukset

• Liikkumisen hinta: yksityisautoilu, ajoneuvot, polttoaine. Julkisen liikenteen hinta, esim juna tai lentäminen. Pyöräily, kävely
• Hyötyliikunnan ehdotuskori kaipaa tarkastelua.
• Liikenteellä on merkittävä rooli monessa eri asiassa. Jos liikenneongelma ratkeaa, ratkeavat monet muutkin.

Liikunnan ehdotuskori, mitä argumentteja nousee, Sovellus LVMn toimintakoriin.

• Ovatko biopolttoaineet järkevä kehityssuunta Suomessa, koska kukaan muu ei ole menossa siihen suuntaan vaan pikemmin sähköautoihin. (liittyy myös energiantuotantoon)
• Päästöjen pienentäminen: Uudet puhtaat liikenteen käyttövoimat (dieselin vähentäminen henkilöautoissa), hankintatuki → vähemmän päästöjä → parempi ilmanlaatu ja vähemmän melua.
• Liikkumistapojen muutokset:
  • Kävelyn, pyöräilyn edistäminen → terveysvaikutuksia suoraan liikkujalle.
  • Joukkoliikenteen edistäminen
  • Kevyen ja joukkoliikenteen lisääntyminen → Henkilöautoilun tarpeen väheneminen → parempi ilmanlaatu, vähemmän melua, elinympäristön viihtyisyys.
• Muut toimet (edellisten saavuttamiseksi):
  • Maankäytön suunnittelu ja liikennejärjestelmäsuunnittelu ja kehittämishankkeet (jkl, raiteet, kävely& pyöräily)
  • Tiiviillä asutuksella mahdollisuus edistää kevyttä liikennettä.
  • Tiemaksut, asiakasmaksut
  • Liikennekaari
  • Digitalisaatio (esim. MaaS) vaikutus??
  • Alueellinen eriarvoisuus
  • Bensan hinta, julkisen liikenteen tarjonta. Esim nykyään on halvempaa lentää tai autoilla Ouluun kuin junalla tai bussilla.
  • Kun autokanta uusiutuu, dieselit poistuvat.
• Jos karsitaan toimenpiteitä ennenkuin esitellään ministerille. Kuka karsii? Lvm toivoo että kaikki toimenpiteet menisivät läpi. Hankintatuki sähköautoille tulee olemaan huomiota herättävä, mutta jos halutaan murrosta sähköautosta. kh-suhteista, jotka ei ota pehmeitä arvoja mukaan.
• Liikenne on suuri keskeinen keskittymiskohde, uusia toimia todella tarvitaan. Jos joku valitaan.
• Selvitetään kaiken maailman arvoja ja hyvinvointiasioita ja pienhiukkasia. Miten poliitikoilla informoidaan ja kerrotaan? Onko kiinnostavinta työllisyys ja kilpailukykyä.
• Sähköautojen potentiaali päästöjen vähentäjänä on suuri.

Prosessikysymyksiä

Kappale käsittelee työn tekemiseen ja ohjeistamiseen liittyviä kysymyksiä eli avoimen arvioinnin termein metodeja.

• Terveysvaikutusten arviointi pitäisi saada tiiviimmäksi osaksi nykyisiä prosesseja kuten SOVAa eikä kehitellä uusia prosesseja.
• Poliittisen päätöksenteon aikataulu on liian kiivas, jotta kunnollista vaikutusarviointia voisi tehdä. Jopa KAISUn aikataulu ehkä on liian kiivas, vaikka aikaa on 6 kk enemmän.
• Onko vaikutusarvioinnissa mahdollista verrata marraskuussa valittavia toimia niihin, jotka hylätään? Tämä olisi hyödyllistä vaikka päätös olisi jo tehty.
• Valtioneuvoston kansliaan on perustettu arviointineuvosto. Sen toimintaa tässä yhteydessä pitäisi miettiä. Nyt se tosin ilmeisesti keskittyy eniten kuntatalouskysymyksiin. Arviointineuvoston laajentaminen välttämätöntä.
• Valtiovarainministeriö kyllä katsoo talousvaikutuksia, mutta muut vaikutukset ovat heikommalla arvioinnilla. Kokonaisia ohjelmia voi kyllä arvioida kokonaisuutena mutta kaikien yksittäisten toimien arviointi on vaikeaa.
• Miten vaikutusarvioinnit informoidaan poliitikoille? Heitä kiinnostavat talousvaikutukset eivätkä pienhiukkaskuolemat.
• Vaikutusarvioijien (esim. KEIJU) pitää toimia tiiviissä yhteistyössä ohjausryhmän ja tiedon loppukäyttäjien kanssa.
• Energiakaaviota (ks. pääsivu) voisi käyttää työkaluna keskustelulle. Onko tiettyjen ruutujen sisällä suuria vaikutuksia joihin pitäisi puuttua?
• Jos vaihtoehtoja karsitaan jo ennen poliitikoille esittelyä poliittisen elinkelpoisuuden perusteella, syntyykö kehäpäätelmiä prosessiin. Miten pitäisi tehdä kun LVM:n puolella on kunnianhimoinen tavoitetaso?
• SOVA-arvioinnin teettäminen maksaa. Mistä saadaan jatkossa rahat, jos kaikki tutkimusrahoitus kanavoidaan VM:n TEAS-rahojen kautta? Osastojen oma tutkimusraha vähenee.
• Jos hallinnonalojen yhteistyöhön syntyy pysyviä rakenteita ja vakiintuneita toimintatapoja kuten PORAn tavoitteena on, niin onko ja minkälaisella panostuksella STM:llä mahdollisuus osallistua jatkossa esim. strategioiden tai ilmastosuunnitelmien toimenpiteiden hyvinvointi- ja terveysarviointeihin?
  • Tavoitteena että toimintatapoja syntyy, pitäisi olla ydintiimi, jossa katsotaan keskeisiä prosesseja. Pilottien kautta syntyy malli. Pitää keskustella.
  • SOVA on potentiaalisesti loistava työväline, monipuoliset analyysit, millä tilalla luonnon monipuolisuutta tukeva tutkimus liittyä SOVAn.
  • YVAsta tehty ohjekirjanen, joka tukee tämän prosessin kehittämistä.
• Miten saada prosessit muokattua niin, että kaikki tulevat kuulluksi? Miten suljetaan ero hyvin suoraviivaisen mallinnuksen ja keskustelun välillä? Yhtäköyttä-hanke pyrkii vastaamaan tähän.
• Mikä on nettikyselyn vaikutus strategian lopputulokseen? Entä Sovan vaikutus lopputulokseen?
• Miten strategian/toimintasuunnitelman tavoitteet valitaan/valikoituvat?
• Konkreettinen ja tekninen asia on helppo mallintaa varsinkin jos siihen on rutiinia. Sen sijaan kokonaisvaltaisessa tarkastelussa laadulliset ja pehmeät asiat ovat vaikeita ja siksi jäävät helposti pois. Yhtäköyttä-hanke yrittää tarjota tähän apuja.
• Voiko vaikutuksiin ”vaikuttaa”? ----#: . Tarkoitetaanko tällä että poliittinen tahto muokkaa tutkimustulosta mieleisekseen vai että tutkimus oikeasti pääsisi muokkaamaan poliittista päästöstä? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 7. syyskuuta 2016 kello 13.50 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) Pyritään usein markkinaehtoisin toimin jolloin "markkinat päättävät" mitä tapahtuu ja mitä vaikutuksia tulee.
• Nettikysely, olisi hyvä jos vaikuttaisi, tiedetään oikeastaan jo vaihtoehdot ja vaikutukset. Vaikutus on pieni, suurin merkitys on osallistaa ihmisiä.
• SOVA ei muuta, lisää tietoisuutta ja tieto on kumuloituvaa tietoa. Ensi kerralla tiedetään enemmän. Sova osoitti niin pahaa, että vihreät lähtivät hallituksesta.
• Mitä tämä merkitsee jos valitaan. Alustavia tietoja. Pitää olla käytössä vanhat tiedot. Tietoa on paljon. Tietoa ei löydy, pitää olla konkreettiset laskelmat tms näkyvissä.
• Yksi keino on ohjausryhmätyöskentely, jolla tietoa kerrytetään.

Tutkijoita pitää olla, jotka tilausputken ulkopuolelta. Vuorovaikutus tutkijoiden kanssa tärkeää.

• Millä prosessilla valitaan lopulliset vaihtoehdot? Käytännössä vaihtoehdot on jo olemassa. Askeltava koneisto, joka muuttuu koko ajan.
• Nettikysely, olisi hyvä jos vaikuttaisi, tiedetään oikeastaan jo vaihtoehdot ja vaikutukset. Vaikutus on pieni, suurin merkitys on osallistaa ihmisiä.
• SOVA ei muuta, lisää tietoisuutta ja tieto on kumuloituvaa tietoa. Ensi kerralla tiedetään enemmän. Sova osoitti niin pahaa, että vihreät lähtivät hallituksesta.
• Mitä tämä merkitsee jos valitaan. Alustavia tietoja. Pitää olla käytössä vanhat tiedot. Tietoa on paljon. Tietoa ei löydy, pitää olla konkreettiset laskelmat tms näkyvissä.
• Yksi keino on ohjausryhmätyöskentely, jolla tietoa kerrytetään.
• Tutkijoita pitää olla, jotka tilausputken ulkopuolelta. Vuorovaikutus tutkijoiden kanssa tärkeää.
• Millä prosessilla valitaan lopulliset vaihtoehdot? Käytännössä vaihtoehdot on jo olemassa. Askeltava koneisto, joka muuttuu koko ajan.
• Sova keskustelevampi tällä kierroksella kuin aiemmin.

Arvioinnin haasteita

• Erityyppisten vaikutusten keskinäinen vertailu on vaikeaa.
• Yksittäisten toimien vaikutukset selvitettävä jollakin tasolla, mutta toimia on todella paljon, osa päällekkäisiä ja toisiaan täydentäviä.
  • KAISUssa yritys yhtenäistää toimien vaikutusarviointeja.
• Vaikutusten arviointi vs. vaihtoehtoisten toimien arviointi?
• Vaikutusarviointia tehtäessä on tärkeää päättäjän tietää mistä ollaan päättämässä.

Jatko: suunnitelma, strategia: yhteistä molemmille tarve sovan sisällön kehittämiselle ja tarve oman toiminnan tunnistamiselle. Koko suunnitelma/strategia versus yksittäinen toimen arviointi versus usean pienen toimen yhteisvaikutus.

Kahden tason arviointia:

• 1) Sova ja koko paketti on toisella tavalla helpompaa.
• 2) Haastavampaa yksittäisten toimien vaikutusten arviointi. Erityyppisten vaikutusten arvottaminen, paljon pieniä yksittäisiä toimia jotka täydentävät toisiaan ja ei tietoa kokonaisvaikutuksia.

Yhteistyötahoja

• Ilmastopaneeli. Paneelilla on laskentakaava ...
• VATT ja Juha Honkatukia (VTT): Talousvaikutusten arviointi ja
• Anu Tuominen (VTT) tutki viime talvena liikenteen vaihtoehtoisia vaikutuksia ja kansanterveydellisiä hyötyjä.

Katso myös

• Saara Jääskeläisen raportti olisi kiinnostava ...
• http://www.energiajailmasto.fi
• Michael Kellyn raportti Isosta-Britanniasta