Vaikutukset elämäntapaan ja yhteisöön

Mistä on kysymys

Hyvinvointivaikutusten tai sosiaalisten vaikutusten arviointi tarkoittaa hankkeen tai toiminnan aiheuttamien ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten tunnistamista ja arviointia. Arvioinnissa tarkastellaan eri ihmisryhmiin, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa eri väestöryhmien välillä. Riippuen sosiaalisen tai hyvinvoinnin määrittelystä, vaikutukset voivat liittyä suoraan muualla tässä oppaassa käsiteltäviin vaikutuksiin. Esimerkiksi sosiaalipoliittisesta näkökulmasta hyvinvoinnilla on yhteys työllisyyteen, palveluihin ja toimeentuloon (viittaus oppaan kohtaan), terveyden ja hyvinvoinnin välinen yhteys on selvä (viittaus oppaan kohtaan) ja elinympäristön yhteys ihmisen hyvinvoinnille esimerkiksi virkistyksen lähteenä on kuvattu oppaassa (viittaus).

Samalla tavoin kuin terveysvaikutuksilla ja ympäristövaikutuksilla on vuorovaikutussuhde, on hyvinvointivaikutuksia tunnistettaessa ja arvioitaessa mietittävä kunkin terveysvaikutuksen, talousvaikutuksen ja ekologisen vaikutuksen aiheuttamaa muutosta eri ihmisryhmien hyvinvoinnille. Kaikkia näitä väestön näkökulmasta kuvattuja vaikutuksia voi kutsua ihmisiin kohdistuviksi vaikutuksiksi. Näin eri vaikutukset ovat vuorovaikutussuhteessa toisiinsa, kuten

• luonnossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen, loma-asutukseen tai matkailuun,

• kalakantojen muutos kalastukseen,

• veden laadun muutokset virkistykseen ja juomaveden laatuun,

• työllisyyden muutos tulomuuttoon ja tulokkaiden tuomaan elämäntavan muutokseen.

Hyvinvoinnin yhteys terveys-, talous- ja ekologisiin vaikutuksiin on kaksisuuntainen. Samalla tavoin hyvinvoinnin muutoksilla on seurausvaikutuksia esimerkiksi väestönryhmien terveydentilaan, työvoiman saatavuuteen ja luontosuhteeseen ja edelleen luontoon. Tunne elämäntavan ja yhteisön rapautumisesta, sosiaalisten suhteiden huonontuessa ja osattomuuden tunteen lisääntyessä vaikuttavat suoraan alueen maineeseen, elinvoimaisuuteen ja elinympäristöön.

Integroidussa arvioinnissa tarkastellaankin paitsi erikseen eri vaikutuskokonaisuuksia, pyritään tunnistamaan eri vaikutuskokonaisuuksien yhteisvaikutuksia ja toisiaan voimistavia syys-seuraus –verkkoja.

Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan tämän luvun lisäksi siis muuallakin tässä oppaassa. Hyvinvointiin liittyviä käsitteitä on toisaalla avattu syvällisesti (Päivänen ym. 2005, 25-45). Tämä luku kattaa seuraavien vaikutusten arvioinnista:

o Vaikutukset elämäntapaan, yhteisöön, sosiaalisiin suhteisiin ja osallisuuteen

o Vaikutukset arvoihin, asenteisiin, mielikuviin ja ristiriitoihin

Otetaanko kestävä kehitys mukaan? Jos niin, yhteys KK:n muiden elementtien kanssa tulee tähän tai sitten oppaan alkuun?? Halutaanko lainsäädäntöä mukaan? 2 luku (SHL) Hyvinvoinnin edistäminen 6 § Hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen Kunnan on päätöksenteossa ja ratkaisujen valmistelussa sekä toteuttamisessa ennakoitava, arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön hyvinvointiin. 2 luku (THL) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 11 § Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Nostoboksi 1 johonkin taitollisesti hyvään paikkaan: Tärkeintä on kuvata vaikutusten kohdentuminen eri väestöryhmiin Tekstiä siitä, että Ei riitä, että arvioidaan vaikutuksia väestöön keskimäärin, vaan on tärkeää tunnistaa eri väestöryhmiä ja arvioida erikseen hankkeen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia näihin ryhmiin.

Miten arviointi tehdään

Kuten YVAssa yleensäkin, arvioinnissa ovat osin päällekkäisinä vaiheina tiedon keruu, nykytilan kuvaus, muutoksen kuvaus ja erikseen vaikutusten suuruuden ja merkittävyyden arviointi. Eri vaiheista ja menetelmistä on koottu esimerkkejä ja menetelmäkuvauksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen IVA-käsikirjaan (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/iva/miten_iva_toteutetaan).

Tiedonhankinta ja vuorovaikutteisuus Tietoa vaikutuksista kertyy koko YVA-prosessin ajan. Kertynyttä tietoa voi käyttää eri YVA:n vaiheissa. Esimerkiksi yhden yleisötilaisuuden antia voi käyttää nykytilanteen kuvauksessa, vaikutusten tunnistamisessa, kohderyhmien tunnistamisessa ja vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa. Tarkoitus on löytää yhteisön mahdolliset erityispiirteet, kuten luontoon tai elämäntapaan liittyvät erityiset arvot ja ne väestöryhmät, joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Ei riitä, että tiedossa on esimerkiksi vain hankkeen vaikutusalueen asukkaiden mielipiteet ja perustelut hankkeesta.

1. Tutustu dokumenttien avulla alueen väestötietoihin ja ympäristön ja kulttuurin erityispiirteisiin. Millaisia paikalliset asukkaat ja todennäköisesti tulevat asukkaat ovat? Onko alueella erityisiä arvoja elinkeinoihin tai elinympäristöön liittyviä arvoja? Kokoa aineiston avulla alustava lista puuttuvista tiedoista sekä eri ihmisryhmistä ja hankkeen mahdollisista vaikutuksista heihin.

2. Toteuta teemahaastattelukierros tai pienryhmä/työpajatyöskentelyä, joiden avulla kokoat tietoa, millaisia ihmisiä alueella on ja mitä he ajattelevat hankkeesta. Teemahaastattelulla saadaan lomakehaastattelua syvällisemmin esiin ihmisten pelot, mielipiteet ja näkemykset sekä perustelut näille näkemyksille. Kerää vuorovaikutustilanteista materiaalia arviointiin. Haastattele niin monta eri ryhmien edustajaa, ettei oleellisesti uusia keskustelunaiheita enää tule esiin.

3. Toteuta tarvittaessa laajempi lomakekysely tai puhelinhaastattelu, jonka avulla saat käsityksen erilaisten näkemysten kannattajien määrästä ja heidän ominaisuuksistaan. Laajemmissa suunnitelmissa ja ohjelmissa asiantuntijapaneelit voivat korvata kyselyjä ja haastatteluja.

Tarkista, ovatko vaikutukset erilaiset eri väestöryhmiin, esimerkiksi:

• Alkuperäisväestö/valtaväestö

• Paikalliset/tulokkaat, kävijät

• Nykyiset asukkaat/tulevat asukkaat

• Naiset/miehet

• Lapset/iäkkäät

• Työlliset/työttömät

• Koulutetut/kouluttamattomat

• Vaikutusalue osa-alueittain

Tiedonhankinnan menetelmiä on erilaisia ja niitä voi jäsentää esimerkiksi vaikutusalueen mukaan. (Katso esimerkki Pöyry 2009.)

• Kirjalliset lähteet vaikutusalueen hyvinvoinnin lähtökohdista, elämäntavasta ja arvoista (tuleehan jossain toisaalla määriteltyä ”vaikutusalue”); kuntien ja kuntaorganisaatioiden, valtion tilastot, kirjat, media (lisätietoa http://www.thl.fi/fi_FI/web/kaventaja-fi/keinot/tilastot)

• Kyselyt, haastattelut; hankkeeseen suhtautumisesta ja sen syistä (lisätietoa Päivänen ym. 2005, 67-78)

• Vuorovaikutustilanteet kuten seurantaryhmä, työpajat, pienryhmät, suullinen, kirjallinen ja internet-palaute, kuulemistilaisuudet (lisätietoa Haverinen 1999).

Vaikutusten tunnistamisen avuksi soveltuvat esimerkiksi vaikutusverkot, tarkistuslistat ja indikaattorit sekä asukkaiden, viranhaltijoiden tai muiden asiantuntijoiden näkemykset todennäköisimmistä vaikutuksista. Katso esimerkki eläytymismenetelmästä ja asukkaiden sekä ulkopuolisten asuinalueeseen, hankkeeseen, merkittäviin paikkoihin liittyvän tiedon kuvaamisesta (Kokkonen 2005). Arvioijan asiantuntemusta on tunnistaa myös niitä vaikutuksia, jotka eivät nouse osallisten vuorovaikutustilanteissa esiin. Ei voi olettaa, että asukkailla on käytössään kaikkea vaikutuksiin liittyvää tietoa hallussaan.

Tuleehan arktisten alueiden alkuperäisväestön oikeudet käsiteltyä jo oppaan alussa? Jos ei niin: Tietolaatikko tai nosto: Toimittaessa arktisilla alueilla, tulee huomioida alkuperäiskansojen erityisasema: Miten kaivostoiminta vaikuttaa alkuperäiskansan ja kieliryhmien; • kulttuurisiin ja kielellisiin oikeuksiin, • kulttuuri-identiteettiin, • kulttuuri-itsehallintoon, • maiden omistuskysymykseen, • maan ja kalavesien hyödyntämiseen, • perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen, • ja uuden väestön suhteeseen • työllisyyteen.

Nostoboksi 2 johonkin taitollisesti hyvään paikkaan: Osallistuminen ei yksin ole vaikutusten arviointia Tekstiä siitä, että Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ei ole vain mielipidekysely siitä, mitä mieltä osalliset (tuleehan tämä määriteltyä aiemmin oppaassa) ovat kaivoshankkeesta. Vaikutusten arviointi käyttää osallistumisen tuloksia yhtenä lähteenä ja osalliset itse osallistuvat myös arviointiin.

Vaikutusten merkittävyyden arviointi

Vaikutuksen arvioinnin eri vaiheisiin on useita menetelmiä. Esimerkiksi THL:n internetsivuille on koottu esimerkkejä menetelmistä (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/iva/toteutus/menetelmat). Osallisten vuorovaikutus arviointia tehtäessä on hyödyllistä. Arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi asteittain laajentuen niin, että alustavan vaikutusten tunnistamisen ja kuvauksen luonnostelee arvioija, tämän jälkeen alustava luonnos käsitellään yhdessä asianosaisten kanssa. Mikään ei estä asianosaisia kuvaamasta omasta näkökulmasta vaikutuksia. Välttämättä lopputuloksena ei välttämättä saada yhtenäistä arviointia vaan kuvaus eri väestöryhmien kokemista mahdollisista vaikutuksista. Katso esimerkki vuoropuhelumallista ja pienryhmätoiminnasta vuorovaikutteisena arviointimuotona (Anttonen ym. 2010). Eri tahojen merkittäviksi kuvaamat vaikutukset saattavat paljastaa pelkoja sekä vääriä tietoja kaivoshankkeesta. Saattaa olla, että pelot muodostavat merkittävimmän hankkeen aiheuttaman sosiaalisen vaikutuksen. Osa pelosta voi olla aiheellisia, mutta avoin ja vuorovaikutteinen arviointi- ja suunnitteluprosessi on paras keino aiheettomien pelkojen lieventämiseksi. Näin YVA voi itsessään toimia pelosta aiheutuvien negatiivisten vaikutusten vähentäjänä. Katso esimerkki tiedottamisen merkityksestä epätietoisuuden ja epäluuloisuuden vähentäjänä (Lapin Vesitutkimus OY 2005; 243). Usein resurssien rajallisuuden vuoksi arviointiin voidaan kuitenkin valita vain pieni määrä vaikutuksia. Katso esimerkki merkittävyyden kuvaamisesta (Pöyry 2009). Vaikutuksen merkittävyyttä voi analysoida vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 1. Aiheuttaako vaikutus kuolemia, vammautumisia tai muita oireita? 2. Kuinka todennäköisesti vaikutus toteutuu? Onko mahdollisuuksia arvioida kaikkia epätodennäköisimpiäkin riskejä? 3. Millainen on vaikutuksen kohteena oleva väestö (määrä, rakenne)? Mihin väestöryhmiin vaikutukset kohdistuvat? Ovatko alttiina sellaiset väestöryhmät, joiden muutoksen sietokyky on heikko (esim. alkuperäisväestö, lapset tai vanhukset, työttömät väestöryhmät on tunnistettava tapauskohtaisesti)? 4. Vaikutuksen kesto? Mitkä haitat keskittyvät rakentamisaikaan, toteutukseen tai esimerkiksi vain tiettyyn vuodenaikaan? Onko vaikutuksen kesto vuosia, kuukausia vai päiviä? 5. Mikä on vaikutuksen kohteena olevan väestön käsitys hyödyistä ja haitoista? Kokeeko yhteisö haitan niin suureksi, että ne, jotka voivat, muuttavat pois? 6. Vaikutuksen peruuttamattomuus ja lieventämismahdollisuudet? Joudutaanko esim. lunastuksiin vai maksetaanko korvauksia? Vai joutuuko asukas vain sopeutumaan vaikutukseen (esim. lisääntyvään meluun)? 7. Onko vaikutus osa laajempaa vaikutusketjua tai -verkkoa ja siksi tärkeä? Onko kaivoshankkeella yhteisvaikutuksia tai kumuloituvia vaikutuksia? 8. Liittyykö vaikutuksiin ristiriitoja? Jos liittyy, kannattaa vaikutus selvittää, ts. ottaa mukaan julkiseen arviointiprosessiin.

On tärkeää kirjata erilaiset mielipiteet ja esittää eri osallisten toisistaan poikkeavat käsitykset vaikutuksista, niiden kohdentumisesta tai tavoitteiden toteutumisesta. Haittojen ja hyötyjen erilainen jakautuminen on tärkeä tuoda esiin. (Katso esimerkki ristiriitaisten vaikutusten kuvauksesta (Anttonen ym. 2010).

Nostoboksi 3 johonkin taitollisesti hyvään paikkaan:

Erota toisistaan muutoksen kuvaus ja vaikutuksen kuvaus Tekstiä siitä, että Samalla tavoin kuin nykytilanteen kuvaus, ei tapahtuvan todennäköisen muutoksen kuvailu riitä yksin vaikutusten arvioinniksi. Erota siis muutoksen kuvaus vaikutuksen arvioinnista. Etsi vastauksia kysymyksiin esimerkiksi siitä, mitä tapahtuu jos asukasmäärä muuttuu tai jos alkuperäiselinkeinojen harjoittamisessa tapahtuu muutoksia.

Osallistuminen varmistaa eri mielipiteiden esiintulon ja arvioinnin korkeatasoisuuden. Arviointi toteutetaan useamman asiantuntijan voimin, mielellään vuorovaikutteisena yhteisarviointina osallisten kanssa. Osallistumisen kautta saadun materiaalin tulee olla arvioijien käytössä. Arviointiin kuuluu muutoksen kuvaamisen lisäksi arviointi vaikutuksista. Katso esimerkki muutoksen kuvaamisesta (Pöyry 2009). Katso esimerkki osallistumisen ja arvioinnin erottavasta toimintatavasta arvioinnista esimerkiksi vaikutuksesta porotalouteen, luonto- ja erämatkailuun ja Itä-lapin imagoon. (Anttonen ym. 2010) Arvioinnin laadun varmistamiseksi tarkista, että: • mitattavat ja mittaamattomat asiat käsitellään erikseen • arvioinnin vaiheet kytkeytyvät toisiinsa loogisesti eli arviointi pohjautuu edellisiin vaiheisiin • todennäköiset vaikutusketjut tai vaikutusverkot kuvataan • lähtötietojen, -arvojen ja -oletusten aiheuttamaa epävarmuutta pohditaan • tarkistuskierrokset ja osallistuminen sekä eri tahojen mielipiteet ja mielipide-erot kirjataan riittävän selvästi • kerrointen ja priorisointien käyttö on läpinäkyvää ja perusteltua • seurantasuunnitelmassa on määritelty vastuutahot, joita lupaviranomaiset seuraavat

Lisää tietoa

Anttonen Marja, Marja Heikkinen, Timo P. Karjalainen & Kalle Reinikainen (2010) YARA SUOMI OY Soklin kaivoshankkeen Sosioekonomisten vaikutusten arviointi http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=117787&lan=fi (pdf 3,2 Mt)

Haverinen Risto (1999) Vuorovaikutuksen jäsentäminen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opas hankkeesta vastaaville, suunnittelijoille ja yhteysviranomaisille. Suomen ympäristökeskus.

Kokkonen Arja (2005) Sosiaalisten vaikutusten arviointitutkimus Talvivaaran kaivoshankkeen vaikutusalueella Lapin yliopisto http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=118837&lan=fi (pdf 694 Kt)

Lapin vesitutkimus OY (2005) Terveysvaikutusten riskin aiheuttamat sosiaaliset vaikutukset Teoksessa Talvivaara Projekti Oy : Talvivaaran kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=118527&lan=fi (pdf XX Kt)

Liikennevirasto (2011) Radanpidon vuorovaikutusohje. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/livi_2011_radanpidon_vuorovaikutusohje_web.pdf

Päivänen Jani, Johanna Kohl, Rikhard Manninen, Rauno Sairinen, Marketta Kyttä (2005) Sosiaalisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa Avauksia sisältöön ja menetelmiin Suomen ympäristö 766 http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=36210&lan=fi (pdf XX Mt)

Pöyry (2009) Adriana Resources Inc. : Mustavaaran kaivoshanke : YVA-selostus : SVA-raportti http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=110152&lan=fi (pdf 260 Kt)

THL (2013) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin käsikirja, menetelmät. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/iva/toteutus/menetelmat

THL (2013) Kaventaja –verkkopalvelu, tilastot. http://www.thl.fi/fi_FI/web/kaventaja-fi/keinot/tilastot Tänne tulee lisää merkittävimmistä lisätiedon lähteistä ja oppaista

Tamperelaisten vuorovaikutusopas