Keskustelu:Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi

Toimintasuunnitelma

Terva-Kaisu (TERveysVaikutusten Arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) (tai tuttavallisesti vain Kaisu) on kolmevuotinen hanke 2012-2014), jonka tavoitteena on saattaa alkuun sellainen yhteiskunnallinen päätöksentekokäytäntöjen muutos, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Terva-Kaisussa on viisi osatavoitetta ja sen mukaisesti työpakettia (TP): 1) kehittää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja sen teoriaa, 2) priorisoida ympäristöterveyttä tukevia politiikkoja, 3) jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin (TVA) tietoa ja työkaluja käytäntöön, 4) arvioida nykyisen lainsäädännön kehitystarpeita tavoitteen saavuttamiseksi ja 5) saattaa alkuun päätöksenteon muuttaminen aluksi pilotteina ja myöhemmin laajempina uudistushankkeina. Työpaketista 1 vastaa Nordem Oy, työpaketeista 2 ja 3 THL, työpaketista 4 STM ja työpaketista 5 STM yhteistyössä THL:n kanssa. Hankkeen taustalla on kaksi hallitusohjelmassa mainittua tehtävää, jotka tässä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden: terveydensuojeluohjelma, joka koostuu työpaketeista 2 ja 3; sekä ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen ottaminen osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa, joka koostuu työpaketeista 1, 4 ja 5.

--#: Alla olevissa kuvailuissa on vielä jos jonkinmoisia ristiriitaisuuksia, mutta kokonaiskuvassa alkaa jo olla järkeä. --Mikko Pohjola 27. lokakuuta 2011 kello 13.34 (EEST)

Johdanto

Suomen hallitusohjelmassa sanotaan "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa." Tämä lause asettaa haettavan hankkeen tavoitteen. Miksi arviointi sitten on tärkeää? Arvioinnit jäsentävät päätöksentekoa tukevaa tietoa päättäjille ja sidosryhmille. Parempi tieto tuottaa parempia päätöksiä ja siten toimintaa. Ja loppujen lopuksi tavoitteena on synnyttää parempia, terveyttä edistäviä vaikutuksia yhteiskunnassa.

On tärkeää huomata, että ympäristöterveyskysymyksissä on yleensä lukuisia päätöksiä ja useita päättäjiä yhtaikaa. Esimerkiksi automarketkaavasta päättää kunta, mutta kauppojen varsinaisesta rakentamisesta kaupat itse. Ostos- ja liikkumiskäyttäytymisestä päättää taas jokainen kansalainen joka päivä. Kaikkia näitä päätöksiä voidaan tukea paremmin saatavilla olevan tiedon avulla. Hyvä terveysvaikutusarviointi edistää hyviä päätöksiä, toimia ja vaikutuksia. Jaettu ymmärrys tilanteesta estää itsenäisiä toimijoita toimimasta ymmärtämättömyyttään yhteisiä tavoitteita vastaan.

THL:n tähänastinen arviointitutkimus on auttanut löytämään useita suosituksia siitä, miten arviointeja pitäisi tehdä.

• Tiedon tuotanto ja arviointi on kytkettävä tiiviisti yhteen.
• Kaikki oleelliset toimijat on saatava mukaan arviointiin. Näitä ovat ne, joilla on arvokasta tietoa ja ne, joilla on merkitystä päättäjänä, toimijana tai kokijana.
• Päämäärät ja arvot pitää saada mukaan arviointiin ja julki, koska ne vaikuttavat arvioinnin sisältöön, päätelmiin ja suosituksiin.
• Yksittäisten tapausten tiedot pitää saada myös muiden käyttöön. Vain näin tieto alkaa levitä ja vaikuttaa tehokkaasti.
• Arvioinnin vaikuttavuutta on myös arvioitava ja seurattava. Tuottaako se todella sitä mitä halutaan?

Yleinen havainto on, että keinoja ja välineitä sekä halua vaikuttaa tiedon kautta on, mutta päätöksenteon viitekehykset ja toimintamallit ehkäisevät tiedon vaikuttavuutta. Terveyshaittojen arviointien parantamisessa tärkeintä onkin itse asiassa päätöksenteon parantaminen paremmin tietoa hyödyntäväksi. THL:ssä on kehitetty paremman arvioinnin menetelmiä ja työkaluja, niin ettei pullonkaulana ole enää niiden puute vaan niiden hyödyntämisen puute. Niinpä haettavassa hankkeessa onkin suuri painoarvo nimenomaan päätöksenteon toimintatapojen kehittämisessä; luodaan kysyntää vastaamaan tiedon tarjontaan. Lisäksi pitää parantaa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden valmiuksia tehdä terveysvaikutusten arviointeja ja hyödyntää olemassaolevia tietoja ja työkaluja.

Hankkeen taustalla on kaksi hallitusohjelmassa mainittua tehtävää, jotka tässä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden: terveydensuojeluohjelma sekä ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen ottaminen osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa.

Hankkeen rakenne ja yhteydet laajempaan kontekstiin

Kuvaus terveydensuojeluohjelman ja terveysvaikutusarviointi kaikkeen päätöksentekoon -hankkeen yhteyksistä ja niiden yhteisistä liittymäkohdista ympäristöä ja terveyttä koskevan yhteiskunnallisen päätöksenteon kehittämiseen Suomessa.

TP1 Päätöksenteon uudet mallit tutkii ja kokeilee ympäristöä ja terveyttä koskevan yhteiskunnallisen päätöksenteon kehittämisen periaatteita ja keinoja. Siinä kartoitetaan päätöksenteon teoriaa ja käytäntöjä sekä kehitetään uusia, paremmin olemassa ja saatavilla olevaa tietoa hyödyntäviä, päätöksenteon toimintatapoja, joita myös kokeillaan käytännön päätöksentekotilanteissa. Kokeiltujen toimintatapojen toimivuus ja käyttökelpoisuus arvioidaan suhteessa vallitseviin vakiintuneisiin käytäntöihin ja työn tulokset yhdistetään TP2:ssa tehtävän ympäristöterveystoimien priorisoinnin kanssa suosituksiksi ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämiseksi. TP1:n ensimmäinen, päätöksenteon perusteita kartoittava ja sen kehittämisen keinoja luova, vaihe toteutetaan erillisenä hankkeena TuKe-rahoituksella vuonna 2012. TP1:n toinen ja kolmas vaihe, joissa tpomeenpannaan uusien päätöksenteon toimintatapojen kokeiluja käytännön päätöstilanteissa sekä arvioidaan niiden toimivuutta, toteutetaan Kaste2-rahoituksella vuosina 2013-2014. TP1:n työ toteutetaan Nordem Oy:n johdolla yhteistyössä THL:n sekä kuntien ja ELYjen ja/tai AVIen kanssa. Työmäärä ensimmäisessä vaiheessa on n. 12 htkk, toisessa vaiheessa n. 30 htkk ja kolmannessa vaiheessa n. 6 htkk. Työpaketissa tehtävää työtä on kuvattu yksityiskohtaisemmin, etenkin ensimmäisen vaiheen osalta, alla kohdassa TP1 Päätöksenteon uudet mallit.

--#: Työmäärät on hihasta vedettyjä sillä mielellä, että ainakin pilotteihin osallistuvien päätöksentekotahojen työtä sisällytetään niihin. Lopulliset htkk-luvut riippuvat pitkälti mm. siitä mihin työpaketteihin mitäkin työtä minkäkin tahon toimesta lopulta sijoitetaan ja mitä mistäkin rahoitusinstrumentista voidaan/halutaan maksaa (esim. suomalaisten päätöksentekoprosessien yleinen kuvaaminen, koordinointi, integrointi ja raportointi, päätöksentekopilotteja tukeva arviointityö jne.). --Mikko Pohjola 28. lokakuuta 2011 kello 12.46 (EEST)

Ympäristönsuojeluohjelman ensimmäisen osan muodostaa ympäristöä ja terveyttä koskevien toimenpiteiden priorisointi (TP2); ks. tarkempi suunnitelma alla. Ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 2012, tarkastellaan altisteeita ja niiden terveysvaikutusketjuja. Vastaava työmäärä on n. 8 htkk. Toisessa vaiheessa, vuosina 2012-2014, suoritetaan katsaus suomalaisen päätöksenteon nykytilaan ja arvioidaan interventiopotentiaalia ml. kustannusvaikuttavuus. Vastaava työmäärä on n. 12 htkk. Osion tuotokset integroidaan osaksi ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämisuunnitelmaa/-suosituksia.

Piloteissa kokeiltavia päätöksentekoprosesseja tuetaan arviointityöllä, joka toteutetaan niinikään terveydensuojeluohjelmaan kuuluvassa TVA-valmiuden luominen -osiossa (TP3). Toteutuksesta vastaa THL/YMAL. Alustavasti on keskusteltu Kuopion kaupungin osallistumisesta tähän osioon käytäntöjä testaavana kuntatason päättäjänä. Arviointien toteuttamisen myötä kehitetään myös informaatio-, tieto- ja osaamisvarantoja sekä välineitä tulevia arviointitarpeita silmällä pitäen. Työmäärä ennen pilotteja n. 2 htkk, pilottien aikana n. 10 htkk ja pilottien jälkeen n. 2 htkk.

Ohessa huomioidaan ministeriöissä suoritettavaa ympäristöä ja terveyttä koskevien lakien arviointi- ja kehitystyötä (TP4), joka vaikuttaa myös kehittämissuunnitelmiin, -suosituksiin ja -toimenpiteisiin jatkossa. Yhteistyöhön pyritään Innokylä-projektin kanssa mm. käytäntöjen kehittämiseen ja implementointiin sekä interventioiden kustannusvaikuttavuuden arvioinnin aiheissa. Ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon tuntemusta on mm. SYKE:ssä, jonka kanssa pyritään myös yhteistyöhön ko. asian selvittämisessä.

Varsinainen päätöksentekokulttuurin ja -käytäntöjen muuttaminen (TP5) aloitetaan Terva-Kaisu-hankkeen loppupuolella. Siinä hyödynnetään monipuolisesti yhteen hankkeen eri keinoja: ympäristösuojeluohjelma (TP2, TP3) tuottaa tietotarjontaa ja helpottaa tiedon käyttöönottoa; päätöksenteon uudet mallit (TP1) tarjoavat paremman päätöksenteon toimintatapoja ja näin luovat tiedon kysyntää päättäjien puolelta, mikä puolestaan yllyttää TVA:n jatkokehittämiseen; ja lainsäädäntötarkastelu ja sen perusteella tehtävät säädösmuutokset (TP4) sekä poistavat käytäntöjen parantamisen esteitä että lisäävät hallinnollisia velvoitteita siirtyä toivottuun suuntaan.

Suuntaa antava arvio työmäärän (ja kustannusten) jakautumisesta eri osioihin ja eri ajanjaksoille (htkk).

Osio	2012	2013	2014	Yhteensä
TP1 Päätöksenteon uudet mallit	12	20	16	48
TP2 Toimenpiteiden priorisointi	12	4	4	20
TP3 TVA-valmiudet	6	12	2	22
TP4 Lainsäädännön arviointi	?	?	?	?
TP5 Päätöksenteon uudistaminen	0	?	?	?
Yhteensä	32	36	22	90

TP1 Päätöksenteon uudet mallit

1. vaihe

TP1:n ensimmäisen vaiheen työ rakentuu neljän toisiinsa kytkeytyvän teoriaa ja käytäntöä yhdistelevän tehtävän ympärille:

1. Tietoa hyödyntävän päätöksenteon ideaalimallin kehittäminen
2. Päätöksenteon evaluointimallin kehittäminen
3. Katsaus yleisten ympäristöterveysarviointitapojen toimivuuteen tiedon käyttäjien näkökulmasta
4. Käytännön päätöksenteon esimerkkitapauksen prosessikuvaus ja sen tietotukitarpeen kartoitus

Ylläolevat neljä tehtävää luovat valmiuksia toisessa vaiheessa toteutettavia uusien päätöksenteon toimintatapojen käytännön kokeiluja varten. Kaksi ensimmäistä tehtävää käsittävät THL:llä kehitettyjen avoimen arvioinnin menetelmän (open assessment) ja arviointien evaluointimenetelmän (properties of good assessment -framework) sovittamisen päätöksenteon prosessien kuvailuun ja arviointiin. Kolmas tehtävä soveltaa ja päivittää THL:llä tehdyn ympäristö- ja terveysarvioinnin nykytila -katsauksen (state of the art in environmental health assessment) tiedon käyttäjien, mm. yhteiskunnallisten päättäjien ja hankevastaavien, näkökulman mukaiseksi. Neljännessä tehtävässä kuvataan käytännön päätöksenteon prosessi soveltuvan esimerkkitapauksen pohjalta yhteistyössä kunnallisen tason päätöksentekijöiden kanssa sekä kartoitetaan ko. prosessin tiedon tarpeita ja määritetään vastaavan tietotuen tarjoamisen mahdollisuuksia ympäristöterveysarvioinnin keinoin yhteistyössä TP3:n kanssa. Ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoden 2012 aikana.

KOMMENTTI/jUHA: EI EHKÄ KANNATA HETI ALKUVAIHEESSA RAJAUTUA OPEN ASSESSMENT LÄHTÖKOHTAAN, VAAN TARKASTELLA MYOS MUITA VAIHTOEHTOJA. MUKAAN VOISI OTTAA MM. TAPANI KAUPPINEN LÄHESTYMISTAPA + HOLLANTILAISTEN KEHITTÄMÄT TUKIMUODOT VIRANOMAISILLE, JOITA PITÄISI TÄSSÄ TARKASTELLA. KÄYTTÄJÄLÄHTÖISESTI VOISI MYÖS HAASTATELLA IHMISIÄ, MISSÄ OVAT SUURIMMAT PULLONKAULAT, ONGELMAT SILLE, ETTÄ TERV. VAIK OTETTAISIIN PAREMMIN HUOMIOON PÄÄTÖKSENTEOSSA

2. ja 3 vaihe

--#: Vaiheet 2 ja 3 täsmentämättä/päivittämättä --Mikko Pohjola 29. lokakuuta 2011 kello 13.51 (EEST)

Ensimmäisen vaiheen jälkeen aloitetaan vuonna 2013 käytännön päätöksenteon ja sen tukemisen tapaustutkimuksia, joissa kokeillaan uudenlaisia, parempaan tiedon hyötykäyttöön pyrkiviä päätöksenteon toimintamalleja käytännössä todellisissa päätösprosesseissa. Kohteita haetaan korkealla profiililla (THL johto+STM) tavoitteena löytää (kuntatason) päättäjiä, jotka tosissaan haluavat parantaa omaa päätöksentekoaan. Tarvelähtöisyys on olennaista. Tämänhetkinen ajatus on etsiä yksi YVA-arviointi ja yksi kaavoitustapaus; kummastakin aihepiiristä on alustavia yhteistyötunnusteluja tehty ELY-keskusten kanssa. Hanke jalkautuu mukaan näihin päätösprosesseihin tukemaan ja konsultoimaan.

Toisessa vaiheessa (1/2013-6/2014) toteutetaan ko. pilotit yhteistyössä kuntien ja ELYjen ja/tai AVIen kanssa todellisissa päätöstilanteissa, TP3:n tarjotessa arvioinnein tietotukea ko. päätösprosesseihin.

Kolmannessa vaiheessa suoritetaan piloteissa kokeiltujen päätöksentekoprosessien evaluointi ja ideaalimallin päivitys sekä muotoillaan suositukset ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämiseksi.

Mikäli mahdollista, ensimmäisten tapaustutkimusten jälkeen (2013-2014) aloitetaan uusia tapaustutkimuksia ja käytetään koeasetelmaa siten, että valitut kohteet arvotaan kahteen ryhmään, joista verrokkien seuranta alkaa heti mutta tuki esim. 6 kk myöhemmin.

----#: . Tämän järkevyys ja toteuttamiskelpoisuus on mietittävä. Kuitenkin jotain empiiristä näyttöä menetelmien toimivuudesta on saatava. --Jouni Tuomisto 27. lokakuuta 2011 kello 20.33 (EEST) (type: truth; paradigms: science: comment)

Joka tapauksessa kaikki päätöksenteon pilot-tapaukset arvioidaan suhteessa aiempaan toimintatapaan ensimmäisessä vaiheessa kehitettävää evaluointimallia soveltaen.

yhteydet muihin työpaketteihin ja vastuut

Päätöksenteon uusien toimintatapojen kehitys, soveltaminen ja evaluointi palvelevat suoraan TP5:ssä tehtävää päätöskulttuurin muuttamista. Käytännön päätöksenteon prosessin ja sen tietotuen tarpeen kuvauksessa sekä uusien toimitatapojen kokeiluissa TP1 tekee tiivistä yhteistyötä TP3:n kanssa, joka kehittää ja tarjoaa arviointien tietotukea ko. päätösprosesseille. Hankkeen lopulla TP1:n tulokset yhdistyvät TP2:n tuloksiin TP5:lle tarjoiltavien kehittämissuositusten muodossa.

TP1:n työn koordinoinnista ja toteuttamisesta vastaa Nordem Oy. Toteutuksessa tehdään yhteistyötä soveltuvien kuntatason päättäjien (1-3 vaihe) ja soveltuvien ELYjen ja/AVIen edustajien kanssa (2-3 vaihe) sekä THL/YMAL:n kanssa. Toteutuksen suunnittelussa ja seurannassa tehdään yhteistyötä edellisten lisäksi myös ainakin THL/HYVE:n ja Innokylä-projektin kanssa.

TP2 Ympäristöterveysvaikutusten vähentämispotentiaalin arviointi

Ympäristöterveysvaikutusten torjuntatoimenpiteiden priorisointi vaatii kaksivaiheisen kehittämisohjelman:

• ympäristöterveyskuorman arviointi, alentamistoimenpiteiden identifiointi ja terveysvaikuttavuuden arviointi
• toimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointi

Ensimmäinen vaihe, joka toteutetaan 2012 (taulukko 2), sisältää SETURI ja EBODE-hankkeiden saattamisen ajantasalle, laajentamisen puuttuvien tekijöiden osalta ja skaalaamisen yhteismitallisiksi (DALY). Periaatteessa mukaan halutaan kaikki ympäristötekijät, mutta käytännön syistä huomattavaakin rajanvetoa joudutaan tekemään; joka tapauksessa arvioinnista tulee luotettavuudeltaan monitasoinen - osalle harvinaisemmista tekijöistä altistuksen arviointi jää karkeaksi ja tuloksista saadaan siten vain suuntaa-antavia. Tulosten perusteella kuitenkin voidaan myös kohdentaa altistusarvioiden tarkentamiseen pyrkiviä tutkimushankkeita. Työssä kootaan kirjallisuuskatsaus aiemmin tarkasteltuihin riskinhallinnan toimenpidevaihtoehtoihin. Samoin kuin tautikuorman osalta, myös toimenpidevaihtoehtojen tunnistaminen on monitasoinen prosessi edeten hallintaperiaatteista tarkasti määrättyihin toimenpideketjuihin.

Kustannukset vuonna 2012 koostuvat täysipäiväisen tutkijan palkkaamisesta hankkeeseen (12 htkk), aineistokuluista ja ulkopuolisesta palvelusta tietojen manageroinnissa, yht. 58k€.

Taulukko 2. Ensimmäisen vuoden alustava resurssitarve.

Ensimmäinen vaihe: terveysvaikutusten arviointi

• Altisteiden listaaminen (kemikaaliohjelma; REACH ym.) (1 htkk)
• Terveysvaikutusten listaaminen (1 htkk)
• Annos-vastefunktioiden listaaminen (mm. IRIS ja muut kv-tietokannat) (1 htkk)
• Altistustasojen arviointi (1 htkk)
• Terveysvaikutusten arviointi (1 htkk)
• Insidenssi-tautikuormamuunnokset (2 htkk)

Toinen vaihe: toimenpidekustannukset ja priorisointi

• Riskinhallintavaihtoehtojen identifiointi (kirjallisuuskatsaus) (2 htkk)
• Riskinhallintakustannusten arviointi (3 htkk)

Yht 12 htkk (maisteri tai postdoc tasoinen)

--#: Pitäisin erittäin hyvänä ellei välttämättömänä, että tämä Seturi-Ebode-päivitys rakennetaan suoraan Opasnetiin R:llä. Vain siten siitä saadaan sellainen priorisointimalli, josta voidaan lohkoa haluttuja osia joidenkin yksityiskohtaisten päätösten tai terveysvaikutusten tarkateluun. Muut vaihtoehdot vaatisivat aina kaikenlaista räätälöintiä ja tutkijoiden työajan haaskautumista siihen. --Jouni Tuomisto 27. lokakuuta 2011 kello 13.11 (EEST)

Tautikuorma- ja toimenpidevaihtoehtotietokanta muodostavat oleelliset lähtötiedot toiseen vaiheeseen, jossa selvitetään toimenpiteiden kustannuksia suhteessa niiden terveys- (ja muihin mahdollisiin) hyötyihin. Tämän vaiheen tulosten perusteella voidaan antaa suosituksia taloudellisesti tehokkaimmista terveydensuojelu- ja -edistämistoimenpiteistä. Toteutus aloitetaan jo ensimmäisen vaiheen rinnalla. Osin tämä vaatii ulkopuolisia kumppaneita, joita tällä hetkellä on kartoitettu Stuttgartin yliopistosta (http://www.ier.uni-stuttgart.de) ja Kyproksen teknillisestä yliopistosta (http://www.hsph.harvard.edu/cyprus/start.html), joiden kanssa on tehty aktiivista ja menestyksellistä yhteistyötä aiemminkin.

Vuonna 2012 rakennettava ympäristöterveyden tautikuormamalli tuottaa keskeisen komponentin kansalliseen terveydenarviointimalliin, jonka tavoitteena on kuvata probabilistisesti koko kansanterveyden rakenne sisältäen kaikki merkittävät terveyden riskitekijät ja niiden rinnakkaiset ja peräkkäiset vaikutusketjut. Mallin tarkoitus on jakaa koko olemassa oleva (ja hyvin tunnettu!) kansallinen tautikuorma osatekijöihin ja tunnistaa kaikkien merkittävien riskitekijöiden väliset suhteet, päällekkäisyydet, ja periaatteelliset alentamispotentiaalit. Mallin avulla määritetään suhteessa teoreettiseen täyden terveyden väestöön verrattuna kuinka paljon eri tekijöiden takia terveitä elinvuosia (DALY) menetetään ennenaikaisen kuolleisuuden ja sairauksien takia.

--#: Kokonaisterveysmalli on erittäin kannatettava ajatus, mutta onko se tämän hankkeen ulkopuolella? Ainakaan en näe siihen resursseja koska se on iso työ, ja toisaalta sen olemassaolo ei ole välttämätön edellytys muiden osien onnistumiselle. Tämä varmaan vaatisi ETEOn tai muun kroonisia tauteja tutkivan osaston osallistumista. Heillähän on jo erilaisia malleja (mm. Elämä pelissä), mutten ole tietoinen, millä ehdoilla niitä voisi käyttää. --Jouni Tuomisto 27. lokakuuta 2011 kello 13.11 (EEST)

JUHA: TÄMÄ ON MIELENKIINTOINEN JA HAASTAVA AIHE, MUTTA OLISIN SAMAA MIELTÄ JOUNIN KANSSA.

TP3 TVA-valmiudet

THL tekee jo nyt yhteistyötä Kuopion kaupungin kanssa ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikkojen osalta kansainvälisessä Urgenche-projektissa (http://en.opasnet.org/w/Urgenche). Työssä on tarkoitus tarkastella ensin potentiaalisia torjuntapolitiikkoja ja työstää niitä sitten edelleen osaksi kaupungin omaa päätöksentekoa.

Tässä työpaketissa lähdetään liikkeelle tarvelähtöisesti: valitaan tarkasteluun sellainen kaupungin lähiaikojen päätös, joka

• sisältää olennaisesti ympäristöterveyteen vaikuttavia päätösvaihtoehtoja,
• mielellään muttei välttämättä liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siten Urgenchen aihepiiriin,
• on valmisteluvaiheessa vuoden 2012 alkupuolella ja aikana ja
• tulee päätettäväksi lopullisesti vuoden 2013 budjetista päätettäessä.

Yhteistyössä THL:n kanssa valmistelun osana tehdään terveysvaikutusten arviointi olemassaolevien työkalujen ja menetelmien avulla. Tässä työpaketissa siis sovelletaan olemassaolevaa, ja siksi liikkeelle päästään nopeammin kuin TP1:ssä, jossa myöhemmin pilotoidaan tässä hankkeessa kehitettäviä menetelmiä.

Tavoitteena tässä tapaustutkimuksessa on a) kouluttaa kaupungin päätösvalmistelusta vastaavia henkilöitä tekemään terveysvaikutusten arviointia, b) tehdä päätöksentekoa tukeva TVA todelliseen tilanteeseen, c) arvioida uusien menetelmien toimivuutta todellisessa päätöksenteon viitekehyksessä ja aikataulussa, d) selvittää menetelmien käyttötuen tarve, e) kartoittaa keskeisiä syitä, jotka käytännön työssä estävät tai edistävät TVA:n käyttöä ja f) tarjota TP1:lle kokemusperäistä tietoa ideaalimallin ja pilottien kehittämiseksi.

TP4 Lainsäädännön arviointi

STM käynnistää terveyvaikutusten arviointiin liittyvien lakien ja asetusten toimivuuden ja kehitystarpeiden arvioinnin. Aihepiiriin kuuluvia säädöksiä ovat mm. YVAan, ympäristöluvitukseen ja kemikaaliturvallisuuteen liittyvät lait ja asetukset.

TP5 Päätöksenteon uudistaminen

Päätöksenteon toimintakulttuurin muuttaminen Suomessa on valtava urakka. Sen onnistuminen edellyttää, että

• opitaan, miten tietoon perustuvaa päätöksentekoa pitäisi tehdä (TP1),
• ympäristöterveyden haasteet ja mahdollisuudet tunnistetaan (TP2),
• nykyiset jo varsin kehittyneet TVAn menetelmät saadaan testatuksi ja tarjolle käyttökelpoisessa muodossa (TP3) ja
• lainsäädännöllisiä toiminnan kehittämisen esteitä ja yllykkeitä tunnistetaan (TP4), jotta niitä voidaan vastaavasti poistaa ja lisätä.

Kuitenkin TP5:n työsarka on kaikkein laajin. Päätöksenteon uudistaminen edellyttää valtakunnallista kampanjaa. Se antaa kunnille ja muille päätöksentekijöille tukea ja ohjausta, mutta erityisesti auttaa päätöksentekijöitä laatimaan itse itselleen toimintasuunnitelman oman päätöksentekokulttuurinsa parantamisesta ja tukee sen toteuttamisessa.

TP5:n yksityiskohtainen suunnitelma on vielä epäselvä, ja se tehdään vuoden 2012 aikana. Sen toteuttaminen kuitenkin edellyttää selvästi suurempaa henkilömäärää kuin muiden työpakettien, mahdollisesti n. 10 henkeä usean vuoden ajan alkaen asteittain vuoden 2013 lopussa ja 2014 aikana. Vertailukohtana voi pitää kuisaamisen vastaista KiVa-koulukampanjaa, joka on vuoden 2006 muutamasta pilottikoulusta laajentunut valtakunnalliseksi, useimmat koulut kattavaksi joukkoliikkeeksi vuoteen 2011 mennessä.

Olennaista on TP1-4 avulla tunnistaa ne olennaiset tekijät, jotka saavat kunta- ja muut päättäjät haluamaan tilanteen parantamista ja sitoutumaan myös omien resurssien satsaamiseen päätöksenteon parantamiseksi. Aivan kuten KiVa-kampanja näyttää ilmiselvästi olleen satsauksensa arvoinen, myös se potentiaali, joka päätöksentekoa parantamalla voidaan saavuttaa, maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Ratkaisevaa ei siis ole kustannus vaan se, että hanke todella parantaa päätöksentekoa lupaustensa mukaisesti.

Organisaatio

Terva-Kaisu-hankkeen vastuullisena johtajana toimii erikoistutkija Jouni Tuomisto THL:stä. Hankkeen osien vastuut jakautuvat seuraavasti:

• TP1 Päätöksenteon uudet mallit: Mikko Pohjola, Nordem Oy
• TP2 Toimenpiteiden priorisointi: Otto Hänninen, THL
• TP3 TVA-valmiudet: Jouni Tuomisto
• TP4 Lainsäädännön arviointi: Jari Keinänen, STM
• TP5 Päätöksenteon uudistaminen: Jari Keinänen, STM

Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, jonka tarkoituksena on seurata ja kommentoida hankkeen etenemistä ja erityisesti toimia tiedonvälityskanavana hankkeen ja aiheeseen liittyvien toimijoiden ja sidosryhmien välillä. Näitä ovat mm. Kuntaliitto, AVI- ja ELY-keskukset, kunnat, HSY ja eduskunta eli yleisesti yhteiskunnallisia päätöksiä tekevät tahot. Ohjausryhmässä ovat jäseninä 6-8 sidosryhmien edustajaa, hankkeen työpakettien vetäjät sekä Innokylän ja THL/HYVE-yksikön edustajat.

Hankkeen työ tehtään Opasnet-verkkotyötilassa (http://fi.opasnet.org) alusta alkaen ja kokonaisuudessaan avoimesti. Tämä tekee helpoksi hankkeesta tiedottamisen sekä kiinnostuneiden tahojen osallistumisen työskentelyyn, koska Opasnet tarjoaa tehokkaat työkalut tietotyöskentelyyn, keskusteluun sekä myös matemaattiseen mallintamiseen.

Hankkeen työkieli on suomi, mutta joitakin harkittuja osia (yleensä tieteellisiä yksityiskohtia) työstetään myös tai yksinomaan englanniksi. Tämä on välttämätöntä, jotta kansainvälinen yhteistyö saadaan toimimaan saumattomasti näissä asioissa.

Budjetti

Toimenpiteiden priorisoinnin ja TVA-valmiuksien luomisen osioita rahoitetaan terveydensuojeluohjelmaan varatuilla rahoilla (2012-2014). Päätöksenteon uudet mallin osion ensimmäinen vaihe rahoitetaan tuki- ja kehitysrahoista (2012) ja toinen ja kolmas vaihe rahoitetaan Kaste2-ohjelmasta (2013-2014). Ohjausryhmän kulut hallinnoidaan TP3:n osana.

Ero sivun ”Keskustelu:Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi” versioiden välillä(€, pm)

Obs	Obs	Vuosi	Työpaketti	Kustannuslaji	määrä	kuvaus
1	1	2012	TP1	Ostopalvelu	54000	Nordem Oy, projektikoordinaattori Mikko Pohjola 12*4500
2	2	2012	TP3	Palkka VT5	0.5	Asiantuntija T.K.
3	3	2012	TP2	Palkka VT6	3	Tutkija O.H. (ympäristöterveys)
4	4	2012	TP2	Palkka VT6	9	Tutkija (S.M.?) (arviointi ja päätöksenteko)
5	5	2012	TP3	Palkka VT4	2	Erikoistutkija Jouni Tuomisto
6	6	2012	TP3	Palkka VT6	6	Ympäristötarkastaja N.N., Kuopion edustaja pilotissa
7	7	2012	TP2	Ostopalvelu	15000	Muut kulut (mm. ostopalveluna tiedonkeräystä piloteissa)
8	8	2012	TP2	Tulot	100000	STM:n ympäristöterveyden hankerahoitus
9	9	2012	TP2	Tulot	50000	THL:n budjettirahaa omien työntekijöiden palkkoihin (T.K., O.H., J.T.)
10	10	2012	TP1	Tulot	60000	Tuke-rahoitus 2012
11	11	2013	TP1	Ostopalvelu	90000	Nordem Oy, projektikoordinaattori Mikko Pohjola 20*4500
12	12	2013	TP3	Palkka VT5	0.5	Asiantuntija T.K.
13	13	2013	TP2	Palkka VT6	3	Tutkija O.H. (ympäristöterveys)
14	14	2013	TP2	Palkka VT6	9	Tutkija (S.M.?) (arviointi ja päätöksenteko)
15	15	2013	TP3	Palkka VT4	2	Erikoistutkija Jouni Tuomisto
16	16	2013	TP3	Palkka VT6	6	Ympäristötarkastaja N.N., Kuopion edustaja pilotissa
17	17	2013	TP2	Ostopalvelu	15000	Muut kulut (mm. ostopalveluna tiedonkeräystä pilotessa)
18	18	2013	TP2	Tulot	100000	STM:n ympäristöterveyden hankerahoitus
19	19	2013	TP2	Tulot	50000	THL:n budjettirahaa omien työntekijöiden palkkoihin (T.K., O.H., J.T.)
20	20	2013	TP1	Tulot	100000	Kaste2-rahoitus
21	21	2014	TP1	Ostopalvelu	72000	Nordem Oy, projektikoordinaattori Mikko Pohjola 16*4500
22	22	2014	TP3	Palkka VT5	0.5	Asiantuntija T.K.
23	23	2014	TP2	Palkka VT6	3	Tutkija O.H. (ympäristöterveys)
24	24	2014	TP2	Palkka VT6	9	Tutkija (S.M.?) (arviointi ja päätöksenteko)
25	25	2014	TP3	Palkka VT4	2	Erikoistutkija Jouni Tuomisto
26	26	2014	TP3	Palkka VT6	6	Ympäristötarkastaja (kunnan edustaja pilotissa 1)
27	27	2014	TP2	Ostopalvelu	15000	Muut kulut (mm. ostopalveluna tiedonkeräystä piloteissa)
28	28	2014	TP2	Tulot	100000	STM:n ympäristöterveyden hankerahoitus
29	29	2014	TP2	Tulot	50000	THL:n budjettirahaa omien työntekijöiden palkkoihin (T.K., O.H., J.T.)
30	30	2014	TP1	Tulot	80000	Kaste2-rahoitus

Voit testata budjettia tällä tilapäisellä lisätapahtumalla. kustannuslaji: Palkka VT3 Palkka VT4 Palkka VT5 Palkka VT6 Palkka VT7 Palkka VT8 Palkka VT9 Palkka VT10 Ostopalvelu Matka Tarvike määrä: kuvaus: + Näytä koodi- Piilota koodi budjettilaskenta("Op_fi2682", laitos = "THL", vuosi = "2011")

{{#opasnet_base_link:Op_fi2682}}

Katso myös taustatiedot:

• Vaativuusluokkien keskipalkat
• Budjettikertoimet
• Aikakone
• Projektinhallinta

Yleistä keskustelua

• Aiempaa keskustelua (poistettu 27.10.2011)

Projektisuunnitelman sisältö, esimerkki

• Tiivistelmä
• Kuvaus organisaatiosta, jossa projekti toteutetaan
• Projektin tausta ja kehittämisen tarpeet, kytkentä organisaation strategiaan
• Projektin tavoitteet ja tulokset, projektin hyödyt. Kuvattava selvästi!
• Projektiorganisaatio (roolit, vastuut, työnjako). Kannattaako olla ohjausryhmä? Vastuut ja tehtävät on avattava KAIKKIEN osallistuvien osalta.
• Toimenpidesuunnitelma (projektin vaiheistus, toimenpiteet, aikataulutus) Gantt-kaavio tms.
• Tarvittavat resurssit (henkilötyömäärät, muut resurssit)
• Rajaukset. Mitä EI oteta mukaan (ja miksi)?
• Kustannusarvio
• Liittymät muihin projekteihin, liittymien hallinta
• Muutosten hallinta
• Projektin riskit ja niiden hallinta
• Raportointi, viestintä ja dokumentointi
• Projektin päättäminen ja arviointi
• (Keitä on ollut projektin suunnittelussa mukana; JET:n perusteet edellyttävät!)

Vaikuttavuustutkimuksen tutkimussuunnitelma

Tausta:

Paremmat tietokäytännöt päätöksenteossa on asia, jota kaikki tuntuvat kannattavan, mutta jossa muutosta tapahtuu hitaasti. Tähän lienevät syynä se, että on vaikea tarkastella omia toimintatapojaan ulkopuolisen näkökulmasta, että on vaikea vertailla erilaisia toimintatapoja, koska kukin on tottunut juuri niihin tapoihin joiden piirissä on sattunut elämään, että politiikkaa loppujen lopuksi pidetään tahdon, ei tiedon asiana, ja että päätöksenteon vaikutusten arviointi on erityisen vaikeaa, koska vaikutuksia pitäisi verrata siihen tilanteeseen, joka päätettiin jättää toteuttamatta.

Näistä ongelmista huolimatta on tärkeää tutkia päätöksenteon käytäntöjä ja erityisesti tiedonkäyttökäytäntöjä päätöksenteon yhteydessä. Tämä on mahdollista jopa satunnaistetun kokeen keinoin.

Koeasetelma:

Etsitään päätöstilanteita, joissa päättäjät ovat halukkaita soveltamaan jaetun ymmärryksen ajatusta eli sitä, että päätökseen liittyvät kriteerit, arvot ja tiedot avataan kaikkien halukkaiden keskusteltavaksi ennen varsinaisen päätöksen tekemistä. Päätös myös perustellaan siten, että osallistujat voivat ymmärtää, miten heidän näkemyksensä otetaan huomioon päätöksessä. Päätökselle sinänsä ei aseteta mitään rajoituksia eli päättäjä saa päättää mitä haluaa, kunhan perustelee päätöksensä edellä kuvatun mukaisesti.

Näiden halukkaiden päätöksentekijöiden päätöstilanteet arvotaan kahteen ryhmään. Toisessa ryhmässä tehdään interventio, jossa aktiivisesti edistetään jaettua ymmärrystä tutkijaryhmän moderoimana. Tietoa jaetun ymmärryksen sisällöstä (sekä myöhemmin päätöksen sisällöstä) levitetään aktiivisesti päätöksen piirissä olevaan väestöön (mikä päättäjille tehdään etukäteen selväksi).

Vertailuryhmässä ei moderoida jaettua ymmärrystä, mutta päätöksentekijöiltä kysytään heidän omia perustelujaan ja kriteereitään päätöksen tekemisessä. Näitä tietoja ei julkaista ainakaan ennen päätöstä. Vertailuryhmän kunnissa voitaisiin ottaa jaettu ymmärrys käyttöön vuotta myöhemmin; tällöin päätöksen vaikutusten kuitenkin pitäisi näkyä melko nopeasti, jotta vuodessa olisi jo mahdollinen ero näkyvissä.

Päätösten jälkeen seurataan 1) päätöksentekijöiden ja sidosryhmien tyytyväisyyttä päätösprosessiin, 2) päätösten vaikutusta lausuttuihin kriteereihin nähden sekä 3) mahdollisesti joihinkin yleisiin kriteereihin, joita käytetään kaikkien päätöstilanteiden arviointiin.

Jos verrokkiryhmän päätöskriteerit julkaistaan, voidaan tehdä myös seuraava vertailu: päätöksen jälkeen käydään jaetun ymmärryksen mukainen keskustelu verrokkiryhmässä. Tarkastelun kohteena on se, olisiko tuore päätös ilmeisesti muuttunut, jos päätöstilanteessa olisi sovellettu päättäjien kertomia arvoja ja kriteereitä jaetun ymmärryksen mukaisen tiedon valossa eikä sen tiedon valossa, joka päättäjillä sattui todellisuudessa olemaan.

Työhypoteesi:

Jaetun ymmärryksen ryhmässä päätökset ovat vähemmän vastakkainasettelua aiheuttavia. Sidosryhmät kokevat päätöksentekoprosessin paremmaksi kuin vertailuryhmässä. Jaetun ymmärryksen ryhmässä päätökset myös tuottavat paremmin tavoitteiden mukaisia lopputuloksia.

Rajaukset:

Päätöstilanteet pitäisi rajata johonkin melko homogeeniseen ryhmään yhteiskunnallisia päätöksiä siten, että niiden välillä ei olisi kovin suuria eroja aihepiireissä tai halutuissa lopputuloksissa. Ne saisivat mielellään olla kuntatasollta tapahtuvia päätöksiä. Lisäksi niiden pitäisi olla sen verran kiinnostavia, että päätösvalmisteluun liittyviin keskusteluihin saataisiin houkuteltia riittävästi osallistujia. Jos aiheet ovat eri kunnissa samoja, voitaisiin jaettua ymmärrystä myös lainata kunnasta toiseen, eikä tukeutua pelkästään omassa kunnassa käytyyn keskusteluun.

Mikä tällainen aihepiiri olisi? Joitakin alustavia ehdotuksia.

• Joukkoliikenteen tuki kunnan budjetissa.
• Hometalojen korjausavustukset kunnan budjetissa.
• Meluntorjuntatoimet kunnan keskustassa ja/tai asuinalueilla.
• Pienpolton päästöjen vähentämisohjelma kunnassa.
• Ilmastonmuutoksen torjuntaohjelma kunnassa.
• Asuntojen energiansäästöremonttien neuvontapalvelun tarjoaminen kunnassa.
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisohjelma kunnan omiin toimintoihin liittyen.
• Jotain muuta kuin ympäristöterveyttä? Esim. vanhusten kotihoidon järjestäminen kunnassa.
• Ehdota tähän lisää vaihtoehtoja.