Keskustelu:Kokonaisarkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuurin investointiesitys

Kokonaisarkkitehtuurin investointiesitys on järjestelmäinvestointi, jota haetaan THL:n investointirahoista 18.4.2012 mennessä. Tarkoituksena on tukea kokonaisarkkitehtuurin kehitystyötä sekä ympäristöterveydenhuollon (ensisijaisesti) mutta myös THL:n ja kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurien osalta (vaikka YMALilla ei ole niissä virallista asemaa). Investointi toteutetaan mahdollisesti avoimena työnä hankintailmoitusmenettelyn kautta.

Investoinnin taustaa: kokonaisarkkitehtuuri

Investoinnin kohteena on tietojärjestelmäkapasiteetti, joka toteuttaa avoimen puoliskon ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurista alempana kuvattavalla tavalla.

Kokonaisarkkitehtuuri itsessään ei ole tietojärjestelmä vaan johtamisjärjestelmä, joka kytkee yhdeksi kokonaisuudeksi toiminnan, toiminnan tarvitseman tiedon, tiedon tarvitsemat tietojärjestelmät ja tietojärjestelmien tarvitsemat teknologiat. Kokonaisuuden kolme muuta osaa siis palvelevat viime kädessä toiminnan parantamista.

Kokonaisarkkitehtuuri voidaan jakaa kahteen puoliskoon, avoimeen ja suljettuun. Avoin puolisko on tärkeämpi, ja se käsittelee sitä tietoa ja tiedon käyttöä, joka on avointa ja vapaasti kaikkien yhteiskunnan toimijoiden käytössä. Vähäisempään, suljettuun puoliskoon kuuluvat

• ne toiminnat, jossa toiminta itsessään pitää salata maanpuolustuksellisista, rikostutkinnallisista tai muista syistä (on huomattava, että esim. sairaanhoito ei ole luonteeltaan salaista; ainoastaan jotkin työssä käytettävät tiedot kuten henkilötiedot ovat),
• ne tiedot, jotka ovat henkilösuoja-, liikesalaisuus- tai tekijänoikeussyistä tai julkisuuslain perusteella salaisia tai rajoitetusti käytettävissä,
• ne tietojärjestelmät, jotka eivät voi olla rakenteeltaan avoimia (esimerkiksi tietomurtojen ehkäisemiseksi) ja sisältävät suljettua tietoa,
• ne teknologiat, jotka liikesalaisuus- tai tekijänoikeussyistä eivät ole avoimesti käytettävissä ja/tai kuvattavissa ja joiden korvaamiseksi ei ole tarjolla avoimia teknologioita.

On syytä huomata, että tällä hetkellä suljettuun puoliskoon kuuluu paljon sellaistakin tietoa ja järjestelmiä, jotka luonteensa puolesta olisivat avoimia mutta jotka historiallisista tai muista tällä hetkellä epärelevanteista syistä ovat päätyneet suljettuun puoliskoon. Esimerkkinä voi mainita kunnan virkamiehen, joka viranomaispäätöksen tehtyään tallentaa asiakirjan Word-dokumenttina (suljettu teknologia) kunnan intranetiin (suljettu tietojärjestelmä) ja lähettää sen sähköpostina tai kirjeenä vain asianosaisille (suljettu tieto), mikä mahdollistaa päätöksen kohteena olevan toiminnan ilman, että kansalaiset tulisivat asiasta tietoisiksi (suljettu toiminta). Mitään asiaperustetta ei ole siihen, etteikö virkamies voisi tallentaa asiakirjan html-nettisivuna (avoin teknologia) kaupungin internet-sivuille (avoin tietojärjestelmä), jolloin tieto tulisi avoimena asianosaisten ja kaikkien muidenkin tietoon (avoin tieto) ja antaisi mahdollisuuden avoimeen toimintaan. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamisessa on olennaista erottaa avoin ja suljettu puolisko toisistaan, jonka jälkeen voidaan ruveta käymään keskustelua siitä, mitkä toiminnat, tiedot, järjestelmät ja teknologiat kuuluvat mihinkin puoliskoon ja miksi. Lopullisena työn tavoitteena on, että eri asiat ovat perustellusti oikeassa paikassa.

Kokonaisarkkitehtuurin suljettu puolisko ei kuulu tämän investoinnin piiriin. Sen sijaan investoinnin piiriin kuuluu avoin puolisko sekä ne kokonaisarkkitehtuurin osat, jotka voisivat olla avoimia mutta eivät (vielä) ole.

Investoinnin kuvaus

Investoinnin tarkoituksena on varmistaa, että

• ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila voidaan kuvata STM:n edellyttämällä tavalla,
• avoimen kokonaisarkkitehtuurin mukainen toimintatapa ja tietojärjestelmät voidaan kunnissa ottaa käyttöön asteittain kokonaisarkkitehtuurityön edetessä,
• Tekaisu-hankkeen päätöksenteon tukijärjestelmät voidaan kunnissa ottaa käyttöön 2013 alkaen. Näin Tekaisu- ja kokonaisarkkitehtuurihankkeet saadaan saumattomasti tukemaan toisiaan.

Investoinnin avulla Opasnet-järjestelmää täydennetään siten, että kokonaisarkkitehtuurin mukaiset neljää osaa (toiminta, tieto, tietojärjestelmät, teknologiat) saadaan vastaamaan kuntien toiminnallisia tarpeita:

Toiminta

Ratkaiseva kehitystarve on, että kuntien avuksi on tarjottava

Tieto

tiedontuotannon ja -jalostuksen varastot ja ohjeet,

Tietojärjestelmä

erittäin joustava ja laajentuva tietokanta tiedon varastointiin,

Teknologia

avoimen lähdekoodin rajapinta kokonaisarkkitehtuurin QPR-kuvaamiseen osana itse tiedontuotantoa.

• kokonaisarkkitehtuurin kuvaustyökalu, joka noudattaa QPR- ja ArchiMate 1.0-käytäntöjä,

(perustele investointiesitys seuraavista näkökulmista)

Investoinnin pakollisuus

(lakisääteinen viranomaistehtävä ja/tai THL:n uuden vastuun alkaminen edellyttää investointia)

• Hankinta perustuu Tietohallintolakiin [1], joka edellyttää kokonaisarkkitehtuurin kuvaamista ja toteuttamista koko valtionhallinnossa ja sen alaisessa hallinnossa.
  • Ympäristöterveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin tekemisen STM on määrännyt YMTO/YMALille uutena tehtävänä vuonna 2012.
  • Investointi tukee myös kahta muuta kokonaisarkkitehtuuria eli THL:n omaa ja kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuria.
• Lisäksi hankinta on välttämätön Tekaisu-hankkeen toisen vaiheen (2013-2014) hankkeen onnistumiselle. Tekaisu on hallitusohjelman perusteella STM:n uutena tehtävänä vuonna 2012 THL/YMALille määräämä hanke, joka kehittää päätöksentekoa ympäristöterveysarviointeja parantamalla.

Investoinnin strateginen merkitys

Investointi tuottaa tietojärjestelmän, jonka avulla kunnat ja muut yhteiskunnalliset toimijat voivat

• kuvata omaa kokonaisarkkitehtuuriaan (toimintaansa, tietojaan, tietojärjestelmään ja teknologioitaan) ja
• toteuttaa puolet kokonaisarkkitehtuuristaan eli kerätä, jäsentää, täydentää ja käyttää päätöksentekonsa kannalta tärkeitä tietoja järjestelmässä.

Investoinnin suhde toiminnan jatkuvuuteen

ja kriittisyys perusinfran ylläpitoon

Kustannusten aleneminen tai toiminnan tehostuminen

(vapaa teksti sekä kannattavuuslaskelma, jossa kustannussäästö vähennetään hankintahinnasta ja 
vuosittaisista käyttökustannuksista viiden vuoden ajalta)

Allekirjoitukset

puolto kommentti pvm allekirjoitus Yksikönpäällikkö Osaston johtaja Ylijohtaja/hallintojohtaja/strategiajohtaja Investointiryhmä