Ero sivun ”Jatropaöljyn tuotanto maailmassa” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(viitteet yhdenmukaistettu)
(→‎Kaava: muotoilutaulukko siirretty sivulle input.interp)
Rivi 115: Rivi 115:
</rcode>
</rcode>


{| {{prettytable}}
''Tässä oli aiemmin muotoiluja käsittelevä taulukko. Se on siirretty sivulle [[Input.interp]].
|+ '''Opasnet-kannan tulosten muokkausfunktio
|----
! Tilanne
! Tavoite
! Ratkaisu
|----
| Result.text = "12 000"
| Result = 12000
| as.numeric(gsub(" ", "", Result.text))
|----
| Result.text = "12,345"
| Result = 12.345
| as.numeric(gsub(",", ".", Result.text)) #Huom! Pilkkua ei saa käyttää tuhaterottimena!
|----
| Result = c(0, 200), Result.text = c("1 500", NA)
| Result = c(1500, 200)
| Result.text <- as.numeric(gsub(" ", "", Result.text)); Result <- ifelse(is.na(Result.text), Result, Result.text)
|----
| Result.text = c("1 500", "800 - 1200") #Huom! Väliviiva pitää kirjoittaa irti luvusta, jottei luulla miinusmerkiksi.
| data.frame( range = c("lower", "upper", "lower", "upper"), Result = c(1500, 1500, 800, 1200))
| temp <- strsplit(gsub(" ", "", Result.text), "-"); sel.vec <- rep(c(1,1), length(temp)); sel.vec[rep(sapply(temp, length) == 2, each = 2)] <- c(1,2); data.frame(Range = rep(c("lower", "upper"), length(temp)), Result = unlist(sapply(temp, as.numeric))[sel.vec + rep(cumsum(c(0, sapply(temp, length)[-length(temp)])), each = 2)])
|}


==Avainsanat==
==Avainsanat==

Versio 29. elokuuta 2011 kello 13.30


Kysymys

Paljonko jatropa öljyä tuotetaan maailmassa tällä hetkellä? Entä jos otettaisiin käyttöön koko mahdollinen viljelypinta-ala?

Vastaus

Vuoden 2010 arvioidulla viljelymäärällä öljyä saataisiin n. 2562000-6832000 tonnia/vuosi. --1: Osuus hehtaareista joiden tuotannosta tehdään jatropaöljyä on jätetty huomiotta. Eli tässä on oletettu että koko jatropan viljelyalaa käytetään (tehokkaasti?) öljyntuotantoon. --Teemu R 21. heinäkuuta 2011 kello 11.27 (EEST)

Vuoden 2008 ennusteen mukaan vuonna 2015 on jatropaviljelmiä yhteensä 12 800 000 ha. Eri tietolähteiden arvioista laskettu kerkiarvo on 0,6-1,6 tonnia öljyä hehtaarilta vuodessa. Mikäli ennuste toteutuisi niin voitaisiin odottaa seuraavan taulukon mukaisia öljysatoja vuonna 2015.

Ero sivun ”Jatropaöljyn tuotanto maailmassa” versioiden välillä(-)
Obst/ha/aHehtaaritTonnia öljyä/vuosi
10,612 800 000 7 680 000
21,612 800 000 20 480 000

Perustelut

Jos jatropakasveja on 1600 hehtaarilla, siemeniä saadaan 0,5-1 kg per kasvi, eli 1-2,5 tonnia hehtaarilta. Siementen öljypitoisuus vaihtelee 28% ja 30% välillä, ja siitä saadaan talteen noin 80%. Jos maaperä on keskivertoa, siitä saadaan 400-600 litraa öljyä hehtaarilta. Jos se on huonompaa, öljyntuotanto voi pudota jopa 100 litraan per hehtaari.[1]

1t*0,28 = 0,28t

2,5t*0,30 = 0,75t

Öljyä siis 0,28-0,75 tonnia/hehtaari.

Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. Siemenet sisältävät yleensä 30-40 prosenttia öljyä, joka on kuitenkin nykyisissä jatropa -kasveissa myrkyllistä. Geeniteknisen kehittelyn kannalta on kiintoisaa, että löytyy jatropalajikkeita, joissa öljypitoisuus on jopa 60 % eli korkeinta tasoa öljykasveissa. Jatropa tuottaa noin 2 tonnia öljyä hehtaarilta.[2]

Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä[3] Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta

110kg/440kg = 0,25

180kg/460kg = 0,4

0,25*2,5t = 0,625t

0,4*3,5t = 1,4t

Siemenissä on 25-40% öljyä, mikä tarkoittaa 0,625-1,4 tonnia öljyä/vuosi.

25-30% siemenistä on öljyä. Siemeniä saadaan yhden tietolähteen mukaan 0,4-12 tonnia hehtaarilta ja toisen mukaan 0,1-8,0 tonnia.[4] Tämä tarkoittaa, että öljyä tulisi 0,025-3,6 tonnia/hehtaari.

Eri tietolähteiden arvioista laskettu keskiarvo on 0,6-1,6 tonnia öljyä hehtaarilta.

#: Kyseiset tiedot kuuluvat saantosivuille. Tämä sivu on varsin suoraviivaista laskentaa. --Jouni Tuomisto 4. elokuuta 2011 kello 09.53 (EEST)

Riippuvuudet

  • Jatropan viljelyalueet --#: Pitäisi ratkaista, käytetäänkö laskuissa mahdollisia vai todellisia viljelyalueita ja miten. Vai käytetäänkö todellista arviota, ellei se ylitä mahdollisten määrää? --Jouni Tuomisto 4. elokuuta 2011 kello 09.53 (EEST)
--#: Mielestäni tähän kuuluvat vain laskukaavat ja korkeintaan jotain tuloksia eri skenaarioille. Todellinen arvio ei välttämättä ole relevantti tulevassa arvioinnissa. --Teemu R 4. elokuuta 2011 kello 13.50 (EEST)

Kaava

+ Näytä koodi

Tässä oli aiemmin muotoiluja käsittelevä taulukko. Se on siirretty sivulle Input.interp.

Avainsanat

Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet

Katso myös

Jatropan käyttö bioenergian lähteenä
Ensyklopedia-artikkelit:

Jatropa | Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropaöljystä

Vaikutuskaavio jatropan käytöstä bioenergian lähteenä.
Taustamuuttujat:

Jatropan mahdolliset viljelyalueet | Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet | Jatropan siementen saanto viljelystä | Öljyn saanto jatropan siemenistä | Biodieselin saanto jatropaöljystä | op_en:Market prices of raw materials

Tuotantomuuttujat:

Jatropan viljelyalueet | Jatropaöljyn tuotanto maailmassa | Biodieselin tuotanto jatropaöljystä

Vaikutukset:

Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset | Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset | Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset

Vaikutuskaavion ulkopuoliset:

Jatropan myrkyllisyys | Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin | Jatropan käytön muut vaikutukset

Viitteet

  1. http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm
  2. Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[1]
  3. Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen [2]
  4. Jatropha: A smallholder bioenergy crop [3]

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>