Kaivostoiminnan vaikutuksien arvioiminen

Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin: . Opasnet . Viitattu 25.04.2025.

Tämä sivu on tiedonmuru. Sivutunniste: Op_fi5472
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5472}}

Tämän sivun teksti on otettu raportista Kauppila, T. (toim.) 2015. Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 141 sivua, 26 kuvaa ja 7 taulukkoa.

Tommi Kauppila (GTK), Elina Tran-Nguyen (FIANT Consulting Oy), Jaana Vormisto, (FIANT Consulting Oy), Jari Hietala (Ahma ympäristö Oy), Niko Karjalainen (Ramboll Finland Oy) ja Pekka Tuomela (Pöyry Finland Oy)

Ympäristövaikutuksien arvioiminen Tommi Kauppila (GTK) 6.1.1 Hankkeen vaikutuksia tulee arvioida laajasti Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (10.6.1994/468) määrittelee ympäristövaikutukset hyvin laajasti käsittämään hankkeen tai toiminnan välittömät tai välilliset vaikutukset • ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja elinoloi- hin • maaperään, vesiin ja ilmaan • ilmastoon • kasvillisuuteen, eliöihin (= eläimet, kasvit, sie- net, bakteerit, alkueliöt, arkeonit) • luonnon monimuotoisuuteen • yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maise- maan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön • luonnonvarojen hyödyntämiseen • näiden tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutus- suhteisiin. Käytännössä määrittely tarkoittaa sitä, että YVAs- sa tulisi ottaa tarpeen mukaan huomioon hank- keen kaikki merkittävät vaikutukset luonnonym- päristöön, kaikkiin eliöihin, ihmisten terveyteen, ihmisten elinoloihin (taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset) sekä kulttuuri- ja raken- nettuun ympäristöön. Arvioinnissa on huomat- tava, että vaikutukset voivat olla myös välillisiä tai yhteisvaikutuksia ja osa vaikutuksista voi olla myös positiivisia. 6.1.2 Prosessit, päästöt, leviäminen, altistuminen, vaikutukset Kaivoshankkeiden tai niihin tehtävien muutosten vaikutuksien arvioimisessa on usein hyödyllistä soveltaa vähintään tarkastelutapana ympäristöris- kinarvioinnista tuttua lähde-reitti-kohde-mallia. Siinä tarkastelu lähtee kaivoshankkeen proses- seista ja niistä ympäristöön aiheutuvista paineista, kuten haitallisten aineiden päästöistä. Päästöjen ja muiden vaikutusten leviäminen ja kulkeutumi- nen ympäristöön muuttaa ympäristön oloja, kuten maaperän metallipitoisuuksia, ilman hiukkaspitoi- suutta tai pintaveden sameutta. Nämä arvioidut muutokset ympäristön ominaisuuksissa voivat sit- ten aiheuttaa haittaa eliöille ja ihmisille. Tällainen systemaattinen tarkastelutapa auttaa osaltaan var - mistamaan sekä sen, että vaikutuksia ei jää huo- maamatta, ja sen, että tarkastelu ulotetaan myös päästöjen vaikutuksiin. Lähde-reitti-kohde-ajattelu soveltuu ehkä luon- tevimmin kemiallisten ja fysikaalisten haittojen vaikutusten tarkasteluun. Joissakin tapauksissa vaikutusten kohde voi olla myös jokin muu suo- jeltava arvo kuin ihmisten terveys tai eliöstö. Esi- merkiksi pilaantuneiden maiden tapauksissa pelk- kä maaperän pitoisuuksien kohoaminen katsotaan haitalliseksi vaikutukseksi. Tosin maaperän pitoi- suuden ohjearvot on nekin asetettu toksikologisin tai ekotoksisin perustein. Sosiaalisten ja alueta- loudellisten vaikutusten arvioinnissa muunlainen viitekehys kuin lähde-reitti-kohde-ajattelu voi olla tehokkaampi. 6.1.3 Tavoitteena on hankevaihtoehtojen merkittävien vaikutusten vertailu YVA-prosessin viitekehyksessä ympäristövaiku- tusten ennakkoarvioinnin tavoitteena on vertail- la suunnitellun hankkeen eri toteuttamisvaihto- ehtojen merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tämä johtuu siitä, että ympäristövaikutusten arviointi on tärkeä päätöksenteon väline niin julkisille toi- mijoille kuin hanketta suunnittelevalle tahollekin. Tavoite vaikuttaa olennaisesti arvioinnin laatimi- seen ja arvioiden sisältöön: • Hankkeelle tulee muodostaa aidosti toisistaan poikkeavia toteuttamisvaihtoehtoja. • Vaihtoehtojen todennäköisesti merkittävät vai- kutukset tulee tunnistaa ennakkoon ja keskit- tyä erityisesti niihin. 61 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 222, 2015 Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa • Epäoleellisten ja epätodennäköisten vaikutus- ten arviointia sekä turhia selvityksiä tulee vält- tää, jotta resursseja voidaan kohdentaa tärkei- den vaikutusten selvittämiseen. • Merkittävien vaikutusten valinta tulee perustel- la läpinäkyvästi. • Arvioinnit on tehtävä yhteismitallisesti kaikille hankevaihtoehdoille. • Arvioinnin tulokset on esitettävä siten, että hankevaihtoehtoja voidaan vertailla keskenään. • Arvioitujen vaikutusten merkittävyyttä on py- rittävä arvioimaan ja vertailemaan. Koska menettely on lisäksi erityisen tärkeä sidos- ryhmien huomioon ottamisen ja tiedonsaannin kannalta, arvioinnin tulokset pitää myös pyrkiä esittämään tiiviisti, selkeästi ja ymmärrettävästi. Samalla arviointiin kohdistuu kuitenkin paineita tulosten luotettavuuden arvioinnin suhteen, mikä edellyttää, että käytettyjä menetelmiä, aineistoja ja oletuksia kuvataan varsin seikkaperäisesti. Ar - vioinnin tuloksia raportoitaessa seikkaperäiset tarkastelut ja aineistot sijoitetaan useimmiten ar - viointiselostuksen liitemateriaaleihin, jotta pää- tekstistä saadaan tiiviimpi ja havainnollisempi. Keskittyminen merkittävien vaikutuksien arvioi- miseen on myös omiaan selkeyttämään arviointia ja helpottamaan vertailua. 6.1.4 Arvioiminen sisältää epävarmuutta ja oletuksia Ympäristövaikutusten arvioiminen ennakolta ei ole eksaktia tiedettä vaan sisältää välttämättä run- saasti oletuksia ja pohjautuu usein niukkoihinkin tietoihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei arviointia tulisi tehdä vaikeasti arvioitavien teki- jöiden tapauksessa. Arvioinnissa on hyvä myös pyrkiä määrälliseen arvioon aina, kun se suinkin on mahdollista, vaikka arvion laatimiseen sisäl- tyisi oletuksia ja epävarmuutta. Käytetyt oletukset perusteluineen ja epävarmuuksineen tulee esittää avoimesti, ja arvioissa voidaan myös hyödyntää eri tekijöiden todennäköisiä vaihteluvälejä. Tyypilli- sesti vaihteluvälistä voidaan esittää keskimääräi- nen ja lisäksi ns. realistinen pahin tilanne, esimer - kiksi 95. prosenttipisteen arvioitu pitoisuustaso. Tällaiset arviot haastavat myös arvioinnin tulosten hyödyntäjät, koska heidänkin tulee sietää arvioin- nin epävarmuutta ja arvioiden perustumista ole- tuksiin. Epävarmuuksista huolimatta arvioinnit ovat kuitenkin hyödyllisiä ja palvelevat YVA-menettelyn alkuperäisiä tavoitteita. Myös asiantuntijamielipiteeseen pohjautuvat vaikutusten arviot tulee perustella, koska pelkkä toteamus jonkin tekijän merkityksestä tai merkityksettömyydestä ei ole informatiivista.

Katso myös

Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin: Kauppila T, Kauppila PM, Räisänen ML, Makkonen H, Jantunen J, Komulainen H, Törmä H, Kauppinen T, Leppänen MT, Tornivaara A, Pasanen A, Kemppainen E, Liukko U-M, Raunio A, Marttunen M, Mustajoki J, Huttula T, Kauppi S, Ekholm P, Tran-Nguyen E, Vormisto J, Karjalainen N, Tuomela P, Hietala J: Hyviä käytäntöjä kaivohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opasnet 2015. Viite: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 2015. [[1] Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden YVAssa TR222] Viitattu 25.04.2025.

Tämä sivu on tiedonmuru. Sivutunniste: Op_fi5472
Moderaattori:Heta (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5472}} Tämän Opasnet-sivun julkaisutiedot Kauppila T, Kauppila PM, Räisänen ML, Makkonen H, Jantunen J, Komulainen H, Törmä H, Kauppinen T, Leppänen MT, Tornivaara A, Pasanen A, Kemppainen E, Liukko U-M, Raunio A, Marttunen M, Mustajoki J, Huttula T, Kauppi S, Ekholm P, Tran-Nguyen E, Vormisto J, Karjalainen N, Tuomela P, Hietala J: Hyviä käytäntöjä kaivohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opasnet 2015. Viite: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 2015. [[2] Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden YVAssa TR222] Viitattu 25.04.2025.