Keskustelu:Taloudellinen arviointi

Taloudellista arviointia koskevaa keskustelua käydään myös englanninkielisellä sivulla: op_en:Talk:Economic_evaluation. Tälle sivulle annettu kommentti K2 (maksuhalukkuus/QALY) siirrettiin sivulle op_en:Talk:Economic evaluation ja kommentti K3 (Berglundin tulosten huomiointi) sivulle op_en:Talk:Epidemiological modelling. Rokotekyselypohdinta siirretty sivulle Keskustelu:Pneumokokkirokotekysely#Keskustelua rokotekyselyn tuloksista.

Kommentteja taloudellisesta arvioinnista

Asetetun maksimibudjetin rajoissa saattaa joissakin tilanteissa olla perusteltua valita myös vaikuttavuudeltaan parempi vaihtoehto, vaikka se olisi sekä kalliimpi että kustannusvaikuttavuudeltaan huonompi (ICER korkeampi). (Karlsson, G. and Johannesson, M. 1996. The Decision Rules of Cost-Effectiveness Analysis. Pharmaeconomics 1996; 9(2): 113-120.)

Tällä sivulla esitetään periaate, jolla etsitään kustannusvaikuttavin rokotusohjelmavaihtoehto. Yllä olevassa kommentissa esitettyä kysymystä ei tällä sivulla ole tarpeen käsitellä, koska vaihtoehtoisten periaatteiden valinta (esim. maksimibudjetin asettaminen) kuuluu päätöksentekijän toimivaltaan.--Kauq (keskustelu) 6. elokuuta 2014 kello 08.08 (UTC)

--Heini (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 12.32 (UTC) Suomessa yhden laatupainotetun lisäelinvuoden hinnalle ei ole määritelty kynnysarvoa. Kokemuksen mukaan päätöksentekijät eivät ole valmiita maksamaan 50 000-66 000 euroa rokotusohjelmalla saavutetuista lisä-QALYista. Esimerkiksi vesirokkorokotusohjelman arvioitiin olevan kustannusvaikuttava terveydenhuollon näkökulmasta (14 500 euroa / lisä-QALY) ja kustannuksia säästävä yhteiskunnan näkökulmasta. Silti asiantuntijoiden suosituksesta huolimatta vesirokkorokotteelle ei ole budjettineuvotteluissa saatu määrärahoja. Lisäksi ensi vuoden rokotusbudjettia leikataan huomattavasti.