Ero sivun ”Jatropan käyttö bioenergian lähteenä” versioiden välillä
p (→Osallistujat) |
|||
Rivi 35: | Rivi 35: | ||
===Osallistujat=== | ===Osallistujat=== | ||
Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija [[:Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] (LT) [[THL|Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta]]. [http://www.nesteoil.fi Neste Oil] tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. | Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija [[:Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] (LT) [[THL|Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta]]. [http://www.nesteoil.fi Neste Oil] tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. Osallistujina myös avoimen arvioinnin iskuryhmä: [[Käyttäjä:Minttu|Minttu Hämäläinen]], [[Käyttäjä:Pauli|Pauli Ordén]], [[Käyttäjä:Tiia|Tiia Sorjonen]], [[Käyttäjä:Jaakko|Jaakko Örmälä]], [[Käyttäjä:Heta|Matleena Tuomisto]], [[Käyttäjä:Johannes|Johannes Kröger]], [[Käyttäjä:Elina|Elina]] (lisää tähän oma käyttäjätunnuksesi ja nimesi, jos haluat osallistua). Tämä on [[avoin arviointi]], joten kuka tahansa saa osallistua. Jos et halua osallistua niin paljon, että hankkisit oman käyttäjätunnuksen, voit käyttää sivun alalaidassa olevaa kommentointimahdollisuutta. | ||
==Tulos== | ==Tulos== |
Versio 20. heinäkuuta 2011 kello 12.09
Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Pääviesti |
---|
Kysymys:
Olisiko jatropa-kasvista bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? Jatropa näyttää lupaavalta bioenergialähteeltä, koska se kasvaa köyhillä, elintarviketuotantoon kelpaamattomilla mailla ja sen saanto on hyvä (1-2 tonnia öljyä hehtaarilta). Lisäksi pitkäikäisenä puumaisena kasvina se toimii hiilen nieluna, ja jatropaviljelmät tarjoavat elinympäristön muille eliöille. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana. |
Rajaus
Kysymys
Olisiko jatropa-kasvista bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?
Rajat
- Tarkastellaan suomalaisten roolia maailmanlaajuisessa bioenergiatuotannossa.
- Mielenkiinnon kohteena on erityisesti biodieselin ja muiden liikenteen polttonesteiden tuotanto.
- Toiminnan vaikutuksista tarkastellaan lähinnä ekologisia, eettisiä ja ilmastollisia vaikutuksia, mutta olennaisen tärkeitä terveys-, kustannus- tai muitakaan vaikutuksia ei rajata ulos.
Tarkasteltavat vaihtoehdot (skenaariot)
- Nykytila ja tätä menoa (vain toteutetaan jo päätettyjä asioita ja toimeenpannaan markkinaehtoisia muutoksia). Jatropalla ei ole roolia suomalaisessa energiantuotannossa.
- Aloitetaan jatropan pienimuotoinen viljely osana energiantuotannon kokonaisuutta.
- Aloitetaan jatropan suurisuuntainen viljely bioenergian tuottamiseksi.
Oletettu käyttö ja käyttäjät
Arvioinnilla on välitöntä merkitystä Neste Oilille ja muille energiantuotantoyhtiöille järkevien tulevaisuuden suuntien valitsemiseksi. Samoin sillä on merkitystä ympäristönsuojelijoille, joiden näkemys ja tietämys jatropasta paranee, ja he voivat paremmin arvioida, onko millainen jatropan käyttö olisi toivottavaa luonnon, monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun kannalta.
Osallistujat
Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija Jouni Tuomisto (LT) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Neste Oil tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. Osallistujina myös avoimen arvioinnin iskuryhmä: Minttu Hämäläinen, Pauli Ordén, Tiia Sorjonen, Jaakko Örmälä, Matleena Tuomisto, Johannes Kröger, Elina (lisää tähän oma käyttäjätunnuksesi ja nimesi, jos haluat osallistua). Tämä on avoin arviointi, joten kuka tahansa saa osallistua. Jos et halua osallistua niin paljon, että hankkisit oman käyttäjätunnuksen, voit käyttää sivun alalaidassa olevaa kommentointimahdollisuutta.
Tulos
Jatropa näyttää lupaavalta bioenergialähteeltä, koska se kasvaa köyhillä, elintarviketuotantoon kelpaamattomilla mailla ja sen saanto on hyvä (1-2 tonnia öljyä hehtaarilta). Lisäksi pitkäikäisenä puumaisena kasvina se toimii hiilen nieluna, ja jatropaviljelmät tarjoavat elinympäristön muille eliöille. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.
Perustelut
- Jatropan mahdolliset viljelyalueet
- Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin
- Jatropan viljelyn eettiset vaikutukset
- Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset
- Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset
- Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet
- Jatropaöljyn tuotanto maailmassa
- Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuuksien arvostus
- Jatropan myrkyllisyys
HUOM! Jos otat jonkin tehtävän tehdäksesi, siirrä sen todo:ssa olevat tiedot sivun Avoimia tehtäviä taulukkoon ja merkkaa se itsellesi, jotta joku muu ei ota sitä. Poista todo tehtyäsi tämän.
Katso myös
- Urgenche - kaupunkitason ilmastonmuutosprojekti
- Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma
- Energiatase/Kuopio
- Tehtävälista/Jatropa
- Maankäytön negatiiviset vaikutukset huomattavat biodieseltuotannossa
Avainsanat
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
Viitteet
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>