Silakan hyöty-riskiarvio
Edistymisluokitus |
---|
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
|
Tämä sivu on tutkimus.
Sivutunniste: Op_fi3831 |
---|
Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
- Aiheesta on kirjoitettu myös raportti Silakan hyöty-riskiarvio / raportti Eviran_tutkimuksia_1_2015_silakan_hyöty-riskiarviointi sekä luento Tiedosto:Kala ja terveys.ppt. Osa työstä sekä lisäaineistoja löytyy sivulta heande:Silakan riskiarvio. Englanniksi löytyy op_en:Benefit-risk assessment of Baltic herring ja op_en:File:BRA of Baltic herring.pptx.
Silakan hyöty-riskiarvio on tutkimus, jossa selvitetään suomalaisten silakansyöntiä ja silakan sisältämien hyödyllisen ravintoaineiden hyötyjä haitallisten ympäristömyrkkyjen haittoja vastaan. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat lasten riskit. Tutkimus on kolmeosainen ja nyt ollaan menossa vaiheessa 3:
- Aiemman tiedon perusteella tehdään alustava arvio, jossa erityisesti yritetään tunnistaa kriittisiä kohderyhmiä kaulutuskyselyä varten.
- Tehdään kohdennettu kysely silakan syöntimäärien selvittämiseksi riskiryhmissä.
- Tehdään päivitetty riskiarvio aiempien vaikutustietojen ja altistustietojen sekä kyselystä saatujen uusien syöntitietojen perusteella.
Kysymys
- Millainen on suomalaisten, erityisesti riskiryhmien, altistuminen silakalle ja sen hyödyllisille ja haitallisille aineille?
- Kuinka suuret ovat silakan syönnin hyödyt ja haitat väestölle kokonaisuutena, eri väestöryhmille ja erityisesti eri riskiryhmille?
Vastaus
- Tuloksista on kirjoitettu raportti: Silakan hyöty-riskiarvio / raportti
- Malli jossa silakkaodotusarvot korjattu, MeHg lisätty ja Iter = 5000 24.1.2015. Pysyvä ajo. Tuloksia
- Sellaisia tuloksia 26.1.2015, joiden laskemiseen on tarvittu ei-julkista dataa.
Näytä tuloksia
- Malliajo 15.10.2015 jossa oliot pysyvästi tallennettu. Tuloksia 19.10.2015, mukana muutama uusi englanninkielinen kuva
- op_en:File:BRA of Baltic herring.pptx esitys englanniksi aiheesta
⇤--#: . Kun vastauksia tulkitaan, tulee huomata, että seuraavia tuoreita tietoja EI OLE KÄSITELTY.
- Seychell-tutkimus: omega-3 estää elohopeavaikutusta
- EFSAn hyöty-riskiarvio omega-3:sta ja elohopeasta, lehdistötiedote
- EFSAn hyöty-riskiarvio omega-3:sta ja elohopeasta
- Engeset et al. 2014: Fish consumption and mortality in the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition cohort --Jouni Tuomisto (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 11.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
Perustelut
- Huomaa!
- Koulujen ja päiväkotien ruokailut vaikuttavat myös siihen, mitä lapset syövät. Näitä pitäisi selvittää.
- Miten selvitetään, mitä lapset oikeasti syövät pöydästä?
- Päiväkotien ruokailut?
- Mikä on silakan menekki koulussa, pitäisi selvittää jostain koulusta.
Tuloskuvat
- 26.1.2015 versiot kuvista ovat ne, jotka tulevat Eviran raporttiin. Huomaa, että kuvat saattavat päivittyä muiden hankkeiden yhteydessä senkin jälkeen, kun Silakan hyöty-riskiarvo -hanke on jo päättynyt.
-
Silakkakyselyn vastaajat ikä vs sukupuoli
-
Silakkakyselyn vastaajat ikä vs koulutus
-
Silakkakyselyn vastaajien lasten iät
-
Silakansyönnin keskiarvo ikäryhmittäin ja sukupuolittain
-
Silakansyönnin liukuva keskiarvo iän mukaan sukupuolittain
-
Silakansyönnin kumulatiivinen jakauma ikäryhmittäin ja sukupuolittain
-
Ravinto- ja haitta-aineiden pitoisuuksia silakassa
-
Altsituminen silakassa oleville ravinto- ja haitta-aineille
-
Altistuminen silakan aineille sukupuolittain
-
Silakansyönti maakunnittain
-
Silakansyönnin tautitaakka ikäryhmittäin ja sukupuolittain
-
Silakansyönnin tautitaakka ikäryhmittäin ja sukupuolittain alle 50-vuotiailla
-
Yksilöllinen riski silakansyönnistä iän mukaan
-
Yksilöllinen riski silakansyönnistä syönnin mukaan
-
Toisiko silakan täyskielto terveyshyötyä?
-
Lisätiedon arvo silakkasuosituksen antamiseksi
-
Toisiko silakkarajoitus < 3 g/d terveyshyötyä
-
Silakkarajoituksen vaikutus tautitaakkaan alle 50-vuotiailla
-
Silakkarajoituksen vaikutus tautitaakkaan
Vanhoja kuvia (ajettu vanhalla malliversiolla eivätkä siis ole ajan tasalla:
- File:Dioksiinialtistuminen rannikolla ja sisämaassa.png
- File:Dioksiinialtistuminen iän mukaan.png
- File:PCDDF-altistus ikäryhmittäin.png
- File:Kokonais-TEQ-altistus ikäryhmittäin.png
- File:Omega3-rasvahappoaltistus ikäryhmittäin.png
- File:D-vitamiinialtistus ikäryhmittäin.png
- File:Silakansyönnin jakauma lapsilla.png
- File:Silakansyönnin jakauma aikuisilla.png
- File:Silakansyönnin DALYt ikäryhmittäin.png
- File:SIlakansyönnin tautitaakka Suomessa nuorilla.png
Laske tulokset
- Aiempia laskentaharjoituksia on arkistossa.
Syötemuuttujat käsitellään tällaisessa järjestyksessä (lopusta alkuun):
- out ulos ovariablesta
- out3 stepfunktiot
- out2 lineaariset funktiot
- out1 taustariskistä riippuvat funktiot
- disincidence havaittu tautiriski
- population
- pci
- RR yhdistelmä riskeistä
- frexposed
- RRor ei käytössä
- ERF, threshold, exposure, bgexposure, BW
- RRrhill relative Hill
- ERF, threshold, exposure, bgexposure, BW
- RRrr suhteellinen riski
- ERF, threshold, exposure, bgexposure, BW
- population
- RR yhdistelmä riskeistä
Laskee tuloksia lähtötiedoista alkaen ja tallentaa tulokset kantaan. Tämän koodin ajaminen vie yli 5 min joten kannattaa käyttää ylempää koodia valmiille tuloksille.
Lasketaan jokaiselle kyselyn henkilölle oma silakansyönti, ja arvotaan vasta sen jälkeen. Tämä mahdollistaa myös sen, että tehdään LOESS-regressio datasta eikä bootstrap.
Koko kyselylomakkeen tietojen jäsennyksen voisi lohkaista omaksi mallikseen siten, että LOESS ajetaan N kertaa silakkamäärälle, jossa siinä on jo yhdistettynä kyselydata ja oletukset annosko'oista. Näin saadaan parametrinen silakkamäärämalli, jota voidaan sämplätä haluttu määrä. Sen sijaan bootstrap ei sitten elegantisti toimisi, koska jo tätä preprosessointimallia ajettaessa pitäisi päättää iteraatioiden määrä ja tallentaa sämplätty määräovariable. Sen jälkeen voisi käyttää vain yhtä suuria tai pienempiä iteraatioita. Mutta tämä ei kyllä ole kummoinenkaan ongelma, jos alkuperäinen sample on riittävän iso.
Jos tehdään LOESS, pitää regressiossa olla kaikki ne parametrit, joita jatkossa käytetään. Näitä olisivat jatkuvina muuttujina Ikä, Sukupuoli, Paino ja Rannikko (neljä muuttujaa sallitaan). Sitten varsinaisessa mallissa käytetään predict.loess():ia. (Pitää opetella miten sellaisesta loess-objektista saa ovariablen.)
----#: . Tällä hetkellä kuitenkin pitäydytään nykyisessä bootstrapissä, koska raporttiversio pitää saada matkaan 4.11.2014. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. marraskuuta 2014 kello 10.15 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Avainmuuttujat
Obs | Muuttuja | Aikuinen | Lapsi |
---|---|---|---|
1 | Ikä | 3 | 123 |
2 | Sukupuoli | 2 | 2 |
3 | Maakunta | 80 | 80 |
4 | Paino | 125 | 125 |
5 | Painokerroin | 91 | 91 |
6 | Kyselyjakso | 126 | |
7 | Kokoaikaisuus | 4 | 4 |
8 | Ammatti | 5 | 5 |
9 | Siviilisääty | 6 | 6 |
10 | Tienaajaammatti | 7 | 7 |
11 | Tienaaja | 8 | 8 |
12 | Ruokapäättäjä | 9 | 9 |
13 | Elämäntilanne | 10 | 10 |
14 | Tuloluokka | 30 | 30 |
15 | Koulutus | 40 | 40 |
16 | Televisio | 65 | 65 |
17 | Asunto | 75 | 75 |
18 | Kuntakoko | 76 | 76 |
19 | Kokosilakka | 92 | 126 |
20 | Silakkaruoka | 93 | 127 |
21 | Silakkalisuke | 94 | 128 |
22 | Silakkalkm | 95 | 129 |
23 | Kalapuikot | 109 | |
24 | Tonnikala | 110 | |
25 | Kirjolohi | 111 | |
26 | Itämerenlohi | 112 | |
27 | Ahven | 113 | |
28 | Hauki | 114 | |
29 | Kuha | 115 | |
30 | Siika | 116 | |
31 | Purkkitonnikala | 117 | |
32 | Äyriäiset | 118 | |
33 | Muikku | 119 |
Data
- Malleissa käytettävät oletukset
- Muuttuja V95 (kysymystunnus SI2): Kuinka monta silakkaa syötte kerralla, kun syötte kokonaista silakkaa (kpl)?
- silakanpaino: yksittäisen silakkapihvin paino (kaksi silakkaa paistettuna vastakkain) (g).
- raakaainepaino: silakan paino annosta kohti, kun sitä käytetään raaka-aineena (esim. silakkalaatikossa) (g).
- lisukepaino: silakan paino annosta kohti, kun sitä käytetään lisukkeena (g).
- Silakkafileen keskipaino Finelin mukaan 15-30 g.[1].
Obs | Muuttuja | Arvo | Tulkinta | Selite |
---|---|---|---|---|
1 | V95 | En syö silakkaa ollenkaan | 0 | |
2 | V95 | 1-2 | 0.5-2 | |
3 | V95 | 3-5 | 3-5 | |
4 | V95 | 6-10 | 6-10 | |
5 | V95 | Enemmän kuin 10 | 10-12 | |
6 | V95 | EOS | 0-4 | |
7 | Koko silakan paino | 15-30 | ||
8 | Raaka-ainesilakan paino | 20-40 | ||
9 | Raaka-ainesilakan paino, lapset | 5-25 | ||
10 | Lisukesilakan paino | 5-10 | ||
11 | TEQ-puoliintumisaika | 2737.5 | t0.5: 7.5 * 365, Dioxin half-life in adults (d) | |
12 | TEQ-imeytymisosuus | 0.8 | f_ing: 0.80, Fraction of dioxin ingested that is actually absorbed | |
13 | TEQ-osuus lapseen | 0.1 - 0.25 | f_mtoc: 0.25, Fraction of mother's dioxin burden that enters the child during breast-feeding. Alaluusua et Vartiainen | |
14 | Imeväisen rasvamäärä | 1580 | BF: 0.2 * (7.692+8.141) / 2, body fat amount in the infant at six months of age (g) [[:op_en:Body weight of 0-24 months old Finnish children]]. |
Obs | Tausta | Sukupuoli | Exposure_agent | Result | Yksikkö | Selite |
---|---|---|---|---|---|---|
1 | Kyllä | Mies | Vitamin_D | 11.7 | µg /d | Finriski 12 - 0.3 silakasta |
2 | Kyllä | Nainen | Vitamin_D | 8.5 | µg /d | Finriski 8.7 - 0.2 silakasta |
3 | Kyllä | Mies | EPA | 120 | mg /d | Finriski 125 - 4.6 silakasta |
4 | Kyllä | Nainen | EPA | 96 | mg /d | Finriski 100 - 3.9 silakasta |
5 | Kyllä | Mies | DHA | 118 | mg /d | Finriski 125 - 6.7 silakasta |
6 | Kyllä | Nainen | DHA | 94 | mg /d | Finriski 100 - 5.4 silakasta |
7 | Kyllä | PCDDF | 0 | pg /d (TEQ) | ||
8 | Kyllä | PCB | 0 | pg /d (TEQ) | ||
9 | Kyllä | MeHg | 0 | µg /d | ||
10 | Kyllä | logTEQ | 0 | log(pg /g) | ||
11 | Ei | 0 |
Tämän silakkamallin tuottamat arviot keskimääräisestä silakan tuomasta altistuksesta. Tämä vähennetään Finriski-tutkimuksen antamasta taustasaantiarviosta. Sukupuoli Exposure_agent Result 1 Mies Vitamin_D 0.25693803 2 Nainen Vitamin_D 0.17339867 3 Mies EPA 4.60868926 4 Nainen EPA 3.87563627 5 Mies DHA 6.74260515 6 Nainen DHA 5.40637067 7 Mies Omega3 15.66242617 8 Nainen Omega3 12.95386085 9 Mies PCDDF 9.33615627 10 Nainen PCDDF 7.49031027 11 Mies PCB 4.36167437 12 Nainen PCB 3.50062804 13 Mies TEQ 13.69783063 14 Nainen TEQ 10.99093831 15 Mies MeHg 0.04854054 16 Nainen MeHg 0.03553385
Obs | Trait | Response_metric | DALY | Lisätietoja |
---|---|---|---|---|
1 | CHD | Mortality | 5 - 15 | Oletetaan DW 1 ja D 10 U 50% |
2 | CHD2 | Mortality | 5 - 15 | Oletetaan DW 1 ja D 10 U 50% |
3 | Stroke | Mortality | 5 - 15 | Oletetaan DW 1 ja D 10 U 50 % |
4 | Developmental dental defects incl. agenesis | Yes/No according to "Developmental Defects of Enamel Index" | 0 - 0.12 | DW 0.001 D 60 U 100 % |
5 | Cancer | Lifetime probability | 0 - 0.28 | DW 0.1 D 20, lisäksi eliniän lyhenemä 5 a. Tämä syntyy elinikäisellä altistuksella joten oletetaan 1/50 syntyvän vuoden altistuksella. U 100 % |
6 | Vitamin D recommendation | 1 if recommendation not met | 0.0001 - 0.0101 | DW 0.001 D 1 U 101x |
7 | Dioxin recommendation | 1 if not met | 0.0001 - 0.0101 | DW 0.001 D 1 U 101x |
8 | Child's IQ | Change in IQ points | -0.0517 (-0.03 - -0.0817) | Intellectual disability, mild (IQ<70): 0.031 (0.018-0.049) From IHME. D 50 U from IHME. |
9 | Child´s IQ | Change in IQ points | -0.0517 (-0.03 - -0.0817) | Intellectual disability, mild (IQ<70): 0.031 (0.018-0.049) From IHME. D 50 U from IHME. |
10 | Tooth defect | Developmental defect: caries or missing tooth | 0.008 (0.003 - 0.017) | Periodontitis weight from IHME. D: 1. U from IHME |
11 | Dental defect | Developmental defect: caries or missing tooth | 0.008 (0.003 - 0.017) | Periodontitis weight from IHME. D: 1. U from IHME |
- DW: disability weight (painokerroin: 0 ei haittaa, 1 kuolema)
- D: duration (vaikutuksen kesto vuosina)
- U: uncertainty (if > 100x from lower to upper, then assumes loguniform function)
Intellectual disability, mild (IQ<70): 0.031 (0.018-0.049) From GBD2010 (IHME) [3]. Assumed 50 years of condition and 30 points reduction to cause this disability weight.
Cohen ym. 2005[2] käyttivät QALY-painokertoimia julkaisusta [3]. Siinä oli kuitenkin vain 20 terveysvastetta ja kiinnostavia silakan kannalta syöpä, sydäntauti ja aivohalvaus. Näistä on käytettävissä myös DALY-painokertoimet.
- Käytettävissä olevat (?), hyödylliset datat
- Sarkoomatutkimus (Jouni)
- Beneris: Salasanan takana olevia Beneris-tietoja (Projektitietoa)
- Kalastajatutkimus (Anu)
- DIPP (Suvi)
- Finriski
Kouluruokailukysely ruokailuvastaaville
Tässä on kuvattu Taloustutkimuksen tekemän kouluruokakyselyn (21 ruokavastaavaa eri kunnista) tuloksia siltä osin, kuin ne ovat mallin kannalta tärkeitä. Luvut ovat vastaajien lukumääriä ja vastausten suuruuksia.
Kuinka usein silakkaa syödään?
- Ei ollenkaan 10
- Kerran kahdessa kuussa tai harvemmin 10
- Kerran kuussa 1
Mitä silakkaruokia on?
- Kokonaiset silakat (paistetut, silakkapihvit) 8
- Silakkalaatikko ym. 6
- Silakkaa lisukkeena 1
Keskimääräinen silakka-annos (g)?
- Päiväkodeissa 20, 39, 40, 50, 60, 70, 80, 80, 100, 100, 100
- Ala-asteella 20, 39, 50, 65, 70, 70, 70, 80, 100, 120
- Yläasteella 30, 39, 50, 80, 100, 110, 120, 120, 130, 160
Kuinka monta silakkaa per henkilö (kpl)?
- Päiväkodeissa 1, 1, 1, 2, 3
- Ala-asteella 1, 1, 2, 2
- Yläasteella 1, 2, 2, 2
Kuinka moni syö silakkaa?
- Päiväkodissa kaikki 6, suurin osa 5 = (6*1+5*0.8)/11 = 91 %
- Ala-asteella kaikki 4, suurin osa 4, puolet 1 alle puolet 1 = (4*1+4*0.8+1*0.5+1*0.3)/10 = 80 %
- Yläasteella kaikki 2, suurin osa 4, puolet 3, harvat 1 = (2*1+4*0.8+3*0.5+1*0.2)/10 = 69 %
Päätelmät mallia varten:
- kouluruoka: Oletetaan silakkaruokien runsaudeksi kolmessa kuukaudessa "0;0;0.8;1.6" eli jokainen listattu vaihtoehto on yhtä todennäköinen.
- annos: Oletetaan silakka-annoksen keskimääräiseksi kooksi nuo edellä mainitut seuraavin ikäryhmin:
- Age 1-4: päiväkodit
- Age 5-9: ala-aste
- Age 10-14: ala-aste
- Age 15-19: yläaste
- into: Oletetaan silakkaa syövien osuudeksi
- päiväkodeissa 1-4: "1;0.8"
- ala-asteella 5-14: "1;1;0.8;0.8;0.4"
Riippuvuudet
Vaikutusarviointimalli löytyy sivulta Silakan hyöty-riskiarvio#Laske tulokset. Se laskee ovariablet: indivrisk, pop, exposure, maara, ERF, threshold, tiedot, disincidence, totcases, maarakysely, concentration. Lähtötiedot tulevat useasta eri paikasta, ja ne on lueteltu tässä:
- Silakan hyöty-riskiarvio Silakkakyselydata
- Silakan hyöty-riskiarvio#Data Saantioletukset
- Silakan hyöty-riskiarvio#Data Taustasaannin määrä
- Silakan hyöty-riskiarvio#Data DALY-painokertoimet
- [4] 236 riviä PCDD/F- ja PCB-TEQ-pitoisuuksia kopioitu EU-kalat-hankkeen Exceleistä.
- [5] 61 riviä Evirasta saatua dataa EPA-, DHA-, omega3- ja D-vitamiinipitoisuuksista kopioitu Excelistä.
- op_en:Mercury concentrations in fish in Finland 55 riviä elohopeadataa. Tiedot saatu EU-kalat II -hankkeesta
- op_en:Population of Finland Ikäryhmittäiset väkimäärät (miesten ja naisten oletetaan jakautuvan tasan joka ikäryhmässä)
- op_en:ERF of dioxin, ovariables ERF, threshold. (Perustuu mm. tutkimukseen Alaluusua et al. 2004 (Seveso))
- op_en:ERF of omega-3 fatty acids, ovariables ERF, threshold. (äidin raskaudenaikainen omega-3 rasvahappojen saanti vs. lapsen ÄO, Omega-3 rasvahapot vs. neurologiset häiriöt aikuisilla, etenkin aivoinfarkti, Omega-3 rasvahapot vs. sydäntautiriski aikuisilla)
- op_en:ERFs of vitamins, ovariables ERF, threshold
- op_en:ERF of methylmercury, ovariables ERF, threshold
- op_en:Disease risk Tautiriski joillekin vasteille
- Kuolemansyyt Suomessa Mutta sydäntautien ja aivohalvauksen ikäryhmittäiset kuolleisuusluvut tulevat täältä
- op_en:Health impact assessment laskentakaavat tapausmäärille
- Mallissa myös oletetaan, että nainen saa 18-38 ikävuoden välillä keskimäärin 2.1 lasta. (Data upotettu koodiin.)
Vaikutusarviointimalli on hidas, ja siksi tulokset lasketaan ensin valmiiksi, ja kaikki DALY-laskennat ja kuvat lasketaan erikseen tällä koodilla: Silakan hyöty-riskiarvio#Näytä tuloksia. Tämä koodi tarvitsee ainoastaan nämä lähtötiedot:
- Vaikutusarviointimallin laskentatulokset komennolla objects.latest("Op_fi3831", code_name = "compute")
- Silakan hyöty-riskiarvio#Laatupainotetut elinvuodet vaikutuksille DALY-kertoimet
Katso myös (ei ole käytetty tässä arvioinnissa)
- Annosvasteita (englanniksi)
- Henna Karvosen Beneris-reviewt
- Scientific Opinion on the Tolerable Upper Intake Level of vitamin D. EFSA Journal 2012;10(7):2813
- Suominen-Taipale AL, Partonen T, Turunen AW, Männistö S, Jula A, Verkasalo PK: Fish Consumption and Omega-3 Polyunsaturated Fatty Acids in Relation to Depressive Episodes: A Cross-Sectional Analysis, PlosOne 2010, 5(5), e10530
- heande:All-cause mortality dose-response of fish consumption
- Dioxin Exposure, from Infancy through Puberty, Produces Endocrine Disruption and Affects Human Semen Quality
- Ravitsemustietoa yleisesti, mutta erityisesti kalasta
- Kalansyönti Suomessa
- Pitoisuustietoa
- Silakan ravintoainepitoisuudet
- Saantitietoa
- heande:Estimated intake levels for Finnish children of methylmercury from fish
- op_en:Fish oil intake in Beneris
- beneris:Dioxin intakes in Finnish children
- Arviointeja
- Henna Karvosen Beneris-reviewt
- Becker W, Darnerud PO, Petersson-Grawé K: Fiskkonsumtion – risk och nytta. Livsmedelsverket, Rapport 12/2007
- Dietary Reference Values - A reference to whom?. Eufic, Food Today 04/2013
- Joint FAO/WHO expert consultation on the risks and benefits of fish consumption, Rome, 25–29 January 2010, FAO Fisheries and Aquaculture Report No. 978, 2011
- Fish and seafood consumption in Norway – Benefits and risks, Norwegian scientific committee for food safety, March 2006
- Sand S, Becker W, Darnerud PO: Aspects of Risk-Benefit Assessment of Food Consumption,Directions for the future. TemaNord 2008:568
- the Scientific Advisory Committee on Nutrition (SACN): Advice on fish consumption: benefits & risks. 2004
- EFSA Scientific Colloquium 6, 13-14 July 2006 - Tabiano, Italy: Risk-benefit analysis of foods: Methods and approaches.
- op_en:Benefit-risk assessment of fish consumption for Beneris
- Arviointimenetelmiä
- Tautiriskejä
- op_en:Risk of dental aberrations in children in Beneris
- op_en:Total cancer risk in adults in Beneris
- op_en:Intelligence quotient (IQ) in children in Beneris
- op_en:Myocardial infarction risk in adults in Beneris
- op_en:Remaining lifetime risk of CVD death in adults
Katso myös
Aiheesta on kirjoitettu myös raportti Silakan hyöty-riskiarvio / raportti sekä luento Tiedosto:Kala ja terveys.ppt. Osa työstä sekä lisäaineistoja löytyy sivulta heande:Silakan riskiarvio.
- Aiempia malliajoja ja tuloksia
- Alustavia laskelmia ja hahmotelmia siitä, millaisessa muodossa tuloksia voisi esittää: [6] Ajettu 09.08.2013 06:45:44
- Muuttujakuvaukset Ajettu 07.01.2014 14:13:57
- Pitemmälle vietyjä laskelmia syyskuun ja joulukuun kyselytuloksista Ajettu 07.01.2014 16:37:39, mm. regressioanalyysi ja vastaajaprofiilit
- Regressioanalyysi 28.3.2014 Päivitys 3.4.2014
- Ajo sisältää terveysvaikutuslaskelmat ja tallennetun indivrisk-ovariablen Ajettu 30.08.2014 21:25:46
- Malliversio sisältää myös epäonnistuneen syöpälaskennan
- Laskennassa mm. hammasvasteet bootstrapillä Ajettu 02.11.2014 05:17:47
- Ajon kuvaajat Ajettu 02.11.2014 05:40:09
- Malli 12.11.2014 varsin lopullisessa muodossaan mutta vain 100 iteraatiota.
- Ajon kuvaajat ajettu 13.11.2014 [7] 19.11.2014
- Tulokset (28.12.2014), joissa oapplyssä ja totcasesssa olleet virheet on kaikki korjattu [8]
- Tuloste, jossa taulukoissa ollut aggragointivirhe on korjattu 7.1.2015.
- Aiemmassa versiossa oli seuraavanlaista tietoa, mutta se arkistoitiin koska sillä ei ollut käyttöä lopullisessa arvioinnissa:
- Kyselyn rakentamiseen liittyvä kysymys
- Taulukko kysymysten perusteista ja niistä seuraavista ratkaisuista.
- [9] Kalankulutustilastoja Suomesta → siirretty sivulle Kalansyönti Suomessa
- Silakkakyselyn alustavat kysymykset. Lopussa on myös THL:n eri tutkimuksissa käytettyjä kalakysymyksiä.
- tutkimusten tuloksia Muiden tutkimusten tuloksia. Sisältää lähinnä luettelon mahdollisesti relevanteista tutkimuksista ja avainhenkilöistä. Myös joitakin julkaisuja on linkattuna.
- Muuta hyödyllistä
- Is the fear of dioxin cancer more harmful than dioxin? Jouko Tuomisto, Jouni T. Tuomisto: Toxicology Letters 2012.
- Helldán et al. FINRAVINTO 2012 -tutkimus
- Mozaffarian D1, Rimm EB. JAMA. 2006 Oct 18;296(15):1885-99. Fish intake, contaminants, and human health: evaluating the risks and the benefits.
- EU kalat II - Itämeren tärkeimmät ympäristömyrkyt kalassa 2009-2011.
- op_en:Benefit-risk assessment on farmed salmon
- Human Milk as a Source of Methylmercury Exposure in Infants. Grandjean et al 1994.
- Hyöty-riskiarviointi metyylielohopeasta ja omega-3 rasvahapoista kalassa
- [http://www.efsa.europa.eu/en/search/doc/1673.pdf EFSA Journal 2010; 8(7):1673
Suggested citation: EFSA Scientific Committee; Guidance on human health risk-benefit assessment of food.] EFSA Journal 2010; 8(7)1673. [41 pp.]. doi:10.2093/j.efsa.2010.1673. Available online: European Food Safety Authority, 2010 1. SCIENTIFIC OPINION. Guidance on human health risk-benefit assessment of foods. EFSA Scientific Committee2, 3. European Food Safety Authority (EFSA), Parma, Italy.
- heande:Category:Fish
- op_en:Beneris deliverables
- Food web Estonia: Mikä tämä on, pitäisi löytää kunnon linkki
- Nu vet fler att all fisk inte är nyttig Livsmedelverket 28.11.2013
- Kirjolohin on parasta terveydelle mutta ahven on ympäristöystävällisin ruoka Helsingin Sanomat 8.3.2006
- Hierarchical Bayesian model of Russian duma election 2011
- OpenBUGS model about election (does not work)
- rjags test (password required)
- rbugs test (password required) (rjags in CRAN)
- Becker W, Darnerud PO, Petersson-Grawé K: Fiskkonsumtion – risk och nytta. Livsmedelsverket, Rapport 12/2007
- Dietary Reference Values - A reference to whom?. Eufic, Food Today 04/2013
Viitteet
- ↑ Fineli
- ↑ Cohen JT, Bellinger DC, Shaywitz BA. A quantitative analysis of prenatal methyl mercury exposure and cognitive development. Am J Prev Med. 2005 Nov;29(4):353-65. [1]
- ↑ Nicole Mittmann, Kostas Trakas, Nancy Risebrough, Barbara A. Liu. Utility Scores for Chronic Conditions in a Community-Dwelling Population. PharmacoEconomics April 1999, Volume 15, Issue 4, pp 369-376 [2]