Keskustelu:Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Energia ja ilmasto 23.8.2016
- Muistiinpanoja STM:n kokoonkutsumasta kokouksesta (Jouni Tuomisto, Tapani Kauppinen)
Strategiatyön eteneminen
- Kappale käsittelee tämän nimenomaisen strategiatyön rajausta ja käytännön etenemistä ja on siten avoimen arvioinnin termein osa arviointia.
Energia- ja ilmastostrategiaan liittyen on meneillään seuraavia toimenpiteitä:
- Avoin kansalaiskysely oli avoinna 31.8.2016 asti sivulla http://www.energiajailmasto.fi. Kyselyssä tullut materiaali on koottu tänne: Energiajailmasto.
- Marraskuun alussa valtioneuvosto päättää strategiaan tulevista toimenpiteistä.
- Marraskuun aikana tehdään vaikutusarviointia valituista toimenpiteistä (valitettavasti resurssit eivät riitä kaikkien vaihtoehtojen tarkasteluun). Arvioinnista vastaa SYKE (?) ja Sampo Soimakallio.
- Marraskuun vaikutusarvioinnit sisältävät SOVAn (suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusarvioinnin) sekä tukevat keväällä valmistuvaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa KAISUa.
- KAISUa varten VN-TEAS-hanke KEIJU tuottaa myös vaikutusarviointia vuoden 2016 loppuun mennessä, ja tässä on THL mukana terveysvaikutusten osalta.
- STM ja THL yhteistyössä tukevat energia- ja ilmastostrategian ja toisaalta KAISUn työtä tuottamalla lisätietoa tai arviointeja suunniteltujen toimenpiteiden terveysvaikutuksista.
- Tässä on kyseessä SOVAn parantaminen. Vaikka tämä työ ei ehtisi vaikuttaa energia- ja ilmastostrategiaan, se parantaa edellytyksiä tehdä vaikutusarviointia tulevissa hankkeissa, eli työllä on myös yleisiä tavoitteita.
- Olisi toivottavaa voida ottaa jokin olennainen vaa'ankielikysymys tarkasteluun terveyden ja muiden vaikutusten osalta.
- Tehdään tietokooste valitusta aiheesta. Pienemmällä porukalla mietitään jatkoa ja tarjotaan tuotetta SOVA-ryhmälle. Eri kärkihankkeet kutsutaan myöhemmin keskustelemaan yhdessä.
- Keskustelussa liikenne valikoitui sopivaksi teemaksi tarkempaan tarkasteluun. Tuotetaan tietopaketti terveys-, hyvinvointi- ja eriarvoisuusvaikutuksista ja siitä miten nämä liittyvät liikenteeseen.
- Ihan uutta teknologiaa ei voi ottaa esiin. ----#: . Tarkoittaako tämä, että teknologian on oltava kypsää ja nopeasti toteutettavaa, jotta se voitaisiin nostaa strategiaan? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 08.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
- Mikä on eri toimenpidevaihtoehtojen sosiaalinen hyväksyttävyys? Tätäkin pitäisi tutkia.
- Sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset tarkasteltava. Mikä on eriarvoisuusvaikutus? Mikä on kohderyhmä?
- Työllisyysvaikutukset ovat tärkeitä ja pitäisi arvioida myös.
- Jos karsitaan toimenpiteitä ennen kuin esitellään ministerille, kuka karsii? Lvm toivoo että kaikki liikenneaiheiset toimenpiteet menisivät läpi.
- Onko vaikutusarvioinnissa mahdollista verrata marraskuussa valittavia toimia niihin, jotka hylätään? Tämä olisi hyödyllistä vaikka päätös olisi jo tehty.
- Mikä on Energiajailmasto-nettikyselyn vaikutus strategian lopputulokseen? Entä Sovan vaikutus lopputulokseen?
- Oikeastaan jo tiedetään vaihtoehdot ja vaikutukset, joten kyselyn vaikutus on pieni. Suurin merkitys on osallistaa ihmisiä.
- SOVA ei muuta päätöksentekoa, mutta lisää tietoisuutta ja kumuloituvaa tietoa terveys- ja hyvinvointiasioista. Ensi kerralla tiedetään enemmän.
- SOVA osoitti niin pahaa, että vihreät lähtivät hallituksesta. ⇤--#: . Epäselvää mihin tämä liittyy. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
- Miten strategian/toimintasuunnitelman tavoitteet valitaan/valikoituvat? Miten perustelut dokumentoidaan?
- SOVA on keskustelevampi tällä kierroksella kuin aiemmin.
Substanssikysymyksiä
- Kappale käsittelee aiheeseen liittyviä tosiasioita ja arvoja, jotka ovat avoimen arvioinnin termein muuttujia. Asiat voidaan kuvata joko tutkimuskysymyksinä ja niihin liittyvinä vastauksina tai tosiasioita ja arvoja koskevina väitteinä.
Yleistä
- KAISUssa on VTT:n laskelmia päästökaupan ulkopuolisista vaikutuksista, viimeinen taulukko ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, hiukkaset kohdistuu maaseudun ihmisiin. Raportin lähdeviite...?
- Perusskenaariossa (Saara Jääskeläinen tehnyt) on laskettu hintalappuja. Biopolttoaine olisi mahdollinen ratkaisu. Monipuolinen keinovalikoima pitäisi olla. ----#: . Koskeeko tämä liikennettä? Viite? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 08.30 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
- Lähtökohtaisesti jos vahvistetaan nykyisiä toimia, auttaako se? Muita toimenpiteitä alle 10 joita voi ajatella. Tulee eri sektoreilta toimenpiteitä.
Energiantuotanto
- Tuulivoiman merkitys ja edistämispolitiikat: tämä jakaa mielipiteitä jyrkästi.
- Tuulivoiman tuki ollaan poistamassa samaan aikaan. Olisiko tämä toimenpide? Kolme hallituspuoluetta sanoo, ettei missään tapauksessa. Haistellaan ministeriltä onko mahdollista tarjota toimenpiteeksi.
- Huoltovarmuus erityisesti sähköntuotannossa.
- Esimerkiksi Saksan energiewende aiheuttaa tuotantokapasiteetin häviämistä ja varavoima Skandinaviasta suuntautuu Keski-Eurooppaan.
- Myös Inkoon hiilivoimaloiden sulkeminen aiheuttaa omia, suomalaisia haasteita.
- Sähköverkon putoamisen riski on todellinen, kun sähkön tuotantorakenne muuttuu pois isoista vakaista voimaloista.
- Iso-Britannia tulee panostamaan pieniin modulaarisiin ydinvoimaloihin (luokkaa 100 MW). Pitäisikö Suomessakin miettiä?
- Energiatukien lisäpanostus on olennainen asia. Mitä hyötyä ja haittaa niistä on?
- Fossiilitalous on tähän asti mahdollistanut nykyisen hyvinvoinnin. Dekarbonaatio olisi valtava hyppäys tuntemattomaan merkittävine insinööritieteellisine haasteineen.
- Saksan Energiewendellä on myös ollut vaikutuksia:
- aurinkoenergian tuotanto on tullut halvemmaksi? energiamuodon saatavuus maailmanlaajuisesti on parantunut.
- energiewenden perusasioissa painaa kansallinen halu erkaantua ydinvoimasta, myös maksuhalukkuutta on.
- kaasun käyttö jne. eivät ole ristiriidassa sen kanssa, että pyritään valmistautumaan uusiutuvia ja erkaantumaan ydinvoimasta.
Kaupunkirakenne ja kaavoitus
- Kaupunkirakenne ja kaavoitus ilmastotekona ja muiden synergiahyötyjen tuojana sisältää ainakin kaksi näkökulmaa. 1) Ilmastotavoitteita edistävä rakentaminen. 2)Kaupunkirakenne ja liikenne.
Ruoka
- Ruoan ilmasto-, terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat aliedustettuna. Kuitenkin ruoka on tärkeä ilmastotekijä. ----#: . Kuuluuko toiseen kärkihankkeeseen? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
- Ruokatalousstrategia tulossa MMMstä, hyvinvointi ja terveys on laajasti esillä. Kun tähän perehtyy, näkyy selvästi vaikutuksia.
- Toisaalta luomun suosiminen koulussa johtaa ravitsemustason laskuun koska se on niin kallista.
Kulutus
- Sähkön hinta: Saksan energiewende ja muutokset Iso-Britanniassa nostavat sähkön hintaa merkittävästi.
- Britanniassa energiaköyhyys lisääntyy, kun köyhillä ei ole varaa lämmittää kotejaan. Tämä on merkittävä eriarvoisuuskysymys. Onko sama vaarana Suomessa?[1]
- Sähkön kulutustottumukset ja ympäristöterveys
- Tuotteiden hinta ----#: . Aihe on, ajatus jäänyt kuvaamatta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Rakennukset ja lämmitys
- Rakennusten energiaremontit ovat hankalia. Toimenpiteet hitaita ja kalliita, ja monilla alueilla asuntojen arvo laskee estäen tehokkaasti remonttien rahoittamisen.
- Pitää ymmärtää, millä on oikeasti vaikutusta. Rakentamismääräyksillä on vain marginaalinen vaikutus asumisen hintaan. Myös monet asiat tulevat EU:sta. Lämmityskustannusten muutokset niin marginaalisia, ettei kannata tutkia motivaatiotekijänä. Myös esteettömyyden kustannukset marginaalisia. Jos esteettömyyden vaatimuksista luovutaan, meillä vanhukset jäävät ilman sopivia asuntoja lähivuosikymmeninä.
- Energiaremontit oikeasti ongelma, ei maalämpöpumppua kannata ostaa. Yksittäisen henkilön valinta, jos on varaa, tuhlatkoon energiaa.
- Muutoksia tulossa; Omakotirakennuskannassa ilmalämpöpumppu, mikä on sen rooli.
- 40% vaihtaa pois öljylämmityksestä remontin yhteydessä.
- Korjaus- ja uudisrakentamisessa: yksityiset henkilöt omistavat 70% asunnoissa. Mikä on rahoituslähde, motivaatio, ja asumisen hinta? Viime kädessä talous asettaa reunaehdot.
Maatalous ja jätehuolto
- KAISUssa tärkeää on erityisesti maatalous ja jätehuolto.
- Jätteet –YTE
- Maataloustuottajien jaksaminen
Liikenteen hyvinvointi- ja terveysvaikutukset
- Liikenteellä on merkittävä rooli monessa eri asiassa. Jos liikenneongelma ratkeaa, ratkeavat monet muutkin.
- Liikkumisen hinta on suhteellisen suuri ja siksi hinta vaikuttaa toimintaan: yksityisautoilu, ajoneuvot, polttoaine. Julkisen liikenteen hinta, esim juna tai lentäminen. Pyöräily, kävely.
- Bensan hinta ja julkisen liikenteen tarjonta olennaisia. Esim nykyään on halvempaa lentää tai autoilla Ouluun kuin mennä junalla tai bussilla.
- Hyötyliikunnan ehdotuskori kaipaa tarkastelua. ----#: . Mitä argumentteja nousee tästä aiheesta? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) Sovellus LVMn toimintakoriin.----#: . Mitä tarkoitetaan toimintakorilla? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
- Ovatko biopolttoaineet järkevä kehityssuunta Suomessa? Ehkä ei, koska kukaan muu ei ole menossa siihen suuntaan vaan pikemmin sähköautoihin. (liittyy myös energiantuotantoon)
- Liikenne on suuri keskeinen keskittymiskohde, uusia toimia todella tarvitaan. Jos joku valitaan.
- Sähköautojen potentiaali päästöjen vähentäjänä on suuri.
Erityyppiset keinot ilmastopäästöjen vähentämiseen:
- Päästöjen (päästökertoimien) pienentäminen: Uudet puhtaat liikenteen käyttövoimat (dieselin vähentäminen henkilöautoissa), hankintatuki → vähemmän päästöjä → parempi ilmanlaatu ja vähemmän melua.
- Liikkumistapojen muutokset:
- Kävelyn, pyöräilyn edistäminen → terveysvaikutuksia suoraan liikkujalle.
- Joukkoliikenteen edistäminen
- Kevyen ja joukkoliikenteen lisääntyminen → Henkilöautoilun tarpeen väheneminen → parempi ilmanlaatu, vähemmän melua, elinympäristön viihtyisyys.
- Muut toimet (edellisten saavuttamiseksi):
- Maankäytön suunnittelu ja liikennejärjestelmäsuunnittelu ja kehittämishankkeet (jkl, raiteet, kävely& pyöräily) (katso myös kaupunkirakenne)
- Tiiviillä asutuksella mahdollisuus edistää kevyttä liikennettä.
- Tiemaksut←--#: . Ruuhkamaksu on erittäin tehokas mutta epäsuosittu toimi Helsingissä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence), asiakasmaksut
- Liikennekaari
- Digitalisaatio (esim. MaaS) ----#: . Mikä on tämän vaikutus? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
- Alueellinen eriarvoisuus
- Kun autokanta uusiutuu, dieselit poistuvat.
- Hankintatuki sähköautoille tulee olemaan huomiota herättävä mutta tarpeellinen toimi, jos halutaan murrosta sähköautosta.
- kh-suhteista, jotka ei ota pehmeitä arvoja mukaan.⇤--#: . Epäselvä kommentti. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
Prosessikysymyksiä
- Kappale käsittelee työn tekemiseen ja ohjeistamiseen liittyviä yleisiä kysymyksiä (eli ei ainoastaan tähän nimenomaiseen strategiatyöhön liittyviä) eli avoimen arvioinnin termein metodeja.
- Terveysvaikutusten arviointi pitäisi saada tiiviimmäksi osaksi nykyisiä prosesseja kuten SOVAa eikä kehitellä uusia prosesseja.
- Poliittisen päätöksenteon aikataulu on liian kiivas, jotta kunnollista vaikutusarviointia voisi tehdä. Jopa KAISUn aikataulu ehkä on liian kiivas, vaikka aikaa on 6 kk enemmän.
- Siksi pitää olla kevyempiä menetelmiä, joissa tingitään kvantitatiivisuudesta ja yksityiskohtaisuuden tasosta mutta ei johdonmukaisuudesta eikä kritiikinkestävyydestä.
- Valtioneuvoston kansliaan on perustettu arviointineuvosto. Sen toimintaa tässä yhteydessä pitäisi miettiä. Nyt se tosin ilmeisesti keskittyy eniten kuntatalouskysymyksiin. Arviointineuvoston laajentaminen ----#: . aihepiirin laajentaminen? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) on välttämätöntä.
- Valtiovarainministeriö kyllä katsoo talousvaikutuksia, mutta muut vaikutukset ovat heikommalla arvioinnilla. Kokonaisia ohjelmia voi kyllä arvioida kokonaisuutena mutta kaikien yksittäisten toimien arviointi on vaikeaa.
- Yksityiskohtainen arviointi oin vaikeaa, koska se edellyttää erityyppisten vaikutusten arvottamista ja tarkastelee paljon pieniä yksittäisiä toimia, jotka täydentävät toisiaan, mutta ei ole hyvää tietoa kokonaisvaikutuksia.
- Miten vaikutusarvioinnit informoidaan poliitikoille? Heitä kiinnostavat talousvaikutukset, työllisyys ja kilpailukyky, eivätkä pienhiukkaskuolemat tai hyvinvointivaikutukset.
- Vaikutusarvioijien (esim. KEIJU) pitää toimia tiiviissä yhteistyössä ohjausryhmän ja tiedon loppukäyttäjien kanssa.
- Syy-seurauskaavioita (esim. energiakaaviota pääsivulla) voisi käyttää työkaluna keskustelulle. Onko tiettyjen ruutujen sisällä suuria vaikutuksia joihin pitäisi puuttua?
- Jos vaihtoehtoja karsitaan jo ennen poliitikoille esittelyä poliittisen elinkelpoisuuden perusteella, syntyykö kehäpäätelmiä prosessiin? Miten kehäpäätelmä estetään?
- SOVA-arvioinnin teettäminen maksaa. Mistä saadaan jatkossa rahat, jos kaikki tutkimusrahoitus kanavoidaan VM:n TEAS-rahojen kautta? Osastojen oma tutkimusraha vähenee.
- Tavoitteena on synnyttää hallinnonalojen yhteistyöhön pysyviä rakenteita ja vakiintuneita toimintatapoja. Tämä on myös PORAn (tämän prosessin) tavoite.
- Minkälaisella panostuksella STM:llä mahdollisuus osallistua jatkossa esim. strategioiden tai ilmastosuunnitelmien toimenpiteiden hyvinvointi- ja terveysarviointeihin?
- Pitäisi olla ydintiimi, jossa katsotaan keskeisiä prosesseja. Pilottien kautta syntyy toivottavasti yleinen malli. Pitää keskustella eri tahojen kanssa.
- SOVA on potentiaalisesti loistava työväline ja se sisältää monipuoliset analyysit. Millä tavalla luonnon monipuolisuutta tukeva tutkimus liittyy SOVAan?
- YVAsta tehty ohjekirjanen, joka tukee tämän prosessin kehittämistä.
- Miten saada prosessit muokattua niin, että kaikki tulevat kuulluksi? Miten suljetaan ero hyvin suoraviivaisen mutta työlään ja hitaan mallinnuksen ja toisaalta nopean mutta rönsyilevän keskustelun välillä? Yhtäköyttä-hanke pyrkii vastaamaan tähän ja tarjoamaan toimintamalleja laadullisten ja pehmeiden asioiden kuvaamiseen ja systemaattiseen tarkasteluun.
- Voiko vaikutuksiin ”vaikuttaa”? ----#: . Tarkoitetaanko tällä että poliittinen tahto muokkaa tutkimustulosta mieleisekseen vai että tutkimus oikeasti pääsisi muokkaamaan poliittista päästöstä? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 7. syyskuuta 2016 kello 13.50 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) Pyritään usein markkinaehtoisiin toimiin, jolloin "markkinat päättävät" mitä tapahtuu ja mitä vaikutuksia tulee.
- Mitä tämä merkitsee jos valitaan. Alustavia tietoja. Pitää olla käytössä vanhat tiedot. Tietoa on paljon. Tietoa ei löydy, pitää olla konkreettiset laskelmat tms näkyvissä.
- Yksi keino on ohjausryhmätyöskentely, jolla tietoa kerrytetään.
Tutkijoita pitää olla, jotka tilausputken ulkopuolelta. Vuorovaikutus tutkijoiden kanssa tärkeää.
- Millä prosessilla valitaan lopulliset vaihtoehdot? Käytännössä vaihtoehdot on jo olemassa. Askeltava koneisto, joka muuttuu koko ajan. ----#: . Mitä tarkoittaa askeltava koneisto? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Arvioinnin haasteita
- Erityyppisten vaikutusten keskinäinen vertailu on vaikeaa.
- Yksittäisten toimien vaikutukset selvitettävä jollakin tasolla, mutta toimia on todella paljon, osa päällekkäisiä ja toisiaan täydentäviä.
- KAISUssa yritys yhtenäistää toimien vaikutusarviointeja.
- Vaikutusten arviointi vs. vaihtoehtoisten toimien arviointi?
- Vaikutusarviointia tehtäessä on tärkeää päättäjän tietää mistä ollaan päättämässä.
Jatko: suunnitelma, strategia: yhteistä molemmille tarve sovan sisällön kehittämiselle ja tarve oman toiminnan tunnistamiselle. Koko suunnitelma/strategia versus yksittäinen toimen arviointi versus usean pienen toimen yhteisvaikutus.
Yhteistyötahoja
- Ilmastopaneeli. Paneelilla on laskentakaava ...
- VATT ja Juha Honkatukia (VTT): Talousvaikutusten arviointi ja
- Anu Tuominen (VTT) tutki viime talvena liikenteen vaihtoehtoisia vaikutuksia ja kansanterveydellisiä hyötyjä.
Katso myös
- Saara Jääskeläisen raportti olisi kiinnostava ...
- http://www.energiajailmasto.fi
- Michael Kellyn raportti Isosta-Britanniasta