Liikenteen ilmastopäästöjen vähentäminen Suomessa

Toimijat hakemuksessa

• THL koordinaattori, Jouni Tuomisto, Arja Asikainen
• Nordem Oy, Mikko Pohjola
• Syke, Mika Ristimäki, Lasse Peltonen?
• Vatt, Juha Honkatukia?
• Kuntaliitto, Aila Halonen, Tarja Hartikainen?
• Helsingin kaupunki, Jari Viinanen, Sonja Ignatius?

Hakukuulutus

Hankesuunnitelma

Hakemuksen tulee sisältää toteutettavan selvityksen tai tutkimuksen alustava, vapaamuotoinen hankesuunnitelma, jota voidaan täsmentää hankkeen alkuvaiheessa yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Suunnitelman tulee olla maksimissaan 10 sivun pituinen ja sen tulee noudattaa seuraavanlaista jäsentelyä:

Perustiedot

1. Hankkeen vastuullinen johtaja, hankkeen nimi, suorituspaikka ja hankkeen kesto kuukausina

Tausta

2. Tausta

• hankkeen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti
• aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus lyhyesti, sekä hankkeen liittyminen siihen
• hankkeen liittyminen sen vastuullisen johtajan tai tutkimusryhmän muuhun tutkimukseen

Liikennepolitiikka ja yhdyskuntasuunnittelu ovat kuntien, valtion ja maakuntien vakiintunutta työtä, ja sen osaaminen ja rutiinit ovat Suomessa hyvät. Kuitenkin toiminnan tavoitteet ovat olleet varsin selkeästi oman hallinonalan sisäisiä kuten liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen, asuinalueiden toimivuuteen ja kustannuksiin liittyviä. Viime vuosina on kuitenkin tullut yhä enemmän myös muita tavoitteenasetteluja kuten ilmastonmuutoksen hillintään, ilmansaasteisiin ja kansalaiskuulemiseen liittyviä asioita, joiden arviointiin ei ole ollut käytettävissä yhtä hyviä työkaluja. Lisäksi vaatimuksia on alettu esittää integroivasta päätöksenteosta, jossa eri hallinnonalojen edellytetään tukevan toistensa tavoitteita. Ei siis riitä, että esimerkiksi ajoneuvot täyttävät jotkin kasvihuonekaasujen päästönormit, vaan liikennepolitiikka nähdään keskeisenä keinona ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa.

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka

Tämä edellyttää eri hallinonalojen vastavuoroista ymmärtämistä ja siten lisää päätöksenteon haasteita. Vastaavanlaisia tavoitteita on esitetty myös terveyspuolella, esimerkiksi periaate "Terveys kaikissa politiikoissa" löytyy myös hallitusohjelmasta ympäristön terveysriskien osalta. Ilmastonmuutos ja terveys voidaankin nähdä kahtena tärkeänä teemana, jotka ylittävät kaikki sektorirajat ja jotka siksi pitäisi huomioida kaikessa päätöksenteossa. Erityisesti ilmastokysymykset ja liikenne ovat yhdistelmä, jossa voidaan saavuttaa suuria synergiahyötyjä mutta toisaalta huonolla päätösvalmistelulla myös aiheuttaa pahoja virheitä.

Integroiva päätöksenteko edellyttää jatkuvaa ja yksityiskohtaista tiedonvaihtoa, keskustelua ja oppimista yli sektorirajojen. Tässä hankkeessa tarkastellaan muutamaa keskeistä liikenteeseen ja ilmastonmuutokseen liittyvää toimintavaihtoehtoa, tehdään niistä vaikutusarviointia ja annetaan sen perusteella suosituksia. Ehkä tärkeämpänä tuloksena kuitenkin myös jalkautetaan sektorirajat ylittävä päätösvalmistelun toimintamalli, jonka toimivuus osoitetaan em. vaikutusarviointien yhteydessä. Toimintamalli perustuu aiemmin THL:ssä kehitettyihin avoimen päätöksentekokäytännön malliin ja toimintamalleja käytäntöön levittävään Innokylään. Vaikutusarvioinnit puolestaan pohjautuvat Kuopion kaupungin ja SYKEn kanssa yhteistyönä kehitettyyn kaupunkirakennemalliin, jossa tunnistetaan eri liikkumismuotojen elinkelpoisuus eri osissa kaupunkia ja otetaan tämä suunnittelun pohjaksi.

Tavoitteet

3. Tavoitteet

Hankkeen tavoitteet ja hypoteesit

Hankkeessa arvioidaan liikenteen ilmasto-, talous- ja terveysvaikutuksia yhteiskunnan ja kansalaisen näkökulmasta ja tarkastellaan monipuolisesti erilaisia kunnan ja valtion toimintakeinoja. Hankkeessa tuotetaan suosituksia toisaalta eri toimenpiteiden priorisoinnista ja toisaalta erilaisten epävarmuuksien jatkoselvittelyjen hyödyistä.

Lopputuloksena syntyy aiheen päätöksentekoa tukeva avoin nettisivusto, jonka keskeiset osat ovat a) katsaus olemassaolevaan aineistoon, b) vaikutusarviointia tukevat laskelmat ja mallit, joita pystyy ajamaan ja tarkastelemaan suoraan nettisivuilla, c) näiden pohjalta tehty suositukset sisältävä yhteenveto ja d) toimintamallin kuvaus liikenteen vaikutusarviointien tekemiseksi ja toimintamallin jalkautus kuntiin, e) työn pohjalta kirjoitettu tieteellinen artikkeli.

Hankkeen kohderyhmänä ovat liikenteestä ja kaavoituksesta vastaavat tahot ministeriöissä, kunnissa ja maakunnissa. Kohderyhmälle järjestetään tiedotusta ja kommentointimahdollisuus työn kuluessa ja loppuseminaari touko-kesäkuun vaihteessa 2015.

Perustelut hankkeen sopivuudesta tähän hakuun ja sen tavoitteisiin

Hanke tarkastelee juuri niitä kysymyksiä, joita hakukuulutuksessa kysytään ja tuottaa niistä toisaalta politiikkasuosituksia ja toisaalta jatkossa hyödynnettäviä, koeteltuja toimintamalleja. Se tuottaa lisäksi myös hyödyllisen aineisto- ja mallisivuston, joka on jatkossa avoimesti hyödynnettävissä ja jatkokehitettävissä.

Aiheen käsittelytapa

Menetelmät

4. Tutkimusmenetelmät, aineisto ja eettiset kysymykset

Käytettävät tutkimusmenetelmät kuvattuna siten, että niistä käy ilmi, miten ne edistävät tutkimuskysymyksiin vastaamista/hypoteesien todentamista tai tukevat valittua näkökulmaa

Hanke toteutetaan avoimen pääätöksentekokäytännön mukaisesti. Tämä tarkoittaa että kohderyhmä sitoutetaan alusta asti tiiviisti muotoilemaan tavoitteita, joiden suhteen toimia sitten tarkastellaan. Lisäksi työ toteutetaan avoimesti niin että sitä voi kuka tahansa seurata ja kommentoida koko työn ajan.

Tutkimusaineisto ja tiedonhallintasuunnitelma (tutkimussuunnitelmassa lyhyesti, tarkempi selvitys annetaan erillisellä tiedonhallintasuunnitelma-lomakkeella)

Tutkimus perustuu aiemmin julkaistuun aineistoon sekä omiin analyyseihin. Kaikki aineisto julkaistaan netissä ja on vapaasti jatkokäytettävissä. Käytettävä verkkosivusto on kaksinkertaisesti varmuuskopioitu tietojen säilyvyyden, eheyden ja käytettävyyden varmistamiseksi.

Tutkimuksen eettiset näkökohdat [2]

Tutkimuksessa ei käsitellä henkilötietoja tai muita arkaluontoisia tietoja, ihmisnäytteitä eikä koe-eläimiä. Siinä ei ole eettisesti ongelmallisia osia.

Toteutus

5. Toteutus

aikataulu ja työnjako

Hankkeen aikataulu

Hanke alkaa heti tutkimussopimuksen solmimisen jälkeen ja päättyy 31.7.2015. Muut työt valmistuvat 30.6.2015 mennessä, mutta tieteellisen artikkelin viimeistelyyn varataan aikaa projektin loppuun asti. Tärkeimmät työvaiheet on kuvattu Gantt-kaaviossa.

Hankkeen työvaiheet 2014-2015.

Työ	12	1	2	3	4	5	6	7
Tutkimuskysymysten täsmentäminen rahoittajan kanssa: joulukuu-tammikuu	X	X
Soveltajaverkoston luominen: tammikuu-huhtikuu		X	X	X	X
Kirjallisuuskatsaus ja aineiston keruu: tammikuu-huhtikuu		X	X	X	X
Vaikutusarvioinnit: helmikuu-toukokuu			X	X	X	X
Soveltajaverkoston toimintamallin kuvaus: maaliskuu-huhtikuu			X	X
Soveltajaverkoston toiminnan levittäminen Innokylässä: huhtikuu-kesäkuu					X	X	X
Seminaari: toukokuu-kesäkuu						X	X
Raportointi: toukokuu-heinäkuu						X	X	X

Selvitys hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden ja henkilöiden kompetenssista (aiempi toiminta ja referenssiluettelo)

• Thl on suomen johtava asiantuntija liikenteen melu- ja pienhiukkaspäästöjen ja vaikutusten osalta.
• Thl on myös julkaissut liikennejärjestelmätarkasteluja ilmastonmuutokseen liittyen.
• THL ylläpitää Innokylää ja hallitsee sen metodit
• Urgenche
• Jäsenyydet asiantuntijaryhmissä: ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaryhmä.
• Helsingin ilmastotiekartta.
• Syke on johtava asiantuntija ns. sormikaupunkimallissa, joka nimenomaan tarkastelee eri liikennemuotojen toimivuutta erilaisilla kaupunkialueilla.
• Nordem on avoimen päätöksentekokäytännön asiantuntija.
• Vatt on ilmastokysymysten talousvaikutusten asiantuntija.

Hankkeen työsuunnitelma (kuvaus toteutuksesta, aikataulusta, aineistoista ja menetelmistä)

Työ perustuu kirjallisuuskatsaukseen TÄHÄN KESKEISIÄ TIETOLÄHTEITÄ? ja vaikutusarviointiin. Vaikutusarvioinnissa lasketaan liikennetoimien vaikutusta toisaalta kansallisesti ja toisaalta esimerkkikuntaan (Kuopio, Helsinki) perustuen aiempiin kaupunkirakennearviointeihin. Myös kansainvälisiä vertailututkimuksia on tehty eri kaupunkien rakenteesta [3] [4].

Toimenpidevaihtoehtoja tarkastellaan aluksi laajasti ja pyritään nopeaan laadulliseen tai semikvantitatiiviseen arvioon siitä, mitkä vaihtoehdoista ovat tarkemman tarkastelun arvoisia vaikuttavuuspotentiaaliltaan. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kulkumuotojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne, autoilu, uudet liikennemuodot kuten kutsuliikenne) osuuksien parantaminen yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja taloudellisten ohjauskeinojen kautta; kulkumuotojen energia- ja päästötehokkuuden parantaminen; ... Millaisia ovat liikenteen päästövähennysmahdollisuudet koskien liikenteen energiatehokkuutta parantavia toimia kuten kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen; yhdyskuntarakenteen ratkaisut; liikenteen uudet palvelut; nopeusrajoitukset; liikenteen energiatehokkuussopimukset ja eri kuljetusmuotojen (tie-, raide- ja vesikuljetus) käyttöön vaikuttaminen?

Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeitä on tutkittu SYKEssä ja Suomen eri kaupungeista on varsin hyvä näkemys, miten ne toimivat erilaisten liikennemuotojen suhteen. Tätä tietoa käytetään liikennevaikutusten arvioinnin pohjana.

Toimenpidevaihtoehtojen vaikutukset laaja-alaisesti tarkasteltuna? Miten liikenteen energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet vaikuttavat liikenneturvallisuuteen, liikenteen aiheuttamaan meluun tai muihin haitallisiin ympäristövaikutuksiin ja kansanterveyteen? sekä niihin liittyvät kustannukset - kansantalouden, valtiontalouden ja kansalaisten näkökulmasta

Millainen työnjako kuntien ja valtion välillä olisi optimaalisin liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäessä? Miten pitkälle riittävät kuntien toimet, esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen, kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen liittyvät ratkaisut? Miltä osin tarvitaan valtion toimia, esimerkiksi ajoneuvoteknologiaan, liikenteen käyttövoimiin tai liikenteen verotukseen vaikuttamista?

Erityisesti tarkastellaan ennakkoluulottomasti uusien ja nousevien liikenneratkaisujen kuten kutsuliikenteen ja sähköautojen vaikutuksia. Lisäksi arvioidaan kaavoituksen merkitystä tarkastelemalla kaupunkirakennemallilla erilaisia kävely-, pyöräily- ja autokaupunkiratkaisuja.

Toimenpiteiden vaikutusten vertailun lisäksi tarkastellaan myös niiden toimeenpantavuutta ja sitä kautta päätösvaihtoehtojen vaikutuspotentiaalia. Esim. millä keinoin olisi helpointa/vaikeinta saada teoriassa olemassa olevat suotuisat vaikutukset toteutumaan?

Yhteistyökumppaneiden työnjako

Hankkeen vetäjä toimii Jouni Tuomisto THL:stä. Pääosan työstä tekee FT Arja Asikainen (THL) sisältäen hankkeen sisäisen ja ulkoisen yhteydenpidon, aineistojen keräämisen ja arviointien ja raporttien työstämisen. Tähän työhön osallistuu myös FT, DI Mikko Pohjola (Nordem), mutta hänen päätehtävänsä on menetelmällisen työn toteuttaminen (avoimen päätöksentekokäytännön ja Innokylän periaatteiden soveltaminen).

SYKE, Kuntaliitto, VATT ja Helsingin kaupunki osallistuvat hankkeeseen ilman tästä hankkeesta tulevaa rahoitusta. Heillä on kuitenkin kolme tärkeää roolia: a) tarjota olemassaolevia aineistoja ja menetelmiä hankkeen käytettäväksi, b) osallistua työn seurantaan ja ohjaukseen ja c) levittää työn tuloksia omien verkostojensa kautta. Kuitenkin hankkeen budjetista 5000 € varataan aineistonkeruuseen ja muuhun käytännön toimintaan, jota jaetaan osallistujille projektin aikana myöhemmin tehtävän suunnitelman mukaisesti. Motivaatio hankkeeseen osallistumiseen ei synny rahoituksesta vaan siitä, että yhteistyökumppanit saavat tieteellisiä ja kansantajuisiä yhteisjulkaisuja, joiden avulla omaa osaamista saa tehokkaasti yhdistettyä muiden kumppanien osaamiseen ja levitettyä muiden käyttöön.

Kuvaus mahdollisista muista yhteistyötahoista ja siitä miten hanke niistä hyötyy

Soveltajaverkosto on sellaisten paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden verkosto, jotka ovat mukana liikennettä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ympäristöterveyttä koskevassa päätöksenteossa. Soveltajaverkosto on erityinen sidosryhmä, jolta kerätään palautetta ja näkemyksiä työn kehittämiseksi ja jolle hankkeen tuloksia viestitään. Tärkein soveltajaverkoston rooli on kuitenkin olla sellainen ryhmä, joka hankkeen päättyessä on tietoinen hankkeesta, sen suosituksista ja arviointien soveltuvuudesta jatkokäyttöön ja joka omalta osaltaan levittää tietoa hankkeen jalkauttamista toimintamalleista kentälle ja soveltaa niitä itse. Soveltajaverkosto on siten hankkeen vaikuttavuuden kannalta erittäin tärkeä.

Soveltajaverkosto rakennetaan hankkeen alkupuolella perustuen vahvasti jo olemassaolevin verkostoihin ja rakenteisiin. Näistä muutamia esitellään lyhyesti. TEMARA (2014-2015) on Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön hanke, jossa tuotetaan ohjeistusta terveysvaikutusten huomioimiseen kaavoitus- ja liikenneasioissa ja jalkautetaan toimintaa kuntiin. TEKAISU (2012-2015) on THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön hanke, jossa on kehitetty avoin päätöksentekokäytäntö ja liikennekysymysten priorisointeja ja joka on luonut kuntakontakteja sen edistämiseksi. INNOKYLÄ on THL:n vakiintunutta toimintaa, joka levittää hyviä toimintamalleja erityisesti kuntiin. Sillä on jo vakiintunut verkostonsa erityisesti sosiaali- ja terveysasioissa. URGENCHE (2011-2014) on EU-rahoitteinen hanke, jossa THL ja Kuopion kaupunki ovat mukana rakennuskantaa ja liikennettä koskevissa arvioinneissa; tämä yhteistyö tuottaa sekä lähtötietoa että viestintäkanavan tälle hankkeelle. SYKEllä on yhteistyöverkostoja liittyen kaupunkikohtaisiin ja valtakunnallisiin yhteiskuntarakenteen analyyseihin ##### TÄSTÄ JA TÄMÄN SOVELTUVUUDESTA LISÄÄ. THL:llä ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksella on yhteistyöhanke ilmastonmuutostiekartan laatimisessa, ja tätäkin kontaktia hyödynnetään kaksisuuntaisesti. SOTERKO on useiden valtion tutkimuslaitosten yhteistyöverkosto, jonka yhtenä aineena on ilmastonmuutos ja jonka Risky-osaohjelman toiminnassa tämän hankkeen toimijoita on mukana. SOTERKO on erinomainen verkosto tiedon levittämiseksi tutkijapiireissä valtakunnallisesti.

Budjetti

• Palkkauskulut 5 htkk * 4000 €/htkk + sivukulut 35% + yleiskustannus 65 % = 44550 €
  • Palkkauskulut jaetaan THL:n ja Nordemin kesken myöhemmin tehtävän työ- ja palkkaussuunnitelman mukaisesti.
• Aineistonkeruu 5000 €
• Matkat 500 €
• YHTEENSÄ 50050 €

Tutkimusinfrastruktuurin käyttö ja miten hanke siitä hyötyy

THL:n laitteet ja palvelut ovat projektin käytettävissä: työtekijän tietokone ja työtila, tietoliikenneyhteydet, kirjanpito ja muut hallintopalvelut.

Tulokset

6. Odotettavat tulokset, niiden hyödyntäminen ja mahdolliset riskit

• hankkeen odotetut avaintulokset ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
• tulosten sovellettavuus ja hyödyntämismahdollisuudet
• hankkeen onnistumisen kannalta kriittiset kohdat ja vaihtoehtoiset toteutustavat

Hakemus

Hakemus Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahat Hakemus vuodelle Dnro 1. Haettava määräraha Painopistealue Kärkiteema 2. Hankkeen nimi 3. Hankkeen toteuttajat Hakijan nimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Yhteyshenkilö Puhelinnumero Sähköposti Hankkeen vastuullinen johtaja Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Muut hankkeen toteuttajatahot (organisaatio ja yhteyshenkilö) VNK/ 4. Hankkeen hinta ja aikataulu Hinta (+alv) (tarkempi erittely myöhemmin tässä lomakkeessa) Hanke alkaa (kk/vvvv) Hanke päättyy (kk/vvvv) 5. Hankesuunnitelman tiivistelmä tausta, tavoitteet, menetelmät, hankkeen toteuttajat, aikataulu ja työnjako sekä odotettu yhteiskunnallinen vaikuttavuus. 6. Palkkaerittely ja hankkeen vaatima työpanos osatehtävittäin eriteltynä Tehtävä hankkeessa Palkattavan nimi, ammattinimike ja oppiarvo (tähän kohtaan vain tällä rahoituksella palkattavat henkilöt) Työ-panos htkk Palkka/kk ilman hlö-sivukuluja Henkilö-sivukulut euroa/kk Yhteensä euroa Yhteensä 7. Hankkeen kustannusarvio 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi Yhteensä Palkkakustannukset Henkilösivukulut Yleiskustannukset Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut Ostopalvelut Tarvikkeet ja aineistot Viestintäkulut Arvonlisävero Mahdolliset tulot Yhteensä 8. Lisätietoja 9. Allekirjoitukset Hakemukset liitteineen ovat julkisia asiakirjoja. Julkisuus perustuu lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Mikäli olemme katsoneet, että lähettämämme asiakirjat eivät ole julkisia, olemme eritelleet kohdittain, miltä osin ne eivät ole julkisia sekä yksilöineet, millä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain salassapitoperusteen nojalla katsomme, että asiakirjat tai niiden kohdat eivät ole julkisia. Esittämämme kannanotto ei estä valtioneuvoston kansliaa tekemästä ratkaisua asiakirjojen julkisuudesta. Rahoituspäätökset käynnistettävistä selvitys- ja tutkimushankkeista tehdään marraskuussa 2014. Päätöksistä tiedotetaan valtioneuvoston verkkosivulla osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/toiminta/tutkimus-ja-selvitys/fi.jsp. Mikäli hakemamme rahoitus myönnetään, sitoudumme käyttämään sen esitettyyn hankkeeseen ja antamaan ohjeiden mukaiset selvitykset varojen käytöstä, hankkeen edistymisestä sekä tuloksista. Paikka ja aika Allekirjoitus (vastuullinen johtaja)

Tiedonhallintasuunnitelma

(2 sivua)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahat 1. Hankkeen nimi 2. Aineisto Mitä aineistoa kerätään? Miten aineisto kerätään? 3. Oikeudet Mitkä ovat tutkimusaineiston omistus-, hallinta- ja tekijänoikeudet? Kuka antaa käyttöoikeudet aineistoon? Miten tutkittavia informoidaan? 4. Aineiston tallennus ja prosessointi Mitä ohjelmistoja käytetään aineiston tallentamiseen ja prosessointiin? Miten varmistetaan aineiston tekninen laatu? Mitä tiedostoformaatteja ja tallennusmedioita käytetään? Minkälaiset oikeudet eri käyttäjäryhmillä on tiedostojen lukemiseen ja käsittelyyn? Miten hoidetaan varmuuskopiointi? 5. Aineiston käsittelyn ja metadatan tallennus Miten aineiston käsittely dokumentoidaan? Miten tallennetaan aineiston keruuta ja sisältöä kuvaava tieto (metadata)? 6. Tietosuoja ja tietoturva Miten varmistetaan tietosuoja? Miten huolehditaan tietoturvasta? 7. Projektin päättyminen Mitä aineistolle tapahtuu projektin päätyttyä?

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma (2 sivua)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahat 1. Hankkeen nimi 2. Tavoite Mikä on hankkeen keskeisin sisältö, jota viestinnällä tuetaan? 3. Kohderyhmät Kenelle viestitään? Keiden on (tilaajan lisäksi) tärkeää saada tietoa hankkeen aikana? 4. Pääviestit Mikä viesti halutaan välittää? 5. Viestinnän välineet, työkalut ja resurssit Miten, missä vaiheessa, missä tilaisuuksissa ja millä medioilla viestitään? 6. Mahdollinen yhteistyö Keiden kanssa tehdään hankkeen aikana viestintäyhteistyötä?