Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2548
Moderaattori:Pauli (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2548}}

Jatropaa viljellään sekä varsinaisilla viljelmillä, esimerkiksi Guatemalassa ja Burmassa, sekä sekaviljelyalueilla muun muassa Intiassa teeviljelmien ympärillä.

Koska kasvi vaatii vähän ravinteita voidaan sitä viljellä joutomailla, joilla muut kasvit eivät menesty. Kuiva ja vähäravinteinen maa voivat kuitenkin olla este runsaalle öljyntuotolle.

Kysymys

Mitä olennaisia muutoksia jatropaviljely aiheuttaisi nykytilaan viljelemättömillä alueilla? Uhkaisiko se jotain luonnontilaisia ekosysteemeitä? Veisikö se maata muulta viljelyltä?

Vastaus

Jatropan ekosysteemivaikutukset riippuvat paljolti siitä, millaiselle alueelle sitä viljellään. Jatropan hyviin puoliin kuuluu sen selviytymiskyky suhteellisen kuivassa ja ravinnottomassa maaperässä. Joutomaalle viljeltynä jatropa ei kilpaile ruokakasvien kanssa eikä sen suuri tilantarve ole haitaksi. Tällaisessa vaatimattomassa maaperässä jatropan hyvät puolet pääsevät esiin: se ei vaadi paljon hoitoa tai vettä, se vähentää eroosiota, rikastaa maaperää ja sitoo hiilidioksidia. Ravintorikkaalle maaperälle istuttaessa paljon tilaa vievä jatropa kilpailisi viljelymaasta muiden kasvien kanssa.

Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee melko paljon vettä menestyäkseen, eli maaperän lisäksi jatropa saattaa kilpailla myös kasteluvedestä. Lisäksi jatropa happamoittaa maaperää ja aiheuttaa läheisten vesien rehevöitymistä.

Perustelut

Viljelyalue

Jatropan merkittävä etu muihin biodieselkasveihin verrattuna on sen menestyminen useimmille muille kasveille sopimattomilla joutomailla. Joutomaan käsite on kuitenkin epäselvä. Virallisissa tilastoissa tai kartoissa tietty alue voi olla merkitty käyttämättömäksi joutomaaksi, mutta todellisuudessa monet ihmiset voivat saada siitä toimeentulonsa. Virallisesti käyttämättömien maiden on todettu olevan tärkeitä erityisesti vuoristojen vähemmistöryhmien toimeentulolle niiden tarjotessa mahdollisuuden kaskiviljelyyn, laiduntamiseen ja muihin toimeentuloa tukeviin toimiin. Toisaalta osa vuoristoseuduilla harjoitetusta kaskiviljelystä kuluttaa maaperää niin paljon, että se köyhtyy viljelykelvottomaksi muutamassa vuodessa. Jäljelle jää vain todellinen joutomaa, jolla jatropan viljely voi olla ainoa käyttövaihtoehto. Tässä tapauksessa jatropan viljelylle ei ole esteitä.

Jatropaa kehutaan sen kyvystä kasvaa joutomaalla mutta sitä istutetaan myös rikkaammalle maaperälle. Silloin jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueesta ruokakasvien kanssa. Kasteluvedestä kilpailu voi olla ongelmallista, sillä vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa tarvitsee se suhteellisen paljon vettä menestyäkseen ja jotta viljely olisi kannattavaa.

Ruokakasvien lisäksi jatropa voi kilpailla maa-alasta muiden rahakasvien, kuten kumi- ja vahapuiden sekä akasian, kanssa. Viljelijät pitävät kuitenkin jatropanviljelyä viljelyalueen aiempaa käyttöä tuottavampana, koska jatropha ei vaadi paljoa hoitoa, pärjää vähäisillä ravinteilla, parantaa maaperän laatua ja mahdollistaa työvoiman täyden käytön sekaviljelyn avulla sekä aiempia kasveja paremmat tulot.

Maaperän kunto

Jatropakasvien on todettu voivan parantaa maaperän laatua, jolloin köyhtynyt maa-alue voidaan ottaa jatropakasvien kuoltua uudelleen vaikkapa ruokakasvien viljelykäyttöön. Jatropapuun elinikä on noin 30 vuotta, joten viljelymaan uusiutumisesta on suurempaa hyötyä vasta melko pitkän ajan jälkeen. Sekaviljely voi silti mahdollistaa ruokakasvien viljelyn parantuneella maaperällä jo aiemmin.

Kasvipeitteen lisääntyminen ehkäisee eroosiota ja vähentää tulvapiikkejä. Jatropan juuristo toimii tehokkaasti pintaeroosion torjunnassa, ja siemenestä kasvatettujen yksilöiden tappijuuret edistävät myös ravinteiden liikettä maaperässä ja ehkäisevät maanvyöryjä ja tuulen aiheuttamia vahinkoja. Kasvista maahan pudonneet lehdet auttavat pintaeroosion hillitsemisessä sitomalla irtonaista maa-ainesta tiiviimmäksi massaksi.

Lannoite

Jatropa ei sido typpeä, joten se vaatii typekästä maaperää tai lisätyppeä tuottaakseen kunnollista satoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viljely on kannattavaa vain hyvin lannoitettuna. Jatropaöljyn puristuksen sivutuotteina syntyviä siemenkakkuja voidaan tosin käyttää lannoitteena, samoin kuin puusta tippuvia lehtiä. On kuitenkin todettu että jatropan viljely lisää maaperän happamuutta ja läheisten vesistöjen rehevöitymistä lannoitteiden käytön takia.

Haastattelut

Viljelijät uskovat jatropan mahdollisuuksiin ja väittävät, että jatropa:

• voi tuottaa taloudellisesti jopa kymmenkertaisesti aiempaan maankäyttöön verrattuna
• voi parantaa maaperän laatua, jolloin viljelyalueen tuotot voivat kasvaa myös tulevaisuudessa
• lisää teollisuuden tuottavuutta sekä parantaa paikallisyhteisön toimeentuloa.

Katso myös

Jatropan käyttö bioenergian lähteenä

Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet

Jatropan mahdolliset viljelyalueet

Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset

Jatropan viljelyn eettiset vaikutukset

Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin