Ero sivun ”Keskustelu:Eläkepolitiikka” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
:* työuria pidennettävä (peruste: suomalaisten vanhuuseläkeiän reagoitava elinajan pitenemiseen pitkällä aikavälillä) | :* työuria pidennettävä (peruste: suomalaisten vanhuuseläkeiän reagoitava elinajan pitenemiseen pitkällä aikavälillä) | ||
:* taitettua indeksiä ei palkkapainotteiseksi (peruste: kustannukset kasvavat pitkällä tähtäimellä kohtuuttomasti. Indeksimuutoksen maksumiehiksi joutuisivat tulevat sukupolvet.) | :* taitettua indeksiä ei palkkapainotteiseksi (peruste: kustannukset kasvavat pitkällä tähtäimellä kohtuuttomasti. Indeksimuutoksen maksumiehiksi joutuisivat tulevat sukupolvet.) | ||
::{{puolusta|1: |Esim. 80-luvulla, jolloin Suomen talous kasvoi kohisten, oli järkevää ohjata tuottavuuden parantumisesta johtuvaa voittoa eläkeläisten elintason parantumiseen. Nyt on ilmassa huoli kestävyysvajeesta ja eläkerahojen riittävyydestä. Viimeaikaiset eläkelakimuutokset ovat olleet sen suuntaisia, että ihminen voi itse vaikuttaa oman eläkkeensä tasoon (esim. valitsemalla, koska jää vanhuuseläkkeelle). Työeläkkeiden taso rupeaa olemaan ihan kohtuullinen, kun naisetkin tekevät työuran kartuttaen eläkkeitään.|--[[Käyttäjä:Samuel|Samuel]] 13. heinäkuuta 2011 kello 08.09 (EEST)}} | |||
::{{puolusta|2: |Mikäli palkat kasvavat vain 1 % vuodessa ja kustannukset 3 % vuodessa, puoliväli-indeksi kasvattaisi eläkkeitä näiden keskiarvon verran (2 %), jolloin eläkkeet jäävät jälkeen kustannusten noususta.|--[[Käyttäjä:Samuel|Samuel]] 13. heinäkuuta 2011 kello 08.09 (EEST)}} | |||
* Huomioita | * Huomioita | ||
:* ( | :* (Ks. Sailaksen kommentti yllä) Tärkeämpää kuin indeksin sitominen palkkaan on se, mikä kasvattaa ostovoimaa. Mikäli eläkeläisten ostovoimaa voidaan kasvattaa tehokkaammin esim. verotusta muuttamalla, tullee se kansantaloudellisesti järkevämmäksi vaihtoehdoksi. Kts. [[Verovähennyskortti]] ja [[Veropolitiikka_Suomessa]] | ||
:* Eläkeleikkausten perustelu kv. talouskriisiin vedoten on selvitettävä perusteellisemmin, jotta on tarkemmin nähtävissä ne mekanismit, jotka siirtävät yksityisen puolen velkaa julkiselle. | :* Eläkeleikkausten perustelu kv. talouskriisiin vedoten on selvitettävä perusteellisemmin, jotta on tarkemmin nähtävissä ne mekanismit, jotka siirtävät yksityisen puolen velkaa julkiselle. | ||
Versio 13. heinäkuuta 2011 kello 05.09
Kannanottoja
- työuria pidennettävä (peruste: suomalaisten vanhuuseläkeiän reagoitava elinajan pitenemiseen pitkällä aikavälillä)
- taitettua indeksiä ei palkkapainotteiseksi (peruste: kustannukset kasvavat pitkällä tähtäimellä kohtuuttomasti. Indeksimuutoksen maksumiehiksi joutuisivat tulevat sukupolvet.)
- ←1: Esim. 80-luvulla, jolloin Suomen talous kasvoi kohisten, oli järkevää ohjata tuottavuuden parantumisesta johtuvaa voittoa eläkeläisten elintason parantumiseen. Nyt on ilmassa huoli kestävyysvajeesta ja eläkerahojen riittävyydestä. Viimeaikaiset eläkelakimuutokset ovat olleet sen suuntaisia, että ihminen voi itse vaikuttaa oman eläkkeensä tasoon (esim. valitsemalla, koska jää vanhuuseläkkeelle). Työeläkkeiden taso rupeaa olemaan ihan kohtuullinen, kun naisetkin tekevät työuran kartuttaen eläkkeitään. --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 08.09 (EEST)
- ←2: Mikäli palkat kasvavat vain 1 % vuodessa ja kustannukset 3 % vuodessa, puoliväli-indeksi kasvattaisi eläkkeitä näiden keskiarvon verran (2 %), jolloin eläkkeet jäävät jälkeen kustannusten noususta. --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 08.09 (EEST)
- Huomioita
- (Ks. Sailaksen kommentti yllä) Tärkeämpää kuin indeksin sitominen palkkaan on se, mikä kasvattaa ostovoimaa. Mikäli eläkeläisten ostovoimaa voidaan kasvattaa tehokkaammin esim. verotusta muuttamalla, tullee se kansantaloudellisesti järkevämmäksi vaihtoehdoksi. Kts. Verovähennyskortti ja Veropolitiikka_Suomessa
- Eläkeleikkausten perustelu kv. talouskriisiin vedoten on selvitettävä perusteellisemmin, jotta on tarkemmin nähtävissä ne mekanismit, jotka siirtävät yksityisen puolen velkaa julkiselle.