Radonin terveysvaikutukset

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 29. huhtikuuta 2014 kello 14.52 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (→‎Laskenta: myös linkkejä lisätty)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun





Kysymys

Mitkä ovat radonin terveysvaikutukset Suomessa? Erityisesti pitäisi tarkastella näitä kysymyksiä:

  • Mikä on radonin kokonaistautitaakka?
  • Kuinka suuri on radonin ja tupakan yhteisvaikutus?
    • Onko kyseessä riippumaton, additiivinen, multiplikatiivinen tai yhteisvaikutus, ja mitä nämä tarkoittavat?
  • Miten radonin tautitaakka jakautuu erilaisissa asunnoissa asuvien kesken (esim. yli tai alle 300 Bq/m3)?
  • Mitä eri toimenpiteitä olisi mahdollista tehdä radonin tautitaakan pienentämiseksi?
    • Mitä muita vaikutuksia näillä toimepiteillä on (kustannukset, kiellot, elämäntapamuutokset, terveyssynergiat?)
  • Mitkä arvoarvostelmat määräävät sitä, mitkä toimepidevaihtoehdoista näyttäytyvät suositeltavina?

Vastaus

Radonin kokonaistautitaakka näyttäisi olevan 1973 DALY /vuosi (ks. Tautitaakka Suomessa ja SETURI/TEKAISU: Sisäilman radonin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot

Kuinka suuri on radonin ja tupakan yhteisvaikutus?

  • Riippumaton: BoD = Tr + Tt - T(r ja t)
  • Additiivinen: BoD = BG * RRr * RRt
  • Multiplikatiivinen: BoD > BG * RRr * RRt
  • Yhteisvaikutus: jotain muuta vai mikä tahansa noista?

Jossa

  • BoD: burden of disease eli tautitaakka
  • T: tapausmäärä (ilmoitettuna DALYina)
  • r: radon
  • t: tupakka
  • BG: taustariski

Ne asunnot, joissa radonpitoisuus on yli 300 Bq/m3, johtavat arviolta 65-80 keuhkosyöpätapaukseen vuodessa. Näistä pelkän radonin aiheuttamia on noin kymmenen tapausta (loput: radon + tupakka). Tämän verran siis vähenisivät tapaukset , jos kaikki 300 Bq/m3 ylitykset korjattaisiin tasolle 0 Bq/m3.

Jos yli 300 Bq/m3 radonpitoisuudet korjataan tasolle 300 Bq/m3, vähenevät keuhkosyöpätapaukset noin 25-40 tapauksella vuodessa (näistä 3- 5 keuhkosyöpää on pelkän radonin aiheuttamaa).

Arvioinnissa on otettu huomioon 300 Bq/m3 ylittävän väestön altistusarvion epätarkkuus 95% luottamusvälillä (10%). Kaikkien radonin (tai radon+tupakka) aiheuttamien keuhkosyöpien määrä, 300 kpl vuodessa, on oletettu tässä arvioinnissa tarkaksi, vaikka vaihteluväli onkin 100 – 600 tapausta. Eli näihin lukuihin täytyy suhtautua lähinnä suuntaa antavina.R↻

Toimenpiteitä radonin tautitaakan pienentämiseksi?

  • Radontuuletus kaikkiin uusiin rakennuksiin.
  • Radontuuletusvalmius kaikkiin uusiin rakennuksiin, tuuletus vain jos mittaus osoittaa korkeita pitoisuuksia.
  • Radontuuletus myös vanhoihin rakennuksiin.
  • Tupakointikielto.
  • Kansalaistiedotus.
  • Radonmittausten kannustaminen tiedolla tai rahallisella tuella.
  • Edellä mainittujen toimien kohdistaminen vain tupakoiviin.
  • Edellä mainittujen toimien kohdistaminen vain radonalueille.

Radontoimepiteiden muita kuin terveysvaikutuksia:

  • Kustannukset.
  • Kiellot ja itsemääräämisoikeus.
  • Elämäntapamuutokset.
  • Vaikutusten kohdistuminen erilaisena kansalaiseen, lähimmäiseen tai yhteiskuntaan.

Arvoarvostelmia:

  • Tautitaakkaa on pienennettävä.
  • Tautitaakkaa on pienennettävä kaikilla toimilla, jotka ovat halvempia kuin 10000 € / DALY (tai jokin muu raja).
  • Kansalaisten itsemääräämisoikeuteen ei saa puuttua.
  • Kansalaisia ja erityisesti lapsia on suojeltava altisteilta, jonka määrään ei voi itse vaikuttaa.

Näkökulmia radonhaitan torjuntaan

Perustelut

Vastaus on alustava, ja malli pitäisi tarkistaa ennen kuin vankkoja päätelmiä tehdään. Kehityskohteita:

  • Maakuntien ja kuntien yhdistäminen pitäisi tehdä jotenkin älykkäästi skräpätystä datasta eikä tässä koodissa.
  • Itä-Uudenmaan kunnat voisi korjata näin: out$Kunta[out$Kunta %in% c("Mäntsälä", "Pornainen", "Porvoo", "etc", "", "", "")] <- "Itä-Uusimaa"
  • Radonpitoisuudet pitää sämplätä maakunnittain, ei kunnittain kuten nyt. Pienillä ännän arvoilla tulee isoja eroja kuntien välille, mutta se on pelkkää harhaa.
  • Epävarmuudet voiti ottaa myös annosvasteisiin.
  • Pitoisuusjakaumat voisi toteuttaa oikeasti jakaumina olettaen esim. lognormaalijakauman epävarmoilla parametreilla joka maakuntaan. Nyt kuvaajiin tulee harhaisia piikkejä. Jos olisi alkuperäisdata, niin voisi tehdä pikku Bayes-mallin.
  • Kartan piirtäminen ja muutamat muut jutut voisi tehdä funktioiksi ja pistää jollekin järkevälle sivulle, josta ne inkludeerataan tähän.
  • Miksi yksikköriski näyttää tosi isolta, mutta kun summataan yli koko väestön, talo*tupakointikohtaiset luvut näyttävät tosi pieniltä.
  • Pitäisi katsoa, onko puuttuvia arvoja, jotka mergatessa slaissaavat dataa pois.
  • Satunnaistaminen pitäisi tehdä sellaisissa vaiheissa, että se olisi nopeaa.
  • Miten pitäisi käsitellä asuntojen radonpitoisuuksien vaihtelu vs. epävarmuus syöpäriskistä? Meneekö 2DMC liian raskaaksi ja onko siitä vastaavaa hyötyä? Voiko saman toteuttaa 1DMC:na siten, että haluttu epävarmuus käsitellään vaihteluna eri tavalla kuin muut?

Päätösvaihtoehdot

  • Tupakointi vähenee yhden prosenttiyksikön
Päätökset(-)
ObsDecision makerDecisionOptionVariableCellChangeValueDescription
1ValtioRadontoimiBAUexposurenewPollutant:RadonMultiply1Business as usual
2ValtioRadontoimiRadontalkootexposurenewPollutant:RadonMultiply0.5Raju vähennys

Laskenta

N:

Minkä tekijän mukaan haluat erotella terveysvasteen (x-akseli)?:

Minkä toisen tekijän mukaan haluat erotella terveysvasteen (väri)?:

Haluatko nähdä välivaiheet?:

+ Näytä koodi

Katso myös
  • Elvira Vaclavik Bräuner • Claus E. Andersen • Helle P. Andersen • Peter Gravesen • Morten Lind • Kaare Ulbak • Ole Hertel •

Joachim Schüz • Ole Raaschou-Nielsen. Is there any interaction between domestic radon exposure and air pollution from traffic in relation to childhood leukemia risk? Cancer Causes Control (2010) 21:1961–1964 DOI 10.1007/s10552-010-9608-4

Sivuja, joissa on mahdollisesti mallissa käytettävää tietoa

Riippuvuudet

Riippuvuudet

Katso myös

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>