Radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutukset Suomessa

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 12. heinäkuuta 2010 kello 07.55 – tehnyt Minttu (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Määritelmä

Data

Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos vuodessa.[1]

Säteilyn suorat vaikutukset Säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio

  • Johtuvat laajasta solukuolemasta
  • Ilmaantuvat yleensä lyhyen ajan sisällä
  • Säteilyannoksella on kynnysarvo, jonka alapuolella haittaa ei synny
  • Jos kynnys ylittyy, haitta on varma
  • Haitan vaikeusaste nousee annoksen kasvaessa
  • Vaikutukset liittyvät suuriin äkillisiin altistuksiin
  • Annosnopeus on tärkeä. Jos altistus on pitkittynyt, kynnysarvo on korkeampi
  • Haitta voidaan yhdistää tiettyyn altistukseen

Säteilyn satunnaiset vaikutukset Syöpä, perinnöllinen haitta

  • Saavat alkunsa perimämuutoksesta yhdessä solussa
  • Tulevat ilmi vasta useita vuosia altistuksen jälkeen
  • Esiintyvät satunnaisesti
  • Ei ole kynnysarvoa, jonka alapuolella haitta ei voi syntyä
  • Haitan todennäköisyys kasvaa kokonaisannoksen kasvaessa
  • Haitta-aste ei kasva annoksen mukana
  • Annosnopeus ei vaikuta riskiin paljon
  • Yksilön riski on pieni korkeankin annoksen jälkeen
  • Haittaa ei voida yleensä yhdistää tiettyyn altistukseen
  • Haitta voidaan arvioida väestöaltistuksesta, vaikka sairauden lisäystä ei näkyisi tilastoissa

Kausaliteetti

Yksikkö

Kaava

Tulokset

Keskustelu

  • Talousvaliokunta: Ydinvoimalaitosten käyttöön liittyvät säteilyhaitat ovat olleet saatujen kokemusten mukaan erittäin vähäiset niin Suomessa kuin muissakin maissa. Käytetty ydinpolttoaine on vaarallisinta ensimmäiset 600 vuotta. Sen jälkeen säteily polttoaineen sisältävän kapselin pinnalla on vähentynyt jo niin pieneksi, että oleskelu sen välittömässä läheisyydessä ei aiheuttaisi niinkään suurta säteilyaltistusta kuin matkustaminen lentokoneella.
  • Ympäristövaliokunta: Ydinvoimalaitosten käyttöön liittyvät säteilyhaitat ovat kokemusperäisesti olleet erittäin vähäiset Suomessa ja muissakin maissa. Ydinvoimalaitoksen turvallisuusriskit normaalikäytössä ovat siis erittäin vähäiset, mutta onnettomuuden mahdollisuutta ei voida sulkea täysin pois millään ydinvoimalaitoksella. Suomessa edellytettävä turvallisuustaso on korkeampi kuin muualla maailmassa.
  • Sosiaali- ja terveysvaliokunta: Jätteen aiheuttamat vakavammat riskit liittyvätkin kaukaiseen tulevaisuuteen. Kaukaisessa tulevaisuudessa kapselien kestävyydelle aiheutuvaa riskiä ei voida luotettavasti ennakoida. Säteilyyn liittyy aina myös pienillä pitoisuuksilla syövän riski. Ydinvoima ei ihmisen terveyden kannalta siten ole riskitöntä. Ydinvoimaloiden terveyshaittojen on osoitettu olevan pienempiä kuin fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat haitat.

Katso myös

Viitteet