YVAR Ihmisoikeusperustaisuuden sisällyttäminen YVAan

Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin: Kauppila T, Kauppila PM, Räisänen ML, Makkonen H, Jantunen J, Komulainen H, Törmä H, Kauppinen T, Leppänen MT, Tornivaara A, Pasanen A, Kemppainen E, Liukko U-M, Raunio A, Marttunen M, Mustajoki J, Huttula T, Kauppi S, Ekholm P, Tran-Nguyen E, Vormisto J, Karjalainen N, Tuomela P, Hietala J: Hyviä käytäntöjä kaivohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opasnet 2015. Viite: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 2015. [[1] Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden YVAssa TR222] Viitattu 11.01.2025.

Tämä sivu on tiedonmuru. Sivutunniste: Op_fi5282
Moderaattori:Heta (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5282}} Tämän Opasnet-sivun julkaisutiedot Kauppila T, Kauppila PM, Räisänen ML, Makkonen H, Jantunen J, Komulainen H, Törmä H, Kauppinen T, Leppänen MT, Tornivaara A, Pasanen A, Kemppainen E, Liukko U-M, Raunio A, Marttunen M, Mustajoki J, Huttula T, Kauppi S, Ekholm P, Tran-Nguyen E, Vormisto J, Karjalainen N, Tuomela P, Hietala J: Hyviä käytäntöjä kaivohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opasnet 2015. Viite: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 2015. [[2] Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden YVAssa TR222] Viitattu 11.01.2025.

Ihmisoikeusperustaisuuden sisällyttäminen YVAan

Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan sisällyttäminen YVAan mahdollistaa kaivostoiminnan ihmisoikeusriskien tunnistamisen ja niihin liittyvien vastuiden selkiyttämisen jo ennen kaivoshankkeen aloittamista. Yritysten toimintaan liittyvistä ihmisoikeusvastuista on käyty aktiivisesti keskustelua kansainvälisellä tasolla ja erityisesti YK:ssa vuosituhannen vaihteesta lähtien. Vuonna 2008 valmistui YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeva “suojele - kunnioita - korjaa” –viitekehys, ja vuonna 2011 hyväksyttiin siihen liittyvät ohjaavat periaatteet. Suomi valmisti oman kansallisen suunnitelmansa periaatteiden toimeenpanoa varten vuonna 2014. Ihmisoikeudet on sisällytetty aiempaa vahvemmin myös OECD:n ohjeistuksiin. Lisäksi niiden huomioiminen yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnissa on vahvistumassa mm. Euroopan komission uuden ei-taloudellisia tietoja koskevan direktiivin myötä. Kaivannaisalalla mm. ICMM (International Council on Mining and Metal) on kehittänyt ohjeistuksia kaivosyritysten ihmisoikeusvastuun täytäntöönpanon tueksi. Monet Suomessa toimivat kaivannaisalan yritykset ovat kestävää kehitystä ja yritysten ihmisoikeusvastuuta edistävän YK:n Global Compactin jäseniä. Ihmisoikeusperustaisessa lähestymistavassa kaivostoiminnan ihmisiin ja yhteisöihin kohdistuvia suoria ja epäsuoria vaikutuksia arvioidaan ihmisoikeusstandardien ja -periaatteiden näkökulmasta huomion kohdistuessa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, joiden kohdalla ihmisoikeudet ovat eniten vaarassa jäädä toteutumatta. Tarkastelussa ovat myös viranomaisten ja päätöksentekijöiden sekä yritysten vastuunjako ja kapasiteetti ihmisoikeusvaikutusten seurannassa, ennaltaehkäisyssä sekä korjaavien toimenpiteiden toimeenpanossa. Osallistavan arviointiprosessin avulla saadaan kokonaiskuva lähtötilanteesta. Arvioinnin osallistavuus tukee myös yhteistyösuhteiden kehittämistä toimintojen vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen sekä muiden toimijoiden kanssa kaivostoiminnan ihmisoikeusvaikutusten seurannalle, ennaltaehkäisylle sekä korjaaville toimenpiteille hankkeen koko elinkaaren aikana. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin toteutus vaatii ihmisoikeuksiin ja lähestymistapaan liittyvää erityisosaamista, mutta sisällöllisesti se olisi hyvä integroida osaksi YVAn sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten sekä terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointia. Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan sisällyttämistä YVAan esitellään tarkemmin raportin luvussa ??.

Tietolaatikko:

Ihmisoikeudet ovat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kirjattuja oikeuksia, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle maailmassa ja joita voidaan pitää ihmisarvoisen elämän eräänlaisina minimistandardeina. Kyse on hyvinvoinnin kannalta perustavanlaatuisista asioista, kuten koulutuksesta, terveydestä, turvallisuudesta ja osallistumisesta. Ihmisoikeuksissa on päähuomio yksilöiden oikeuksissa, mutta on olemassa myös ns. yhteisöoikeuksia kuten alkuperäiskansojen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin sekä heidän perinteisesti omistamiinsa, hallitsemiinsa tai käyttämiinsä alueisiin tai luonnonvaroihin. Vastuu ihmisoikeuksien suojelemisesta ja toteutumisesta on ensisijaisesti valtioilla, mutta myös yritysten tulisi varmistaa, etteivät ne toiminnallaan vahingoita tai estä oikeuksien toteutumista.

Lisätietoa:

Business and Human Rights Resource Centre: http://business-humanrights.org/ (sisältää laajasti tietoa yritysten ihmisoikeusvastuusta, myös sektorikohtaisesti ml. kaivannaisala)

Danish Institute for Human Rights http://www.humanrights.dk/business-human-rights/country+portal

Institute for Human Rights and Business: http://www.ihrb.org/index.php

International Corporate Accountability Roundtable: http://accountabilityroundtable.org/initiatives/overview/

International Council on Mining and Metal: http://www.icmm.com

OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille. Vuoden 2011 tarkistus. Käännös julkaisusta OECD Guidelines for Multinational Enterprises 2011 Edition. TEM raportteja 5/2012

Perustietoa ja koulutusmateriaalia ihmisoikeuksista suomeksi: http://www.ihmisoikeudet.net/

UN Global Compact: www.unglobalcompact.org

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kansallinen toimeenpanosuunnitelma. TEM julkaisuja, Kilpailukyky, 44/2014.

Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet: Yhdistyneitten kansakuntien “suojele - kunnioita - korjaa” -kehyksen täytäntöönpano. TEM raportteja 36/2013