Keskustelu:Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Energia ja ilmasto 23.8.2016

Muistiinpanoja STM:n kokoonkutsumasta kokouksesta (Jouni Tuomisto, Tapani Kauppinen)

Toimenpiteitä

Energia- ja ilmastostrategiaan liittyen on meneillään seuraavia toimenpiteitä:

• Avoin kansalaiskysely oli avoinna 31.8.2016 asti sivulla http://www.energiajailmasto.fi. Kyselyssä tullut materiaali on koottu tänne: Energiajailmasto.
• Marraskuun alussa valtioneuvosto päättää strategiaan tulevista toimenpiteistä.
• Marraskuun aikana tehdään vaikutusarviointia valituista toimenpiteistä (valitettavasti resurssit eivät riitä kaikkien vaihtoehtojen tarkasteluun). Arvioinnista vastaa SYKE (?) ja Sampo Soimakallio.
  • Marraskuun vaikutusarvioinnit sisältävät SOVAn (suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusarvioinnin) sekä tukevat keväällä valmistuvaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa KAISUa.
  • KAISUa varten VN-TEAS-hanke KEIJU tuottaa myös vaikutusarviointia vuoden 2016 loppuun mennessä, ja tässä on THL mukana terveysvaikutusten osalta.
• Olisi toivottavaa voida ottaa jokin olennainen vaa'ankielikysymys tarkasteluun terveyden ja muiden vaikutusten osalta.
• Tässä on kyseessä SOVAn parantaminen. Vaikka tämä työ ei ehtisi vaikuttaa energia- ja ilmastostrategiaan, se parantaa edellytyksiä tehdä vaikutusarviointia tulevissa hankkeissa.
  • Tehdään tietokooste valitusta aiheesta. Pienemmällä porukalla mietitään jatkoa tarjotaan tuotetta SOVA-ryhmälle. Eri kärkihankkeet kutsutaan myöhemmin keskustelemaan yhdessä.
  • Tuotetaan tietopaketti terveys-, hyvinvointi- ja eriarvoisuusvaikutuksista ja siitä miten nämä liittyvät liikenteeseen.

Olennaisia substanssikysymyksiä

• Tuulivoiman merkitys ja edistämispolitiikat: tämä jakaa mielipiteitä jyrkästi.
• Sähköautojen potentiaali päästöjen vähentäjänä
• Kaupunkirakenne ja kaavoitus ilmastotekona ja muiden synergiahyötyjen tuojana. 1) Ilmastotavoitteita edistävä rakentaminen. 2)Kaupunkirakenne ja liikenne.
• Huoltovarmuus erityisesti sähköntuotannossa.
  • Esimerkiksi Saksan energiewende aiheuttaa tuotantokapasiteetin häviämistä ja varavoima Skandinaviasta suuntautuu Keski-Eurooppaan.
  • Myös Inkoon hiilivoimaloiden sulkeminen aiheuttaa omia, suomalaisia haasteita.
• Ruoan ilmasto-, terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat aliedustettuna. Kuitenkin ruoka on tärkeä ilmastotekijä. Kuuluuko toiseen kärkihankkeeseen?
• Ovatko biopolttoaineet järkevä kehityssuunta Suomessa, koska kukaan muu ei ole menossa siihen suuntaan vaan pikemmin sähköautoihin.
• Britanniassa energiaköyhyys lisääntyy, kun köyhillä ei ole varaa lämmittää kotejaan. Onko sama vaarana Suomessa?[1]
• Rakennusten energiaremontit ovat hankalia. Toimenpiteet hitaita ja kalliita, ja monilla alueilla asuntojen arvo laskee estäen tehokkaasti remonttien rahoittamisen.
• Iso-Britannia tulee panostamaan pieniin modulaarisiin ydinvoimaloihin (luokkaa 100 MW). Pitäisikö Suomessakin miettiä?
• Liikunnan ehdotuskori kaipaa tarkastelua.
• Liikenteellä on merkittävä rooli monessa eri asiassa. Jos liikenneongelma ratkeaa, ratkeavat monet muutkin.
• Energiatukien lisäpanostus on olennainen asia. Mitä hyötyä ja haittaa niistä on?
• Fossiilitalous mahdollistanut nykyisen hyvinvoinnin. Dekarbonaatio olisi valtava hyppäys tuntemattomaan merkittävine insinööritieteellisine haasteineen.
• Saksan Energiewendellä on myös ollut vaikutuksia:
  • aurinkoenergian tuotanto on tullut halvemmaksi? energiamuodon saatavuus maailmanlaajuisesti on parantunut
  • energiewenden perusasioissa painaa kansallinen halu erkaantua ydinvoimasta, myös maksuhalukkuutta on
  • kaasun käyttö jne. eivät ole ristiriidassa sen kanssa, että pyritään valmistautumaan uusiutuvia ja erkaantumaan ydinvoimasta.
• Pitää ymmärtää millä on oikeasti vaikutusta. Rakentamismääräyksillä on vain marginaalinen vaikutus asumisen hintaan. Myös monet asiat tulevat EU:sta. Lämmityskustannusten muutokset niin marginaalisia, ettei kannata tutkia. Myös esteettömyyden kustannukset marginaalisia. Jos esteettömyyden vaatimuksista luovutaan, meillä vanhukset jäävät ilman sopivia asuntoja lähivuosikymmeninä.
• KAISUssa tärkeää on erityisesti maatalous ja jätehuolto.
• Mikä on eri toimenpidevaihtoehtojen sosiaalinen hyväksyttävyys? Tätäkin pitäisi tutkia.
• KAISUssa on VTT:n laskelmia päästökaupan ulkopuolisista vaikutuksista, viimeinen taulukko ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, hiukkaset kohdistuu maaseudun ihmisiin. Raportin lähdeviite...?
• Perusskenaariossa (Saara Jääskeläinen tehnyt) on laskettu hintalappuja. Biopolttoaine olisi mahdollinen ratkaisu. Monipuolinen keinovalikoima pitäisi olla.

Ruokatalousstrategia tulossa MMMstä, hyte laajasti esillä, vähän kun kaivatte, näkyy selvästi vaikutuksia. Luomun suosiminen koulussa johtaa ravitsemustason laskuun koska se on niin kallista.

Prosessikysymyksiä

• Terveysvaikutusten arviointi pitäisi saada tiiviimmäksi osaksi nykyisiä prosesseja kuten SOVAa eikä kehitellä uusia prosesseja.
• Poliittisen päätöksenteon aikataulu on liian kiivas, jotta kunnollista vaikutusarviointia voisi tehdä. Jopa KAISUn aikataulu ehkä on liian kiivas, vaikka aikaa on 6 kk enemmän.
• Onko vaikutusarvioinnissa mahdollista verrata marraskuussa valittavia toimia niihin, jotka hylätään? Tämä olisi hyödyllistä vaikka päätös olisi jo tehty.
• Valtioneuvoston kansliaan on perustettu arviointineuvosto. Sen toimintaa tässä yhteydessä pitäisi miettiä. Nyt se tosin ilmeisesti keskittyy eniten kuntatalouskysymyksiin. Arviointineuvoston laajentaminen välttämätöntä.
• Valtiovarainministeriö kyllä katsoo talousvaikutuksia, mutta muut vaikutukset ovat heikommalla arvioinnilla. Kokonaisia ohjelmia voi kyllä arvioida kokonaisuutena mutta kaikien yksittäisten toimien arviointi on vaikeaa.
• Miten vaikutusarvioinnit informoidaan poliitikoille? Heitä kiinnostavat talousvaikutukset eivätkä pienhiukkaskuolemat.
• Vaikutusarvioijien (esim. KEIJU) pitää toimia tiiviissä yhteistyössä ohjausryhmän ja tiedon loppukäyttäjien kanssa.
• Energiakaaviota (ks. pääsivu) voisi käyttää työkaluna keskustelulle. Onko tiettyjen ruutujen sisällä suuria vaikutuksia joihin pitäisi puuttua?
• Jos vaihtoehtoja karsitaan jo ennen poliitikoille esittelyä poliittisen elinkelpoisuuden perusteella, syntyykö kehäpäätelmiä prosessiin. Miten pitäisi tehdä kun LVM:n puolella on kunnianhimoinen tavoitetaso?
• SOVA-arvioinnin teettäminen maksaa. Mistä saadaan jatkossa rahat, jos kaikki tutkimusrahoitus kanavoidaan VM:n TEAS-rahojen kautta? Osastojen oma tutkimusraha vähenee.
• Jos hallinnonalojen yhteistyöhön syntyy pysyviä rakenteita ja vakiintuneita toimintatapoja kuten PORAn tavoitteena on, niin onko ja minkälaisella panostuksella STM:llä mahdollisuus osallistua jatkossa esim. strategioiden tai ilmastosuunnitelmien toimenpiteiden hyvinvointi- ja terveysarviointeihin?
  • Tavoitteena että toimintatapoja syntyy, pitäisi olla ydintiimi, jossa katsotaan keskeisiä prosesseja. Pilottien kautta syntyy malli. Pitää keskustella.
  • SOVA on potentiaalisesti loistava työväline, monipuoliset analyysit, millä tilalla luonnon monipuolisuutta tukeva tutkimus liittyä SOVAn.
  • YVAsta tehty ohjekirjanen, joka tukee tämän prosessin kehittämistä.
• Miten saada prosessit muokattua niin, että kaikki tulevat kuulluksi? Miten suljetaan ero hyvin suoraviivaisen mallinnuksen ja keskustelun välillä? Yhtäköyttä-hanke pyrkii vastaamaan tähän.
• Mikä on nettikyselyn vaikutus strategian lopputulokseen? Entä Sovan vaikutus lopputulokseen?
• Miten strategian/toimintasuunnitelman tavoitteet valitaan/valikoituvat?
• Konkreettinen ja tekninen asia on helppo mallintaa varsinkin jos siihen on rutiinia. Sen sijaan kokonaisvaltaisessa tarkastelussa laadulliset ja pehmeät asiat ovat vaikeita ja siksi jäävät helposti pois. Yhtäköyttä-hanke yrittää tarjota tähän apuja.
• Voiko vaikutuksiin ”vaikuttaa”? ----#: . Tarkoitetaanko tällä että poliittinen tahto muokkaa tutkimustulosta mieleisekseen vai että tutkimus oikeasti pääsisi muokkaamaan poliittista päästöstä? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 7. syyskuuta 2016 kello 13.50 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) Pyritään usein markkinaehtoisin toimin jolloin "markkinat päättävät" mitä tapahtuu ja mitä vaikutuksia tulee.
• Nettikysely, olisi hyvä jos vaikuttaisi, tiedetään oikeastaan jo vaihtoehdot ja vaikutukset. Vaikutus on pieni, suurin merkitys on osallistaa ihmisiä.
• SOVA ei muuta, lisää tietoisuutta ja tieto on kumuloituvaa tietoa. Ensi kerralla tiedetään enemmän. Sova osoitti niin pahaa, että vihreät lähtivät hallituksesta.
• Mitä tämä merkitsee jos valitaan. Alustavia tietoja. Pitää olla käytössä vanhat tiedot. Tietoa on paljon. Tietoa ei löydy, pitää olla konkreettiset laskelmat tms näkyvissä.
• Yksi keino on ohjausryhmätyöskentely, jolla tietoa kerrytetään.

Tutkijoita pitää olla, jotka tilausputken ulkopuolelta. Vuorovaikutus tutkijoiden kanssa tärkeää.

• Millä prosessilla valitaan lopulliset vaihtoehdot? Käytännössä vaihtoehdot on jo olemassa. Askeltava koneisto, joka muuttuu koko ajan.
• Nettikysely, olisi hyvä jos vaikuttaisi, tiedetään oikeastaan jo vaihtoehdot ja vaikutukset. Vaikutus on pieni, suurin merkitys on osallistaa ihmisiä.
• SOVA ei muuta, lisää tietoisuutta ja tieto on kumuloituvaa tietoa. Ensi kerralla tiedetään enemmän. Sova osoitti niin pahaa, että vihreät lähtivät hallituksesta.
• Mitä tämä merkitsee jos valitaan. Alustavia tietoja. Pitää olla käytössä vanhat tiedot. Tietoa on paljon. Tietoa ei löydy, pitää olla konkreettiset laskelmat tms näkyvissä.
• Yksi keino on ohjausryhmätyöskentely, jolla tietoa kerrytetään.
• Tutkijoita pitää olla, jotka tilausputken ulkopuolelta. Vuorovaikutus tutkijoiden kanssa tärkeää.
• Millä prosessilla valitaan lopulliset vaihtoehdot? Käytännössä vaihtoehdot on jo olemassa. Askeltava koneisto, joka muuttuu koko ajan.
• Sova keskustelevampi tällä kierroksella kuin aiemmin.

Yhteistyötahoja

• Ilmastopaneeli. Paneelilla on laskentakaava ...
• VATT ja Juha Honkatukia (VTT): Talousvaikutusten arviointi ja
• Anu Tuominen (VTT) tutki viime talvena liikenteen vaihtoehtoisia vaikutuksia kansanterveydellisiä hyötyjä.

Katso myös

• Saara Jääskeläisen raportti olisi kiinnostava ...
• http://www.energiajailmasto.fi
• Michael Kellyn raportti Isosta-Britanniasta

Arvioinnin haasteita

• Erityyppisten vaikutusten keskinäinen vertailu on vaikeaa.
• Yksittäisten toimien vaikutukset selvitettävä jollakin tasolla, mutta toimia on todella paljon, osa päällekkäisiä ja toisiaan täydentäviä.
  • KAISUssa yritys yhtenäistää toimien vaikutusarviointeja.
• Vaikutusten arviointi vs. vaihtoehtoisten toimien arviointi?
• Vaikutusarviointia tehtäessä on tärkeää päättäjän tietää mistä ollaan päättämässä.

Tärkeitä näkökulmia vaikutusarviointiin

• Korjaus- ja uudisrakentamisessa: yksityiset henkilöt omistavat 70% asunnoissa. Mikä on rahoituslähde, motivaatio, ja asumisen hinta? Viime kädessä talous asettaa reunaehdot.
• Liikkumisen hinta: yksityisautoilu, ajoneuvot, polttoaine. Julkisen liikenteen hinta, esim juna tai lentäminen. Pyöräily, kävely
• Sähkön kulutustottumukset ja ympäristöterveys
• Tuotteiden hinta
• Jätteet –YTE
• Maataloustuottajien jaksaminen
• Työllisyysvaikutukset
• Sähköverkon putoamisen riski
• Sähkön hinta; energiawende ja Iso-Britanniassa, merkittävä eriarvoisuuskysymys/energiaköyhyys

Liikenteen hyvinvointi- ja terveysvaikutukset

• Päästöjen pienentäminen: Uudet puhtaat liikenteen käyttövoimat (dieselin vähentäminen henkilöautoissa), hankintatuki → vähemmän päästöjä → parempi ilmanlaatu ja vähemmän melua.
• Liikkumistapojen muutokset:
  • Kävelyn, pyöräilyn edistäminen → terveysvaikutuksia suoraan liikkujalle.
  • Joukkoliikenteen edistäminen
  • → Henkilöautoilun tarpeen väheneminen → parempi ilmanlaatu, vähemmän melua, elinympäristön viihtyisyys.
• Muut toimet (edellisten saavuttamiseksi):
  • Maankäytön suunnittelu ja liikennejärjestelmäsuunnittelu ja kehittämishankkeet (jkl, raiteet, kävely& pyöräily)
  • Tiiviillä asutuksella mahdollisuus edistää kevyttä liikennettä.
  • Tiemaksut, asiakasmaksut
  • Liikennekaari
  • Digitalisaatio (esim. MaaS) vaikutus??
  • Alueellinen eriarvoisuus
  • Bensan hinta, julkisen liikenteen tarjonta. Esim nykyään on halvempaa lentää tai autoilla Ouluun kuin junalla tai bussilla.
  • Kun autokanta uusiutuu, dieselit poistuvat.
• Jos karsitaan toimenpiteitä ennenkuin esitellään ministerille. Kuka karsii? Lvm toivoo että kaikki toimenpiteet menisivät läpi. Hankintatuki sähköautoille tulee olemaan huomiota herättävä, mutta jos halutaan murrosta sähköautosta. kh-suhteista, jotka ei ota pehmeitä arvoja mukaan.
• Liikenne on suuri keskeinen keskittymiskohde, uusia toimia todella tarvitaan. Jos joku valitaan.
• Selvitetään kaiken maailman arvoja ja hyvinvointiasioita ja pienhiukkasia. Miten poliitikoilla informoidaan ja kerrotaan? Onko kiinnostavinta työllisyys ja kilpailukykyä.

Muuta

Kahden tason arviointia:

• 1) Sova ja koko paketti on toisella tavalla helpompaa.
• 2) Haastavampaa yksittäisten toimien vaikutusten arviointi. Erityyppisten vaikutusten arvottaminen, paljon pieniä yksittäisiä toimia jotka täydentävät toisiaan ja ei tietoa kokonaisvaikutuksia.

Energiaremontit oikeasti ongelma, ei maalämpöpumppua kannata ostaa. Yksittäisen henkilön valinta, jos on varaa, tuhlatkoon energiaa.

Jatko: suunnitelma, strategia: yhteistä molemmille tarve sovan sisällön kehittämiselle ja tarve oman toiminnan tunnistamiselle. Koko suunnitelma/strategia versus yksittäinen toimen arviointi versus usean pienen toimen yhteisvaikutus.

Positiiviset ja negatiiviset vaikutukset Mikä on:

• Eriarvoisuusvaikutus
• Mikä on kohderyhmä

Ihan uutta teknologiaa ei voi ottaa esiin. Muutoksia tulossa; -Omakotirakennuskannassa ilmalämpöpumppu, mikä on sen rooli. 40% vaihtaa pois öljylämmityksestä remontin yhteydessä.

Lähtökohtaisesti jos vahvistetaan nykyisiä toimia, auttaako se. Muita toimenpiteitä alle 10 joita voi ajatella. Tulee eri sektoreilta toimenpiteitä.

Tuulivoiman tuki ollaan poistamassa samaan aikaan. Olisiko tämä toimenpide? Kolme hallituspuoluetta sanoo, ettei missään tapauksessa. Haistellaan ministeriltä onko mahdollista tarjota toimenpiteeksi.

Liikunnan ehdotuskori, mitä argumentteja nousee, Sovellus LVMn toimintakoriin.