Vaikutukset elämäntapaan ja yhteisöön

Mistä on kysymys

Hyvinvointivaikutusten tai sosiaalisten vaikutusten arviointi tarkoittaa hankkeen tai toiminnan aiheuttamien ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten tunnistamista ja arviointia. Arvioinnissa tarkastellaan eri ihmisryhmiin, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa eri väestöryhmien välillä. Riippuen sosiaalisen tai hyvinvoinnin määrittelystä, vaikutukset voivat liittyä suoraan muualla tässä oppaassa käsiteltäviin vaikutuksiin. Esimerkiksi sosiaalipoliittisesta näkökulmasta hyvinvoinnilla on yhteys työllisyyteen, palveluihin ja toimeentuloon (viittaus oppaan kohtaan), terveyden ja hyvinvoinnin välinen yhteys on selvä (viittaus oppaan kohtaan) ja elinympäristön yhteys ihmisen hyvinvoinnille esimerkiksi virkistyksen lähteenä on kuvattu oppaassa (viittaus).

Samalla tavoin kuin terveysvaikutuksilla ja ympäristövaikutuksilla on vuorovaikutussuhde, on hyvinvointivaikutuksia tunnistettaessa ja arvioitaessa mietittävä kunkin terveysvaikutuksen, talousvaikutuksen ja ekologisen vaikutuksen aiheuttamaa muutosta eri ihmisryhmien hyvinvoinnille. Kaikkia näitä väestön näkökulmasta kuvattuja vaikutuksia voi kutsua ihmisiin kohdistuviksi vaikutuksiksi. Näin eri vaikutukset ovat vuorovaikutussuhteessa toisiinsa, kuten

luonnossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen, loma-asutukseen tai matkailuun,

kalakantojen muutos kalastukseen,

veden laadun muutokset virkistykseen ja juomaveden laatuun,

työllisyyden muutos tulomuuttoon ja tulokkaiden tuomaan elämäntavan muutokseen.

Hyvinvoinnin yhteys terveys-, talous- ja ekologisiin vaikutuksiin on kaksisuuntainen. Samalla tavoin hyvinvoinnin muutoksilla on seurausvaikutuksia esimerkiksi väestönryhmien terveydentilaan, työvoiman saatavuuteen ja luontosuhteeseen ja edelleen luontoon. Tunne elämäntavan ja yhteisön rapautumisesta, sosiaalisten suhteiden huonontuessa ja osattomuuden tunteen lisääntyessä vaikuttavat suoraan alueen identiteettiin, elinvoimaisuuteen ja elinympäristöön.

Integroidussa arvioinnissa tarkastellaankin paitsi erikseen eri vaikutuskokonaisuuksia, pyritään tunnistamaan eri vaikutuskokonaisuuksien yhteisvaikutuksia ja toisiaan voimistavia syys-seuraus –verkkoja.

Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan tämän luvun lisäksi siis muuallakin tässä oppaassa. Hyvinvointiin liittyviä käsitteitä on toisaalla avattu syvällisesti (Päivänen ym. 2005, 25-45). Tämä luku kattaa seuraavien vaikutusten arviointia:

Vaikutukset elämäntapaan, yhteisöön, sosiaalisiin suhteisiin ja osallisuuteen

Vaikutukset arvoihin, asenteisiin, mielikuviin ja ristiriitoihin

Otetaanko kestävä kehitys mukaan? Jos niin, yhteys KK:n muiden elementtien kanssa tulee tähän tai sitten oppaan alkuun?? Halutaanko lainsäädäntöä mukaan? 2 luku (SHL) Hyvinvoinnin edistäminen 6 § Hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen Kunnan on päätöksenteossa ja ratkaisujen valmistelussa sekä toteuttamisessa ennakoitava, arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön hyvinvointiin. 2 luku (THL) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 11 § Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

'''Nostoboksi 1 johonkin taitollisesti hyvään paikkaan:'''

'''Tärkeintä on kuvata vaikutusten kohdentuminen eri väestöryhmiin'''

Tekstiä siitä, että: ''Ei riitä, että arvioidaan vaikutuksia väestöön keskimäärin, vaan on tärkeää tunnistaa eri väestöryhmiä ja arvioida erikseen hankkeen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia näihin ryhmiin.''

Miten arviointi tehdään

Kuten YVAssa yleensäkin, arvioinnissa ovat osin päällekkäisinä vaiheina tiedon keruu, nykytilan kuvaus, muutoksen kuvaus ja erikseen vaikutusten suuruuden ja merkittävyyden arviointi. Arvioinnin sisällön rinnalla se, kuinka arviointi tehdään, on merkittävä vaikutus siihen, kuinka yhteisö ja yhteiskunta hyväksyy hankkeen ja sen vaikutukset. Arviointi ei ole vain vaikutusten arvioimisen tekninen prosessi, vaan hankkeen sosiaalisen hyväksymisprosessin tärkeä osatekijä.

Eri vaiheista ja menetelmistä on koottu esimerkkejä ja menetelmäkuvauksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen IVA-käsikirjaan (http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/tyokalut/ihmisiin-kohdistuvien-vaikutusten-arviointi/miten-iva-toteutetaan).

Tiedonhankinta ja vuorovaikutus Tietoa vaikutuksista kertyy koko YVA-prosessin ajan. Kertynyttä tietoa voi käyttää eri YVA:n vaiheissa. Esimerkiksi yhden työpajan/yleisötilaisuuden antia voi käyttää nykytilanteen kuvauksessa, vaikutusten tunnistamisessa, kohderyhmien tunnistamisessa ja vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa. Tarkoitus on löytää yhteisön mahdolliset erityispiirteet, kuten luontoon tai elämäntapaan liittyvät erityiset arvot ja ne väestöryhmät, joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Ei riitä, että tiedossa on esimerkiksi vain

tilastotietoa alueen asukkaista tai
hankkeen vaikutusalueen asukkaiden mielipiteet ja perustelut hankkeesta.

Vaikutusten arviointiin tarvitaan molempia aineksia. Tiedon keruun voi toteuttaa kolmivaiheisesti:

Tutustu dokumenttien avulla alueen väestötietoihin ja ympäristön ja kulttuurin erityispiirteisiin. Millaisia paikalliset asukkaat ja todennäköisesti tulevat asukkaat ovat? Onko alueella erityisiä arvoja elinkeinoihin tai elinympäristöön liittyviä arvoja? Kokoa aineiston avulla alustava lista puuttuvista tiedoista sekä eri ihmisryhmistä ja hankkeen mahdollisista vaikutuksista heihin.
Toteuta teemahaastattelukierros tai pienryhmä/työpajatyöskentelyä, joiden avulla kokoat tietoa, millaisia ihmisiä alueella on ja mitä he ajattelevat hankkeesta. Teemahaastattelulla saadaan lomakehaastattelua syvällisemmin esiin ihmisten pelot, mielipiteet ja näkemykset sekä perustelut näille näkemyksille. Kerää vuorovaikutustilanteista materiaalia arviointiin. Haastattele niin monta eri ryhmien edustajaa, ettei oleellisesti uusia keskustelunaiheita enää tule esiin.
Toteuta tarvittaessa laajempi lomakekysely tai puhelinhaastattelu, jonka avulla saat käsityksen erilaisten näkemysten kannattajien määrästä ja heidän ominaisuuksistaan. Laajemmissa suunnitelmissa ja ohjelmissa asiantuntijapaneelit voivat korvata kyselyjä ja haastatteluja.

Tarkista, ovatko vaikutukset erilaiset eri väestöryhmiin, esimerkiksi:

Paikalliset/tulokkaat, kävijät

Nykyiset asukkaat/tulevat asukkaat

Mökkiläiset/maanomistajat/maiden käyttäjät

Elinkeinon harjoittajat: maa-, metsä-, kalatalous, matkailu

Naiset/miehet

Lapset/iäkkäät

Työlliset/työttömät

Koulutetut/kouluttamattomat

Vaikutusalue osa-alueittain

Tiedonhankinnan menetelmiä on erilaisia ja niitä voi jäsentää esimerkiksi vaikutusalueen mukaan. (Katso esimerkki Pöyry 2009.)

Kirjalliset lähteet vaikutusalueen hyvinvoinnin lähtökohdista, elämäntavasta ja arvoista (tuleehan jossain toisaalla määriteltyä ”vaikutusalue”); kuntien ja kuntaorganisaatioiden, valtion tilastot, kirjat, media (lisätietoa http://www.thl.fi/fi_FI/web/kaventaja-fi/keinot/tilastot)

Kyselyt, haastattelut; hankkeeseen suhtautumisesta ja sen syistä (lisätietoa Päivänen ym. 2005, 67-78)

Vuorovaikutustilanteet kuten seurantaryhmä, työpajat, pienryhmät, info-kioskit, suullinen, kirjallinen ja internet-palaute, kuulemistilaisuudet (lisätietoa Haverinen 1999). Sähköiset palautejärjestelmät on hyvä ja nopea lisä perustiedon ja arviointimateriaalin keräämiseen, mutta se ei saa koskaan korvata kasvokkaisia palautetilaisuuksia -kaikilla ei ole mahdollisuutta internetpalautteen antoon.

Vaikutusten tunnistamisen avuksi soveltuvat esimerkiksi vaikutusverkot, tarkistuslistat ja indikaattorit sekä asukkaiden, viranhaltijoiden tai muiden asiantuntijoiden näkemykset todennäköisimmistä vaikutuksista. Katso esimerkki eläytymismenetelmästä ja asukkaiden sekä ulkopuolisten asuinalueeseen, hankkeeseen, merkittäviin paikkoihin liittyvän tiedon kuvaamisesta (Kokkonen 2005).

Arvioijan asiantuntemusta on tunnistaa myös niitä vaikutuksia, jotka eivät nouse osallisten vuorovaikutustilanteissa esiin. Ei voi olettaa, että asukkailla on käytössään kaikkea vaikutuksiin liittyvää tietoa hallussaan. Toisaalta osallisiset voivat seurata osallistumisen toteutumista esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton oppaan avulla (SLL 2013).

Tietolaatikko tai nosto:

Toimittaessa arktisilla alueilla, tulee huomioida alkuperäiskansojen erityisasema: Miten kaivostoiminta vaikuttaa alkuperäiskansan ja kieliryhmien;

kulttuurisiin ja kielellisiin oikeuksiin,

kulttuuri-identiteettiin,

kulttuuri-itsehallintoon,

maiden omistuskysymykseen,

maan ja kalavesien hyödyntämiseen,

perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen,

ja uuden väestön suhteeseen

työllisyyteen.

'''Nostoboksi 2 johonkin taitollisesti hyvään paikkaan:'''

'''Osallistuminen ei yksin ole vaikutusten arviointia
'''
Tekstiä siitä, että: ''Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ei ole vain mielipidekysely siitä, mitä mieltä osalliset (tuleehan tämä määriteltyä aiemmin oppaassa) ovat kaivoshankkeesta. Vaikutusten arviointi käyttää osallistumisen tuloksia yhtenä lähteenä ja osalliset itse osallistuvat myös arviointiin.''

Vaikutusten arvioinnissa oleellista on kuvata tärkeäksi koetun asian muutos (nykytila-YVA:ssa valittu tulevaisuuden tarkastelupiste, kuten kaivoksen toiminnassa oleminen) ja tämän jälkeen kuvata tämän muutoksen vaikutus. Voi olla, että kaivos tuottaa muutoksia, joilla ei ole positiivisia eikä negatiivisia vaikutuksia, tai kaivos ei tuota muutosta, mutta muuttumattomuudella on kuitenkin vaikutuksia.

Muutosta voi mallintaa, tehdä skenaarioita tai kuvata eri tavoin. Tietoa muutoksista ja sen vaikutuksista voi kerätä samoilla tiedonhankinnan ja vuorovaikutuksen menetelmillä. Vaikutusten arvioinnin menetelmiä on koottu esimerkiksi THL:n internetsivuille (http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/tyokalut/ihmisiin-kohdistuvien-vaikutusten-arviointi/miten-iva-toteutetaan).

Arviointia tehtäessä osallisten vuorovaikutus on tärkeää. Arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi asteittain laajentuen niin, että alustavan vaikutusten tunnistamisen ja kuvauksen luonnostelee arviointityöryhmä, tämän jälkeen alustava luonnos käsitellään yhdessä asianosaisten kanssa. Mikään ei estä asianosaisia kuvaamasta omasta näkökulmasta vaikutuksia. Lopputuloksena ei välttämättä saada yhtenäistä arviointia vaan kuvaus eri väestöryhmien kokemista mahdollisista vaikutuksista. Katso esimerkki vuoropuhelumallista ja pienryhmätoiminnasta vuorovaikutteisena arviointimuotona (Anttonen ym. 2010).

Vaikutusten merkittävyyden arviointi

Usein resurssien rajallisuuden vuoksi arviointiin voidaan kuitenkin valita vain pieni määrä vaikutuksia. Katso esimerkki merkittävyyden kuvaamisesta (Pöyry 2009). Vaikutuksen merkittävyyttä voi analysoida vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

Aiheuttaako vaikutus kuolemia, vammautumisia tai muita oireita?
Kuinka todennäköisesti vaikutus toteutuu? Onko mahdollisuuksia arvioida kaikkia epätodennäköisimpiäkin riskejä?
Millainen on vaikutuksen kohteena oleva väestö (määrä, rakenne)? Mihin väestöryhmiin vaikutukset kohdistuvat? Ovatko alttiina sellaiset väestöryhmät, joiden muutoksen sietokyky on heikko (esim. alkuperäisväestö, lapset tai vanhukset, työttömät väestöryhmät on tunnistettava tapauskohtaisesti)?
Vaikutuksen kesto? Mitkä haitat keskittyvät rakentamisaikaan, toteutukseen tai esimerkiksi vain tiettyyn vuodenaikaan? Onko vaikutuksen kesto vuosia, kuukausia vai päiviä?
Mikä on vaikutuksen kohteena olevan väestön käsitys hyödyistä ja haitoista? Kokeeko yhteisö haitan niin suureksi, että ne, jotka voivat, muuttavat pois?
Vaikutuksen peruuttamattomuus ja lieventämismahdollisuudet? Joudutaanko esim. lunastuksiin vai maksetaanko korvauksia? Vai joutuuko asukas vain sopeutumaan vaikutukseen (esim. lisääntyvään meluun)?
Onko vaikutus osa laajempaa vaikutusketjua tai -verkkoa ja siksi tärkeä? Onko kaivoshankkeella yhteisvaikutuksia tai kumuloituvia vaikutuksia?
Liittyykö vaikutuksiin ristiriitoja? Jos liittyy, kannattaa vaikutus selvittää, ts. ottaa mukaan julkiseen arviointiprosessiin.

Lue lisää merkittävyyden arvioinnista Vaikutusten merkittävyyden arviointi-kappaleesta

On tärkeää kirjata erilaiset mielipiteet ja esittää eri osallisten toisistaan poikkeavat käsitykset vaikutuksista, niiden kohdentumisesta tai tavoitteiden toteutumisesta. Haittojen ja hyötyjen erilainen jakautuminen on tärkeä tuoda esiin. (Katso esimerkki ristiriitaisten vaikutusten kuvauksesta (Anttonen ym. 2010).

'''Nostoboksi 3 johonkin taitollisesti hyvään paikkaan:'''


'''Erota toisistaan muutoksen kuvaus ja vaikutuksen kuvaus'''

Tekstiä siitä, että: ''Samalla tavoin kuin nykytilanteen kuvaus, ei tapahtuvan todennäköisen muutoksen kuvailu riitä yksin vaikutusten arvioinniksi. Erota siis muutoksen kuvaus vaikutuksen arvioinnista. Etsi vastauksia kysymyksiin esimerkiksi siitä, mitä tapahtuu jos asukasmäärä muuttuu tai jos alkuperäiselinkeinojen harjoittamisessa tapahtuu muutoksia.''

Osallistuminen varmistaa eri mielipiteiden esiintulon ja arvioinnin korkeatasoisuuden. Arviointi toteutetaan useamman asiantuntijan voimin, mielellään vuorovaikutteisena yhteisarviointina osallisten kanssa. Osallistumisen kautta saadun materiaalin tulee olla arvioijien käytössä. Arviointiin kuuluu muutoksen kuvaamisen lisäksi arviointi vaikutuksista. Katso esimerkki muutoksen kuvaamisesta (Pöyry 2009).

Katso esimerkki osallistumisen ja arvioinnin erottavasta toimintatavasta arvioinnista esimerkiksi vaikutuksesta porotalouteen, luonto- ja erämatkailuun ja Itä-lapin imagoon (Anttonen ym. 2010).

Arvioinnin laadun varmistamiseksi tarkista, että:

mitattavat ja mittaamattomat asiat käsitellään erikseen

arvioinnin vaiheet kytkeytyvät toisiinsa loogisesti eli arviointi pohjautuu edellisiin vaiheisiin

todennäköiset vaikutusketjut tai vaikutusverkot kuvataan

lähtötietojen, -arvojen ja -oletusten aiheuttamaa epävarmuutta pohditaan

tarkistuskierrokset ja osallistuminen sekä eri tahojen mielipiteet ja mielipide-erot kirjataan riittävän selvästi

kerrointen ja priorisointien käyttö on läpinäkyvää ja perusteltua

seurantasuunnitelmassa on määritelty vastuutahot, joita lupaviranomaiset seuraavat

Seuranta

Seurannassa tarkastellaan, kuinka ennakoidut vaikutukset ovat toteutuneet ja mitä odottamattomia vaikutuksia päätöksestä on aiheutunut.

Seurannan lähtökohtana on toistaa samat tutkimukset, mitä YVA-ssa on tehty, jotta odottamattomien vaikutusten tunnistaminen olisi helpompaa. Kapeammassa seurantasuunnitelmassa keskitytään vain merkittävien vaikutusten tunnistamiseen sekä pyritään esimerkiksi kohdennetulla kyselyllä tunnistamaan odottamattomia vaikutuksia.

Seuranta voi olla kertaluonteista tai jatkuvaa oma/viranomaisvalvontaa. Seurantasuunnitelmassa tulisi näkyä seurannan järjestämisen vastuutus. Esimerkkejä seurannan toteuttamisen tavoista löytyy THL:n sivuilta (http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/tyokalut/ihmisiin-kohdistuvien-vaikutusten-arviointi/miten-iva-toteutetaan/seuranta).

Lisää tietoa

Anttonen Marja, Marja Heikkinen, Timo P. Karjalainen & Kalle Reinikainen (2010) YARA SUOMI OY Soklin kaivoshankkeen Sosioekonomisten vaikutusten arviointi http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B51F30AA7-312D-4E8C-88B8-B2BBC19D277E%7D/42555 (pdf 3,2 Mt)

Haverinen Risto (1999) Vuorovaikutuksen jäsentäminen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opas hankkeesta vastaaville, suunnittelijoille ja yhteysviranomaisille. Suomen ympäristökeskus.

Kokko Kai ym. (2014) Hyvä kaivos pohjoisessa - opaskirja ympäristösääntelyyn ja sosiaalista kestävyyttä tukeviin parhaisiin käytäntöihin. http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Oikeustieteiden-tiedekunta/Tutkimus-ja-jatko-opinnot/Projekteja/DILACOMI

Kokkonen Arja (2005) Sosiaalisten vaikutusten arviointitutkimus Talvivaaran kaivoshankkeen vaikutusalueella Lapin yliopisto. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BF37EF318-8266-4456-A5CC-838982B4337B%7D/43145. (pdf 694 Kt)

Lapin vesitutkimus OY (2005) Terveysvaikutusten riskin aiheuttamat sosiaaliset vaikutukset Teoksessa Talvivaara Projekti Oy : Talvivaaran kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8832D3F7-69FA-4C99-8AF4-5738AF22C691%7D/43141 (pdf 4,5 Mt)

Liikennevirasto (2011) Radanpidon vuorovaikutusohje. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/livi_2011_radanpidon_vuorovaikutusohje_web.pdf

Päivänen Jani, Johanna Kohl, Rikhard Manninen, Rauno Sairinen, Marketta Kyttä (2005) Sosiaalisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa Avauksia sisältöön ja menetelmiin Suomen ympäristö 766

Pöyry (2009) Adriana Resources Inc. : Mustavaaran kaivoshanke : YVA-selostus : SVA-raportti. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BEA45FB76-9136-4734-B3B8-21EA61BD92A9%7D/78535. (pdf 260 Kt)

Suomen luonnonsuojeluliitto (2013) Vaikuta kaivoshankkeisiin. http://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/vaikuta-lahiymparistoosi/vaikuta-kaivoshankkeisiin

THL (2013) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin käsikirja, menetelmät. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/iva/toteutus/menetelmat

THL (2013) Kaventaja –verkkopalvelu, tilastot. http://www.thl.fi/fi_FI/web/kaventaja-fi/keinot/tilastot