Tiedosto:Tekaisu-hankkeen yleisesittely.ppt

Tekaisu-hankkeen yleisesittely kuvaa Tekaisu-hankkeen yleispiirteitä, aikataulua ja tavoitteita.

Mitä asioita Tekaisu-menetelmästä pitäisi nostaa esille niin, että se olisi kuntien kannalta sekä houkuttelevaa että mielekästä? Itse olen miettinyt erilaisia lähestymistapoja:

1) Tavoitteiden ääneen lausuminen ryhdistää valmistelua, koska on mahdollista käydä keskustelua työn etenemisestä.

2) Avoin verkkotyötila mahdollistaa sen, että eri kunnissa samantapaisia asioita arvioivat ihmiset voivat suoraan lainata toisiltaan tietoa, dataa ja arviointimalleja ja näin saada oman työnsä paremmin tehdyksi.

⇤#: On vaikea hahmottaa, mitä tämmöisillä verkkotyötiloilla tarkoitetaan käytännössä. --Jouni Tuomisto 15. helmikuuta 2013 kello 14.36 (EET)^[1]

3) Laaja osallistuminen tuottaa uusia näkemyksiä, ja sitä joka tapauksessa nykymaailmassa vaaditaan. Tekaisu-menetelmä auttaa pitämään tuon osallistumisen ojennuksessa ja kanavoitumaan hyödylliseksi osaksi päätöksentekoa.

←#: On varsin yleinen näkemys, että osallistuminen tuottaa lisäarvoa, ja siksi tämä on hyvä argumentti. --Jouni Tuomisto 15. helmikuuta 2013 kello 14.36 (EET)

--#: Osallistumisen tuottaman ymmärryksen ja materiaalin huomiointi ei ole triviaali tehtävä. Jos tähän on uskottavasti tarjolla apua ja työkaluja, monet ihmiset ymmärtävät sen arvon. --Jouni Tuomisto 15. helmikuuta 2013 kello 14.36 (EET)

⇤#: On kuitenkin myös hyvin yleinen näkemys, että pakolliset kuulemiset vievät resursseja varsinaiselta päätösvalmistelulta, ja pienen budjetin valmistelutyössä tämä voi olla kriittinen ongelma. Osallistumista ei siis pidä pitää itsestäänselvästi hyvänä asiana eikä myöskään itseisarvona. --Jouni Tuomisto 15. helmikuuta 2013 kello 14.36 (EET)

--#: Resurssisyöppö-ajatusta voi yrittää loiventaa korostamalla sitä, että varhainen, systemaattinen ja jäsennetty osallistuminen vie vähemmän resursseja kuin se, että närkästynyt joukkio hyökkää valmistelua vastaan myöhäisessä vaiheessa. Lisäksi voisi olla hyvä korostaa sitä, että osallistumista on myös mahdollista ulkoistaa, eli ei valmistelevan virkamiehen tarvitse järjestää osallistumista, jos osallistamisen työkalut ovat olemassa ja hallinnassa toisaalla ja jos sieltä tuleva ymmärrys saadaan kunnolla kanavoitua takaisin itse päätösvalmisteluun. --Jouni Tuomisto 15. helmikuuta 2013 kello 14.36 (EET)

--#: Huutokosken uuden sähkölinjan YVA osoittaa, että vuosikymmenien takaiset pakkolunastukset kaivertavat edelleen ihmisten mieliä. Niinpä osallistumisessa on myös kyse ihmisten sitouttamisesta ja huomioimisesta, ei ainoastaan tiedonkeruusta. --Jouni Tuomisto 15. helmikuuta 2013 kello 14.36 (EET)

--#: Pehmeämmät ja epämuodolliset kuulemiset vs. pakolliset protokollat. Onko epämuodollisuus parempi? --Jouni Tuomisto 15. helmikuuta 2013 kello 14.36 (EET)

⇤#: Protokollan etuna on, että on selkeät säännöt ja kaikki tietävät missä mennään. On helpompi varautua esim. kuulemisiin, kun on pakollisen kuulemisajat. Tämä auttaa varsinkin aktiivisia ihmisiä ja yhdistyksiä. --Jouni Tuomisto 15. helmikuuta 2013 kello 14.36 (EET)

←#: Protokollat tuppaavat venyttämään aikatauluja, ja pehmeämmillä ja varhaisemmilla osallistumiskeinoilla samat tiedot ja sitoutumiset olisi mahdollista saavuttaa paljon aikaisemmin, jo esim. ennen YVA-raportin valmistumista, jos työhön voisi osallistua. --Jouni Tuomisto 15. helmikuuta 2013 kello 14.36 (EET)

4) Päätösvalmistelun jatkuva evaluoiminen (ja sen hyvät mittarit) auttaa ohjaamaan päätösvalmistelua niin, että paras tieto saadaan päättäjille.

⇤#: Tämä kuulostaa teoreettiselta ja on vaikeasti hahmotettava. --Jouni Tuomisto 15. helmikuuta 2013 kello 14.36 (EET)

5) Tekaisu-menetelmää soveltamalla tuskin saadaan selville, mikä harkituista vaihtoehdoista on paras. Sen sijaan todennäköisesti voidaan suurella varmuudella joitakin vaihtoehtoja todeta huonoiksi, vaikka niillä olisikin ollut innokasta kannatusta. Eli menetelmä auttaa karsimaan pahoja virheitä, vaikkei se antaisi parasta ratkaisua.

←#: Huonojen vaihtoehtojen karsiminen kuulostaa todella hyvältä idealta, ja sitä kannattaisi korostaa esittelyssä. Jos terveysvaikutusten kannalta huonot saataisiin pois, voitaisiin sen jälkeen rauhassa keskittyä tarkastelemaan talous- ym. vaikutuksia, jotka kuitenkin tuppaavat viime kädessä ratkaisemaan valinnan. --Jouni Tuomisto 15. helmikuuta 2013 kello 14.36 (EET)

←#: Huonojen vaihtoehtojen karsiminen myös auttaisi helpommin huomaamaan, mikä ehdotuksessa aiheuttaa sen huonouden. Joskus se on helpostikin korjattavissa oleva asia, niin että vaihtoehto saadaan kehitettyä selvästi paremmaksi. --Jouni Tuomisto 15. helmikuuta 2013 kello 14.36 (EET)

Tilaisuudet, jossa esitetty

• Soterko/Risky-yhteistyöhankkeen kokous Kuopiossa 9.8.2012.
• STM:ssä Tekaisu-hankkeen johtoryhmän kokoksessa 17.10.2012
• YMTOn tiistaiseminaarissa 8.1.2013

Katso myös

• Tiedosto:Ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri.ppt

Viitteet