Jatropan myrkyllisyys

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2589
Moderaattori:Jaakko (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2589}}

Myrkyllisyyttä on pidetty jatropan vahvuutena esimerkiksi palmuöljyyn verrattuna, sillä myrkkypitoinen kasvi ei kelpaa ravinnoksi, eikä jatropasta valmistettu polttoaine tällöin suoraan kilpaile ravinnontuotannon kanssa.

Kysymys

Kuinka myrkyllinen Jatropa on? Onko Jatropan myrkyllisyydestä haittaa/hyötyä?

Vastaus

Jatropa sisältää proboliestereitä ja monia myrkyllisiä yhdisteitä mukaanlukien lektiiniä, saponiinia ja trypsiini-inhibiittoreja. Kuoressa on sinihappoa jota käytetään mm. osana hyönteismyrkyissä. Ihon altistuminen jatropan mahlalle voi aiheuttaa ihottumaa. Syötynä lehdillä on diureettisia ja oksettavia vaikutuksia ja jo muutama jatropan siemen voi osoittautua tappavaksi annokseksi. Vaikka Jatropa on myrkyllinen ihmiselle, niin sen myrkyllisyydestä on myös hyötyä esimerkiksi tuholaiskestävyyden kannalta. Myrkkyjen vaikutuksesta esimerkiksi karjaeläimiin ei kuitenkaan tähän ole kyetty löytämään tarkempaa tietoa.

Perustelut

Myrkyt ovat tuhoalaiskestävyyden kannalta olennaisia, sillä monet hyönteiset karttavat myrkyllistä kasvia. Myrkyllisyytensä takia öljyntuotannon sivutuotteita, kuten öljynpuristuksessa syntyviä siemenkakkuja ei kuitenkaan voida käyttää rehuna tai ravintona. Suurin osa jatropan myrkyistä koostuu porboliestereistä, mutta seassa on myös kurkaaneja (engl. curcain), trypsiini-inhibiittoria ja muita myrkkyjä, joten täydellinen myrkynpoisto on monimutkainen prosessi. Porboliesterit menettävät myrkyllisyytensä kuudessa päivässä, sillä ne ovat herkkiä muuttuvalle lämpötilalle, valolle ja ilmakehän hapelle.

Meksikossa esiintyvässä jatropalajikeessa, ei ole lainkaan myrkkyjä, kun taas Intiasta löytyvästä lajikkeesta, löytyy peräti 6mg proboliestereitä per siemenkakkugramma. Siemenkakkuja voidaan käyttää jatropaviljelmän lannoittamisessa, mutta myrkkyjen vaikuttavuutta lannoitettaviin kasveihin ei ole kunnolla tutkittu. Koska myrkyt toimivat tuholaistorjujina, niillä voi olla vaikutusta myös maaperän pieneliöihin ja mikrobeihin. Vaikka jatropan myrkylliset proboliesterit periaatteessa katoavat kuudessa päivässä, niiden jäämiä olisi silti hyvä etsiä syötäväksi tarkoitetuista kasveista, joita on lannoitettu jatropan seimenkakuilla. Joidenkin tutkimusten mukaan, jatropaa toimii tehokkaana hyönteismyrkkynä esimerkiksi runsaasti kuolleisuutta aiheuttavaa bilhartsioosia levittäviä etanoita vastaan. On ehdotettu, että jatropan siemenkakkujen käyttö lannoitteena vähentäisi myös tuholaisista aiheutuvaa haittaa viljelykasveille.

Jatropatuotteista on myös poistettu myrkkyjä laboratorioissa. Monimutkaisuutensa ja korkean hintansa takia myrkynpoisto ei kuitenkaan sovellu pientuotannossa käytettäväksi. Koska kasvin siemenkakkukin on myrkyllinen, sitä ei voida käyttää rehuna prosessoimatta. Jotkut yritykset ovat kuitenkin varmoja myrkynpoiston kannattavuudesta. Vietnamissa toimiva yritys keskittyi aiemmin rehutuotantoon, mutta laajensi toimintaansa jatropadieselin tuotantoon huomattuaan, että toimialojen yhdistäminen on ainakin teoriassa mahdollista.

Jatropan myrkyllisyyden vaikutus työntekijöihin on myös aiheuttanut huolta. Kasvin myrkyllisyys voi olla haitallista työntekijöille, mikäli kasvin osia nautitaan vahingossa. Jatropasta löytyvien proboliestereiden on todettu edistävän muun muassa syöpää.

Erään lähteen mukaan Jatropan kasvattaminen voisi pahimillaan saastuttaa viljely-ympäristön pohjavedet , tosin tätä ei mainita muissa lähteissä.

Avainsanat

Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>