Ero sivun ”Jatropan siementen saanto viljelystä” versioiden välillä
(→Vastaus: kommentoitu) |
(todo poistettu, min normaali max eivät viittaa lannoitukseen) |
||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
Vuosittainen**|Kyllä|5.055|7.640|11.870 | Vuosittainen**|Kyllä|5.055|7.640|11.870 | ||
</t2b> | </t2b> | ||
{{kommentti|#:|Mielestäni hyvä käytäntö on sellainen, että selitteet (indeksit) kirjoitetaan isolla kirjaimella ja havainnot (lokaatiot) pienellä. Näin ne pystyy erottamaan heti taulusta eikä tarvitse katsoa koodia.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 3. elokuuta 2011 kello 08.46 (EEST)}} | {{kommentti|#:|Mielestäni hyvä käytäntö on sellainen, että selitteet (indeksit) kirjoitetaan isolla kirjaimella ja havainnot (lokaatiot) pienellä. Näin ne pystyy erottamaan heti taulusta eikä tarvitse katsoa koodia.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 3. elokuuta 2011 kello 08.46 (EEST)}} | ||
Versio 3. elokuuta 2011 kello 10.06
| Moderaattori:Elina (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kysymys
Kuinka paljon siemeniä jatropaviljelyksiltä saadaan per hehtaari?
Vastaus
Oletettu siemensato:
| Obs | Vuosi | Kastelu | min | normaali | max |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 1 | Ei | 0.10 | 0.25 | 0.40 |
| 2 | 2 | Ei | 0.50 | 1.00 | 1.50 |
| 3 | 3 | Ei | 0.75 | 1.25 | 1.75 |
| 4 | 4 | Ei | 0.90 | 1.75 | 2.25 |
| 5 | 5 | Ei | 1.10 | 2.00 | 2.75 |
| 6 | Vuosittainen** | Ei | 0.057 | 1.925 | 2.648 |
| 7 | 1 | Kyllä | 0.75 | 1.25 | 2.50 |
| 8 | 2 | Kyllä | 1.00 | 1.50 | 3.00 |
| 9 | 3 | Kyllä | 4.25 | 5.00 | 5.00 |
| 10 | 4 | Kyllä | 5.25 | 6.25 | 8.00 |
| 11 | 5 | Kyllä | 5.25 | 8.00 | 12.50 |
| 12 | Vuosittainen** | Kyllä | 5.055 | 7.640 | 11.870 |
--#: Mielestäni hyvä käytäntö on sellainen, että selitteet (indeksit) kirjoitetaan isolla kirjaimella ja havainnot (lokaatiot) pienellä. Näin ne pystyy erottamaan heti taulusta eikä tarvitse katsoa koodia. --Jouni Tuomisto 3. elokuuta 2011 kello 08.46 (EEST)
--#: Taulu kaipaa Perusteluihin tarkemman kuvauksen siitä, mistä luvut itse asiassa tulevat. Ovatko ne suoraan jostain tietolähteestä (mistä?) vai onko ne eri tietolähteiden avulla haarukoitu kohdalleen avointen arvioijien voimin? Tämä vaikuttaa siihen, kuinka tarkkana tietoa voi pitää. Tällä tarkkuudella asiat on kohteliasta kertoa lukijalle, joka ei ehdi/jaksa avata alkuperäislähteitä. --Jouni Tuomisto 3. elokuuta 2011 kello 08.46 (EEST)
(*)On huomattava, että jatropan siemenen koostumus, etenkin onko se tuore vai kuivattu, ei ole täysin tarkkaa eikä veden ja lannoitteiden määrästä ole tietoa.
(**)Arvioitu vuosittainen tuotanto vuosina 6-50, jolloin se pysyy suunnilleen samana.[1]
Perustelut
Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla.[2] Jatropa tarvitsee vähintään 600 mm vettä vuodessa menestyäkseen, mutta voi kestää kolme vuotta kuivuuttaa tiputtamatta lehtiään.Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. [3]
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä[4] Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta
Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta
Mikäli jatropapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita, vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi.Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta
Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin. Kuivuudessa kasvavat jatropat voivat tuottaa vain 40% siitä öljystä, jonka riittävästi vettä saaneet yksilöt tuottavat.Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta
Jatropan lannoituksen ja vedensaannin ja sadon suhteesta ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavia tilastoja. Siten arvio on, että tietyn tuloksen (noin 2,38 tonnia kuivattuja jatropan siemeniä vuodessa hehtaarilta) saa, kun typpilannoitetta levitetään hehtaarille 81 kg vuodessa ja kastelu on 950 mm vuodessa. Nämä arviot ovat kuitenkin hyvin yksinkertaistettuja ja liian optimistisia.[1]
Riippuvuudet
Avainsanat
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet
Katso myös
| Ensyklopedia-artikkelit: |  |
| Taustamuuttujat:
Jatropan mahdolliset viljelyalueet | Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet | Jatropan siementen saanto viljelystä | Öljyn saanto jatropan siemenistä | Biodieselin saanto jatropaöljystä | op_en:Market prices of raw materials | |
| Tuotantomuuttujat:
Jatropan viljelyalueet | Jatropaöljyn tuotanto maailmassa | Biodieselin tuotanto jatropaöljystä | |
| Vaikutukset:
Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset | Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset | Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset | |
| Vaikutuskaavion ulkopuoliset:
Jatropan myrkyllisyys | Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin | Jatropan käytön muut vaikutukset |
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf
- ↑ Indian Green Energy Awareness Center [1]
- ↑ Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[2]
- ↑ Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen [3]
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>