Ero sivun ”Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 26: Rivi 26:
{{kommentti|2:|Jatropan myrkyllisyydestä (ihmiselle) johtuvat vaikutukset maaperään ja vesiin?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)}}
{{kommentti|2:|Jatropan myrkyllisyydestä (ihmiselle) johtuvat vaikutukset maaperään ja vesiin?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)}}


=== Viljelyalue ===
== Viljeltävä maa-alue ==


Jatropan merkittävä etu muihin biodieselkasveihin verrattuna on sen menestyminen useimmille muille kasveille sopimattomilla joutomailla. Joutomaan käsite on kuitenkin epäselvä. Virallisissa tilastoissa tai kartoissa tietty alue voi olla merkitty käyttämättömäksi joutomaaksi, mutta todellisuudessa monet ihmiset voivat saada siitä toimeentulonsa. Virallisesti käyttämättömien maiden on todettu olevan tärkeitä erityisesti vuoristojen vähemmistöryhmien toimeentulolle niiden tarjotessa mahdollisuuden kaskiviljelyyn, laiduntamiseen ja muihin toimeentuloa tukeviin toimiin. Toisaalta osa vuoristoseuduilla harjoitetusta kaskiviljelystä kuluttaa maaperää niin paljon, että se köyhtyy viljelykelvottomaksi muutamassa vuodessa. Jäljelle jää vain todellinen joutomaa, jolla jatropan viljely voi olla ainoa käyttövaihtoehto. Tässä tapauksessa jatropan viljelylle ei ole esteitä.<ref name=doria.fi></ref>
Jatropan merkittävä etu muihin biodieselkasveihin verrattuna on sen menestyminen useimmille muille kasveille sopimattomilla joutomailla. Joutomaan käsite on kuitenkin epäselvä. Virallisissa tilastoissa tai kartoissa tietty alue voi olla merkitty käyttämättömäksi joutomaaksi, mutta todellisuudessa monet ihmiset voivat saada siitä toimeentulonsa. Virallisesti käyttämättömien maiden on todettu olevan tärkeitä erityisesti vuoristojen vähemmistöryhmien toimeentulolle niiden tarjotessa mahdollisuuden kaskiviljelyyn, laiduntamiseen ja muihin toimeentuloa tukeviin toimiin. Toisaalta osa vuoristoseuduilla harjoitetusta kaskiviljelystä kuluttaa maaperää niin paljon, että se köyhtyy viljelykelvottomaksi muutamassa vuodessa. Jäljelle jää vain todellinen joutomaa, jolla jatropan viljely voi olla ainoa käyttövaihtoehto. Tässä tapauksessa jatropan viljelylle ei ole esteitä. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>  


Jatropaa kehutaan sen kyvystä kasvaa joutomaalla mutta sitä istutetaan myös rikkaammalle maaperälle. Silloin jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueesta ruokakasvien kanssa.<ref name=kepa.fi>http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref> Kasteluvedestä kilpailu voi olla ongelmallista, sillä vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa tarvitsee se suhteellisen paljon vettä menestyäkseen ja jotta viljely olisi kannattavaa.<ref name=vihrealanka.fi></ref> <ref name=plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref>
Jatropaa kehutaan sen kyvystä kasvaa joutomaalla mutta sitä istutetaan myös rikkaammalle maaperälle. Silloin jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueesta ruokakasvien kanssa.<ref name:kepa.fi>http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref> Kasteluvedestä kilpailu voi olla ongelmallista, sillä vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa tarvitsee se suhteellisen paljon vettä menestyäkseen ja jotta viljely olisi kannattavaa.<ref name:vihrealanka>http://www.vihrealanka.fi/teemat/ihmekasvi-jatropa-voi-paljastua-pettymykseksi</ref> <ref name:plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref>  


Ruokakasvien lisäksi jatropa voi kilpailla maa-alasta muiden rahakasvien, kuten kumi- ja vahapuiden sekä akasian, kanssa. Viljelijät pitävät kuitenkin jatropanviljelyä viljelyalueen aiempaa käyttöä tuottavampana, koska jatropa ei vaadi paljoa hoitoa, pärjää vähäisillä ravinteilla, parantaa maaperän laatua ja mahdollistaa työvoiman täyden käytön sekaviljelyn avulla sekä aiempia kasveja paremmat tulot.<ref name=doria.fi></ref>
Ruokakasvien lisäksi jatropa voi kilpailla maa-alasta muiden rahakasvien, kuten kumi- ja vahapuiden sekä akasian, kanssa. Viljelijät pitävät kuitenkin jatropanviljelyä viljelyalueen aiempaa käyttöä tuottavampana, koska jatropa ei vaadi paljoa hoitoa, pärjää vähäisillä ravinteilla, parantaa maaperän laatua ja mahdollistaa työvoiman täyden käytön sekaviljelyn avulla sekä aiempia kasveja paremmat tulot.<ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
 
Jatropaviljelmiä voidaan käyttää päästökaupan markkinoilla metsitysprojekteissa hiilipisteiden keräämisessä,ja ne voivat toimia samalla päästökaupan energiaprojekteina. Noin 40 % nykyisistä jatropaviljelmistä on mukana vapaaehtoisessa päästökaupassa tai YK:nilmastonmuutossopimuksessa.<ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
 
Jatropaa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona biodieselin raaka-aineeksi, koska se voi kasvaa kuivilla ja vähäravinteisilla mailla ja on lisäksi myrkyllistä, joten sen ei katsota uhkaavan ravinnontuotantoa useimpien muiden ravintonakin käytettyjen biopolttoaineiden raaka-ainekasvien tavoin.<ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
 
On kuitenkin huolestuttavaa että jotkin tahot pyrkivät lisäämään jatropan käyttöä energiantuotannossa selvittämättä kunnolla miten se vaikuttaa muihin energiankäyttötapoihin tai jatropatuotteisiin. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. Jatropadieselin laajamittainen tuotanto vaatii kuitenkin kasvin jalostamista nimenomaan öljyntuotantoon, jolloin sivutuotteiden käyttömahdollisuudet riippuvat öljyn prosessointitavoista sekä -paikoista. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
 
Koska jatropa on tuottavampaa rikkailla maaperillä, riippumatta sen kasvusta kuivassa se saattaa syrjäyttää ruokakasveja tai metsiä. Niin kauan kuin jatropan viljely pysyy nimenomaan muita kasveja tukevilla alueilla, tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole.
Vaikka jatropa selviää erittäin heikoilla kasvupaikoilla, sen sato riippuu suuresti veden saannista. Käytännössä on käynyt niin, että kasteluun käytetyn veden vuoksi jatropan viljely on kilpaillut mm. Intian köyhimmän väestön omavaraisviljelyn kanssa. <ref name:eduskunta.fi>http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=jr07810110325978&cmd=download</ref>
Jos jatropaa lannoitetaan, se saattaa aiheuttaa ongelmia paikallisen pohjaveden saastumisen kanssa.


=== Maaperän kunto ===
=== Maaperän kunto ===
Rivi 43: Rivi 53:


Jatropa ei sido typpeä, joten se vaatii typekästä maaperää tai lisätyppeä tuottaakseen kunnollista satoa.<ref name=doria.fi></ref> Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viljely on kannattavaa vain hyvin lannoitettuna.<ref name=vihrealanka.fi>http://www.vihrealanka.fi/teemat/ihmekasvi-jatropa-voi-paljastua-pettymykseksi</ref> Jatropaöljyn puristuksen sivutuotteina syntyviä siemenkakkuja voidaan tosin käyttää lannoitteena, samoin kuin puusta tippuvia lehtiä.<ref name=doria.fi></ref> On kuitenkin todettu että jatropan viljely lisää maaperän happamuutta ja läheisten vesistöjen rehevöitymistä lannoitteiden käytön takia.<ref name=ifeu.org>http://www.ifeu.org/landwirtschaft/pdf/IFEU_Jatropha%20biofuels%20report_HVO121208.pdf></ref>
Jatropa ei sido typpeä, joten se vaatii typekästä maaperää tai lisätyppeä tuottaakseen kunnollista satoa.<ref name=doria.fi></ref> Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viljely on kannattavaa vain hyvin lannoitettuna.<ref name=vihrealanka.fi>http://www.vihrealanka.fi/teemat/ihmekasvi-jatropa-voi-paljastua-pettymykseksi</ref> Jatropaöljyn puristuksen sivutuotteina syntyviä siemenkakkuja voidaan tosin käyttää lannoitteena, samoin kuin puusta tippuvia lehtiä.<ref name=doria.fi></ref> On kuitenkin todettu että jatropan viljely lisää maaperän happamuutta ja läheisten vesistöjen rehevöitymistä lannoitteiden käytön takia.<ref name=ifeu.org>http://www.ifeu.org/landwirtschaft/pdf/IFEU_Jatropha%20biofuels%20report_HVO121208.pdf></ref>
== Öljyn tuotanto ==
Jatropaöljyä voidaan käyttää niin kutsuttuna PPO-tuotteena (Pure plant oil) tai se voidaan jalostaa esterisöimällä jatropadieseliksi. PPO on erittäin sopiva polttoaine dieselmoottoreihin.
Suurin osa nykyaikaisista dieselmoottoreista on kuitenkin kehitetty fossiilisen dieselin polttoon, joten niiden toimintaan täytyisi tehdä muutoksia, jotta PPO:n polttaminen onnistuisi pidemmällä aikavälillä. Monissa kehitysmaissa käytössä on kuitenkin pääasiassa vanhemmanmallisia dieselmoottoreita, joiden kanssa PPO on yhteensopivampi. <ref name:slideshare>http://www.slideshare.net/ginosmit/fact-jatropha-handbook-march-2006-presentation</ref> <br>
Jatropan kutsuminen korkean öljytuotannon kasviksi ei ole nykytutkimusten mukaan perusteltua ainakaan silloin, kun kasvuolosuhteisiin liitetään vähäinen työvoiman, veden ja ravinteiden tarve sekä kilpailemattomuus ruoantuotannon kanssa. Väitteet jatropan hyvästä ja helposta öljyntuottavuudesta perustuvat todentamattomiin ja totuudenvastaisiin yhdistelmiin kasvin eri ominaisuuksista erilaisissa kasvuolosuhteissa.
Suurin ongelma jatropan laajassa käytössä on tiedonpuute kasvin kasvupotentiaalista epäoptimaalisissa oloissa, sillä jatropan tuottavuutta käsittelevissä tutkimuksissa on vakavia puutteita kvantitatiivisesta tiedosta sekä kasvuolosuhteista. Esimerkiksi väitteet jatropan tuholaiskestävyydestä perustuvat lähinnä yksittäisistä puista tehtyihin havaintoihin. Vertailemalla satoja voidaan päätellä, että on kohtuullista odottaa jatropaviljelmän tuottavan 1,5–2 tonnia öljyä hehtaarilla silloin, kun vuodessa saadaan yksi sato. Tavallisimmista biodieselin raaka-ainekasveista vain öljypalmun sadot ovat jatropaa korkeammat, noin 5–6 t/ha/a. Rypsi tuottaa öljyä yhden sadon aikana noin 1000 l/ha, auringonkukka 900 l/ha ja soijapapu 375 l/ha. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>


=== Haastattelut ===
=== Haastattelut ===

Versio 27. heinäkuuta 2011 kello 11.00





Jatropaa viljellään sekä varsinaisilla viljelmillä, esimerkiksi Guatemalassa ja Burmassa, sekä sekaviljelyalueilla muun muassa Intiassa teeviljelmien ympärillä.[1]

Koska jatropa vaatii vähän ravinteita, se voi kasvaa hyvin karuissakin olosuhteissa, kuten esimerkiksi kallioiden halkeamissa ja joutomailla jossa muut kasvit eivät menesty. Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta Kuiva ja vähäravinteinen maa voivat kuitenkin olla este runsaalle öljyntuotolle.

Kysymys

Mitä olennaisia muutoksia jatropaviljely aiheuttaisi nykytilaan viljelemättömillä alueilla? Uhkaisiko se jotain luonnontilaisia ekosysteemeitä? Veisikö se maata muulta viljelyltä?

Vastaus

Jatropan ekosysteemivaikutukset riippuvat paljolti siitä, millaiselle alueelle sitä viljellään. Jatropan hyviin puoliin kuuluu sen selviytymiskyky suhteellisen kuivassa ja ravinnottomassa maaperässä. Joutomaalle viljeltynä jatropa ei kilpaile ruokakasvien kanssa eikä sen suuri tilantarve ole haitaksi. Tällaisessa vaatimattomassa maaperässä jatropan hyvät puolet pääsevät esiin: se ei vaadi paljon hoitoa tai vettä, se vähentää eroosiota, rikastaa maaperää ja sitoo hiilidioksidia. Ravintorikkaalle maaperälle istuttaessa paljon tilaa vievä jatropa kilpailisi viljelymaasta muiden kasvien kanssa.

Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee melko paljon vettä menestyäkseen, eli maaperän lisäksi jatropa saattaa kilpailla myös kasteluvedestä. Lisäksi jatropa happamoittaa maaperää ja aiheuttaa läheisten vesien rehevöitymistä.

Perustelut

--1: Keinokastelun vaikutukset pohjavesiin ja maaperän ravinnetasapainoon? --Mikko Pohjola 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)

--2: Jatropan myrkyllisyydestä (ihmiselle) johtuvat vaikutukset maaperään ja vesiin? --Mikko Pohjola 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)

Viljeltävä maa-alue

Jatropan merkittävä etu muihin biodieselkasveihin verrattuna on sen menestyminen useimmille muille kasveille sopimattomilla joutomailla. Joutomaan käsite on kuitenkin epäselvä. Virallisissa tilastoissa tai kartoissa tietty alue voi olla merkitty käyttämättömäksi joutomaaksi, mutta todellisuudessa monet ihmiset voivat saada siitä toimeentulonsa. Virallisesti käyttämättömien maiden on todettu olevan tärkeitä erityisesti vuoristojen vähemmistöryhmien toimeentulolle niiden tarjotessa mahdollisuuden kaskiviljelyyn, laiduntamiseen ja muihin toimeentuloa tukeviin toimiin. Toisaalta osa vuoristoseuduilla harjoitetusta kaskiviljelystä kuluttaa maaperää niin paljon, että se köyhtyy viljelykelvottomaksi muutamassa vuodessa. Jäljelle jää vain todellinen joutomaa, jolla jatropan viljely voi olla ainoa käyttövaihtoehto. Tässä tapauksessa jatropan viljelylle ei ole esteitä. Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta

Jatropaa kehutaan sen kyvystä kasvaa joutomaalla mutta sitä istutetaan myös rikkaammalle maaperälle. Silloin jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueesta ruokakasvien kanssa.Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta Kasteluvedestä kilpailu voi olla ongelmallista, sillä vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa tarvitsee se suhteellisen paljon vettä menestyäkseen ja jotta viljely olisi kannattavaa.Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta

Ruokakasvien lisäksi jatropa voi kilpailla maa-alasta muiden rahakasvien, kuten kumi- ja vahapuiden sekä akasian, kanssa. Viljelijät pitävät kuitenkin jatropanviljelyä viljelyalueen aiempaa käyttöä tuottavampana, koska jatropa ei vaadi paljoa hoitoa, pärjää vähäisillä ravinteilla, parantaa maaperän laatua ja mahdollistaa työvoiman täyden käytön sekaviljelyn avulla sekä aiempia kasveja paremmat tulot.Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta

Jatropaviljelmiä voidaan käyttää päästökaupan markkinoilla metsitysprojekteissa hiilipisteiden keräämisessä,ja ne voivat toimia samalla päästökaupan energiaprojekteina. Noin 40 % nykyisistä jatropaviljelmistä on mukana vapaaehtoisessa päästökaupassa tai YK:nilmastonmuutossopimuksessa.Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta

Jatropaa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona biodieselin raaka-aineeksi, koska se voi kasvaa kuivilla ja vähäravinteisilla mailla ja on lisäksi myrkyllistä, joten sen ei katsota uhkaavan ravinnontuotantoa useimpien muiden ravintonakin käytettyjen biopolttoaineiden raaka-ainekasvien tavoin.Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta

On kuitenkin huolestuttavaa että jotkin tahot pyrkivät lisäämään jatropan käyttöä energiantuotannossa selvittämättä kunnolla miten se vaikuttaa muihin energiankäyttötapoihin tai jatropatuotteisiin. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. Jatropadieselin laajamittainen tuotanto vaatii kuitenkin kasvin jalostamista nimenomaan öljyntuotantoon, jolloin sivutuotteiden käyttömahdollisuudet riippuvat öljyn prosessointitavoista sekä -paikoista. Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta

Koska jatropa on tuottavampaa rikkailla maaperillä, riippumatta sen kasvusta kuivassa se saattaa syrjäyttää ruokakasveja tai metsiä. Niin kauan kuin jatropan viljely pysyy nimenomaan muita kasveja tukevilla alueilla, tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole. Vaikka jatropa selviää erittäin heikoilla kasvupaikoilla, sen sato riippuu suuresti veden saannista. Käytännössä on käynyt niin, että kasteluun käytetyn veden vuoksi jatropan viljely on kilpaillut mm. Intian köyhimmän väestön omavaraisviljelyn kanssa. Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta Jos jatropaa lannoitetaan, se saattaa aiheuttaa ongelmia paikallisen pohjaveden saastumisen kanssa.

Maaperän kunto

Jatropakasvien on todettu voivan parantaa maaperän laatua, jolloin köyhtynyt maa-alue voidaan ottaa jatropakasvien kuoltua uudelleen vaikkapa ruokakasvien viljelykäyttöön. Jatropapuun elinikä on noin 30 vuotta, joten viljelymaan uusiutumisesta on suurempaa hyötyä vasta melko pitkän ajan jälkeen. Sekaviljely voi silti mahdollistaa ruokakasvien viljelyn parantuneella maaperällä jo aiemmin.[2]

Kasvipeitteen lisääntyminen ehkäisee eroosiota[3] ja vähentää tulvapiikkejä. Jatropan juuristo toimii tehokkaasti pintaeroosion torjunnassa, ja siemenestä kasvatettujen yksilöiden tappijuuret edistävät myös ravinteiden liikettä maaperässä ja ehkäisevät maanvyöryjä ja tuulen aiheuttamia vahinkoja. Kasvista maahan pudonneet lehdet auttavat pintaeroosion hillitsemisessä sitomalla irtonaista maa-ainesta tiiviimmäksi massaksi.[2]

Lannoite

Jatropa ei sido typpeä, joten se vaatii typekästä maaperää tai lisätyppeä tuottaakseen kunnollista satoa.[2] Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viljely on kannattavaa vain hyvin lannoitettuna.[4] Jatropaöljyn puristuksen sivutuotteina syntyviä siemenkakkuja voidaan tosin käyttää lannoitteena, samoin kuin puusta tippuvia lehtiä.[2] On kuitenkin todettu että jatropan viljely lisää maaperän happamuutta ja läheisten vesistöjen rehevöitymistä lannoitteiden käytön takia.[5]


Öljyn tuotanto

Jatropaöljyä voidaan käyttää niin kutsuttuna PPO-tuotteena (Pure plant oil) tai se voidaan jalostaa esterisöimällä jatropadieseliksi. PPO on erittäin sopiva polttoaine dieselmoottoreihin. Suurin osa nykyaikaisista dieselmoottoreista on kuitenkin kehitetty fossiilisen dieselin polttoon, joten niiden toimintaan täytyisi tehdä muutoksia, jotta PPO:n polttaminen onnistuisi pidemmällä aikavälillä. Monissa kehitysmaissa käytössä on kuitenkin pääasiassa vanhemmanmallisia dieselmoottoreita, joiden kanssa PPO on yhteensopivampi. Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta

Jatropan kutsuminen korkean öljytuotannon kasviksi ei ole nykytutkimusten mukaan perusteltua ainakaan silloin, kun kasvuolosuhteisiin liitetään vähäinen työvoiman, veden ja ravinteiden tarve sekä kilpailemattomuus ruoantuotannon kanssa. Väitteet jatropan hyvästä ja helposta öljyntuottavuudesta perustuvat todentamattomiin ja totuudenvastaisiin yhdistelmiin kasvin eri ominaisuuksista erilaisissa kasvuolosuhteissa.

Suurin ongelma jatropan laajassa käytössä on tiedonpuute kasvin kasvupotentiaalista epäoptimaalisissa oloissa, sillä jatropan tuottavuutta käsittelevissä tutkimuksissa on vakavia puutteita kvantitatiivisesta tiedosta sekä kasvuolosuhteista. Esimerkiksi väitteet jatropan tuholaiskestävyydestä perustuvat lähinnä yksittäisistä puista tehtyihin havaintoihin. Vertailemalla satoja voidaan päätellä, että on kohtuullista odottaa jatropaviljelmän tuottavan 1,5–2 tonnia öljyä hehtaarilla silloin, kun vuodessa saadaan yksi sato. Tavallisimmista biodieselin raaka-ainekasveista vain öljypalmun sadot ovat jatropaa korkeammat, noin 5–6 t/ha/a. Rypsi tuottaa öljyä yhden sadon aikana noin 1000 l/ha, auringonkukka 900 l/ha ja soijapapu 375 l/ha. Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta



Haastattelut

Viljelijät uskovat jatropan mahdollisuuksiin ja väittävät, että jatropa:

  • voi tuottaa taloudellisesti jopa kymmenkertaisesti aiempaan maankäyttöön verrattuna
  • voi parantaa maaperän laatua, jolloin viljelyalueen tuotot voivat kasvaa myös tulevaisuudessa
  • lisää teollisuuden tuottavuutta sekä parantaa paikallisyhteisön toimeentuloa.[2]

Riippuvuudet

Katso myös

Jatropan käyttö bioenergian lähteenä
Ensyklopedia-artikkelit:

Jatropa | Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropaöljystä

Vaikutuskaavio jatropan käytöstä bioenergian lähteenä.
Taustamuuttujat:

Jatropan mahdolliset viljelyalueet | Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet | Jatropan siementen saanto viljelystä | Öljyn saanto jatropan siemenistä | Biodieselin saanto jatropaöljystä | op_en:Market prices of raw materials

Tuotantomuuttujat:

Jatropan viljelyalueet | Jatropaöljyn tuotanto maailmassa | Biodieselin tuotanto jatropaöljystä

Vaikutukset:

Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset | Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset | Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset

Vaikutuskaavion ulkopuoliset:

Jatropan myrkyllisyys | Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin | Jatropan käytön muut vaikutukset

Avainsanat

Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet

Viitteet

  1. ↑ http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1
  3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä plantoils ei löytynyt
  4. ↑ http://www.vihrealanka.fi/teemat/ihmekasvi-jatropa-voi-paljastua-pettymykseksi
  5. ↑ http://www.ifeu.org/landwirtschaft/pdf/IFEU_Jatropha%20biofuels%20report_HVO121208.pdf>

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Jatropan_viljelyn_ekosysteemivaikutukset&oldid=8830”