Ero sivun ”Jatropan siementen saanto viljelystä” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 16: Rivi 16:


Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla. Siementen öljypitoisuus vaihtelee 28% ja 30% välillä, ja siitä saadaan talteen noin 80%.<ref>Indian Green Energy Awareness Center [http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm]</ref>  
Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla. Siementen öljypitoisuus vaihtelee 28% ja 30% välillä, ja siitä saadaan talteen noin 80%.<ref>Indian Green Energy Awareness Center [http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm]</ref>  
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. <ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref>
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. <ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref>
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja  niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja  niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref> <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref>
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref> <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref>


Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. <ref name:mmt.fi>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref>
Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. <ref name:mmt.fi>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref>


== Riippuvuudet ==
== Riippuvuudet ==

Versio 26. heinäkuuta 2011 kello 11.59


Kysymys

Kuinka paljon siemeniä jatropaviljelyksiltä saadaan per hehtaari?

Vastaus

Jos jatropakasveja on 1600 hehtaarilla, siemeniä saadaan 0,5-1 kg per kasvi, eli 1-2,5 tonnia hehtaarilta.

Perustelut

Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla. Siementen öljypitoisuus vaihtelee 28% ja 30% välillä, ja siitä saadaan talteen noin 80%.[1]

Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. [2]

Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä[3] Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta

Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta

Riippuvuudet

Avainsanat

Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet

Katso myös

Jatropan käyttö bioenergian lähteenä
Ensyklopedia-artikkelit:

Jatropa | Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropaöljystä

Vaikutuskaavio jatropan käytöstä bioenergian lähteenä.
Taustamuuttujat:

Jatropan mahdolliset viljelyalueet | Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet | Jatropan siementen saanto viljelystä | Öljyn saanto jatropan siemenistä | Biodieselin saanto jatropaöljystä | op_en:Market prices of raw materials

Tuotantomuuttujat:

Jatropan viljelyalueet | Jatropaöljyn tuotanto maailmassa | Biodieselin tuotanto jatropaöljystä

Vaikutukset:

Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset | Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset | Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset

Vaikutuskaavion ulkopuoliset:

Jatropan myrkyllisyys | Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin | Jatropan käytön muut vaikutukset

Viitteet

  1. ↑ Indian Green Energy Awareness Center [1]
  2. ↑ Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[2]
  3. ↑ Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen [3]

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Jatropan_siementen_saanto_viljelystä&oldid=8798”