Ero sivun ”Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19: Rivi 19:
===Puolesta===
===Puolesta===
*Sademetsän polttaminen ja hakkaaminen biopolttoaineiden raaka-aineen tuotantoalueeksi tuottaa usein enemmän hiilidioksidia ja täten kiihdyttää ilmaston muutosta. Jäljellä olevien sademetsien tuho kiihdyttää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja saattaa monia lajeja uhanalaisiksi. Joissain tapauksissa kasvin jalostaminen biopolttoaineeksi vie enemmän energiaa, kuin siitä itsestään saadaan. Smithsonian Tropical Instituten tutkijat ovat päätelleet, että joillain biopolttoaineilla on suurempi vaikutus luontoon, kuin fossiilisten polttoaineiden polttamisella. <ref name=burmalibrary.org>http://www.burmalibrary.org/docs4/BiofuelbyDecree.pdf</ref> Jatropaa voidaan kuitenkin viljellä puolikuivilla ja kuivilla alueilla tai joutomailla, joten sen viljelyä varten ei tarvitse hakata sademetsää, tai muilla keinoin perusteellisesti muokata maata viljelykelpoiseksi. Koska jatropa pärjää myös karuissa oloissa voidaan sitä viljellä muille viljelyalueille aitakasviksi tai hedelmättömille alueille, joilla itse viljelykasvi ei kasva. Jatropan eräs ominaisuus on sen kyky toimia eroosion hoidossa. [[Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet]] ovat monimuotoiset.  Jatrophadieselin tuotannon katsotaan olevan kannattavaa alueilla, joilla muut kasvit eivät menesty, muunlaisen polttoaineen saatavuus on heikkoa, keskittämätön polttoaineen tuotanto on kannattavaa, kasvista saatavilla sivutuotteilla on kysyntää, viljelyalueiden paikallisväestön osallistumiselle on tarvetta ja poliittista tukea markkinoiden synnylle on olemassa.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
*Sademetsän polttaminen ja hakkaaminen biopolttoaineiden raaka-aineen tuotantoalueeksi tuottaa usein enemmän hiilidioksidia ja täten kiihdyttää ilmaston muutosta. Jäljellä olevien sademetsien tuho kiihdyttää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja saattaa monia lajeja uhanalaisiksi. Joissain tapauksissa kasvin jalostaminen biopolttoaineeksi vie enemmän energiaa, kuin siitä itsestään saadaan. Smithsonian Tropical Instituten tutkijat ovat päätelleet, että joillain biopolttoaineilla on suurempi vaikutus luontoon, kuin fossiilisten polttoaineiden polttamisella. <ref name=burmalibrary.org>http://www.burmalibrary.org/docs4/BiofuelbyDecree.pdf</ref> Jatropaa voidaan kuitenkin viljellä puolikuivilla ja kuivilla alueilla tai joutomailla, joten sen viljelyä varten ei tarvitse hakata sademetsää, tai muilla keinoin perusteellisesti muokata maata viljelykelpoiseksi. Koska jatropa pärjää myös karuissa oloissa voidaan sitä viljellä muille viljelyalueille aitakasviksi tai hedelmättömille alueille, joilla itse viljelykasvi ei kasva. Jatropan eräs ominaisuus on sen kyky toimia eroosion hoidossa. [[Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet]] ovat monimuotoiset.  Jatrophadieselin tuotannon katsotaan olevan kannattavaa alueilla, joilla muut kasvit eivät menesty, muunlaisen polttoaineen saatavuus on heikkoa, keskittämätön polttoaineen tuotanto on kannattavaa, kasvista saatavilla sivutuotteilla on kysyntää, viljelyalueiden paikallisväestön osallistumiselle on tarvetta ja poliittista tukea markkinoiden synnylle on olemassa.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
*Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatrophaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa. Esimerkiksi Vietnamissa jatrophan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatrophaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna.


*Jatrophaviljelmiä voidaan käyttää päästökaupan markkinoilla metsitysprojekteissa hiilipisteiden keräämisessä,ja ne voivat toimia samalla päästökaupan energiaprojekteina. Noin 40 % nykyisistä jatrophaviljelmistä on mukana vapaaehtoisessa päästökaupassa tai YK:nilmastonmuutossopimuksessa.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
*Jatrophaviljelmiä voidaan käyttää päästökaupan markkinoilla metsitysprojekteissa hiilipisteiden keräämisessä,ja ne voivat toimia samalla päästökaupan energiaprojekteina. Noin 40 % nykyisistä jatrophaviljelmistä on mukana vapaaehtoisessa päästökaupassa tai YK:nilmastonmuutossopimuksessa.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
Rivi 31: Rivi 33:
===Vastaan===
===Vastaan===


 
*Erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna.<ref name=kepa.fi>http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref>
*Tosin erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna.<ref name=kepa.fi>http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref>


*Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatrophaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa. Esimerkiksi Vietnamissa jatrophan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatrophaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna. Joissakin paikoissa jatrophanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatrophan sadonkorjuu. Joissakin paikoissa jatrophanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatrophan sadonkorjuu. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
*Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatrophaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa. Esimerkiksi Vietnamissa jatrophan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatrophaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna. Joissakin paikoissa jatrophanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatrophan sadonkorjuu. Joissakin paikoissa jatrophanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatrophan sadonkorjuu. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>

Versio 29. kesäkuuta 2011 kello 12.05




Jatropa on vaikeillakin alueilla hyvin toimeentuleva kasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi joutoalueilla. Jatropaöljyn tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Jatropan viljelystä biodieselin raaka-aineeksi on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa.Erityisesti öljysatojen määristä karuissa olosuhteissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, eikä jatrophan suurimittakaavaisesta viljelystä ole vielä juurikaan kokemusta. Tutkimustyö jatrophan viljelymahdollisuuksista jatkuu, ja samalla kasvia jalostetaan entistä paremmin öljyntuotantoon sopivaksi.[1] Jatropan viljelyyn, jalostukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä.

Kysymys

Minkälaisia eettisiä kysymyksiä jatropaan biopolttoaineen lähteenä liittyy?

Vastaus

Ympäristö

  • Maan tuottavuuden, toimeentulojen luonnollisten voimavarojen sekä globaalin hiilitasapainon muutoksiin liittyviä kysymyksiä, Onko jatropan viljely, jalostaminen ja käyttö päästöiltään pienempää, kuin muiden biopolttoaineiden? Ovatko nämä hyödyt niin suuret, että jatropan viljelyä maailmassa kannattaisi lisätä?
  • Jatropa ja kestävä kehitys

Tuotanto

  • Voisiko jatropan viljely syrjäyttää ruoankasvatusta aiheuttaen nälkää?
  • Minkälaisia vaikutuksia jatropan viljelyllä paikalliseen talouteen?
  • Onko jatropan tuottaminen ja jalostaminen kannattavaa?

Perustelut

Puolesta

  • Sademetsän polttaminen ja hakkaaminen biopolttoaineiden raaka-aineen tuotantoalueeksi tuottaa usein enemmän hiilidioksidia ja täten kiihdyttää ilmaston muutosta. Jäljellä olevien sademetsien tuho kiihdyttää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja saattaa monia lajeja uhanalaisiksi. Joissain tapauksissa kasvin jalostaminen biopolttoaineeksi vie enemmän energiaa, kuin siitä itsestään saadaan. Smithsonian Tropical Instituten tutkijat ovat päätelleet, että joillain biopolttoaineilla on suurempi vaikutus luontoon, kuin fossiilisten polttoaineiden polttamisella. [2] Jatropaa voidaan kuitenkin viljellä puolikuivilla ja kuivilla alueilla tai joutomailla, joten sen viljelyä varten ei tarvitse hakata sademetsää, tai muilla keinoin perusteellisesti muokata maata viljelykelpoiseksi. Koska jatropa pärjää myös karuissa oloissa voidaan sitä viljellä muille viljelyalueille aitakasviksi tai hedelmättömille alueille, joilla itse viljelykasvi ei kasva. Jatropan eräs ominaisuus on sen kyky toimia eroosion hoidossa. Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet ovat monimuotoiset. Jatrophadieselin tuotannon katsotaan olevan kannattavaa alueilla, joilla muut kasvit eivät menesty, muunlaisen polttoaineen saatavuus on heikkoa, keskittämätön polttoaineen tuotanto on kannattavaa, kasvista saatavilla sivutuotteilla on kysyntää, viljelyalueiden paikallisväestön osallistumiselle on tarvetta ja poliittista tukea markkinoiden synnylle on olemassa.[1]
  • Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatrophaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa. Esimerkiksi Vietnamissa jatrophan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatrophaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna.
  • Jatrophaviljelmiä voidaan käyttää päästökaupan markkinoilla metsitysprojekteissa hiilipisteiden keräämisessä,ja ne voivat toimia samalla päästökaupan energiaprojekteina. Noin 40 % nykyisistä jatrophaviljelmistä on mukana vapaaehtoisessa päästökaupassa tai YK:nilmastonmuutossopimuksessa.[1]
  • Jatropaöljyä voidaan käyttää niin kutsuttuna PPO-tuotteena (Pure plant oil) tai se voidaan jalostaa esterisöimällä jathropadieseliksi. PPO on erittäin sopiva polttoaine dieselmoottoreihin. Suurin osa nykyaikaisista dieselmoottoreista on kuitenkinkehitetty fossiilisen dieselin polttoon, joten niiden toimintaan täytyisi tehdä muutoksia, jotta PPO:n polttaminen onnistuisi pitemällä aikavälillä. Monissa kehitysmaissa käytössä on kuitenkin pääasiassa vanhemmanmallisia dieselmoottoreita, joiden kanssa PPO on yhteensopivampi. [3]
  • Kestävän kehityksen mukainen tuotanto on yksi biopolttoaineiden käytön ensisijaisista tavoitteista, mutta tavoitteen toteuttaminen käytännössä on osoittautunut haastavaksi. Kestävällä kehityksellä viitataan Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin johtaman komission kuuluisaksi tekemään ajatukseen voimavarojen kestävästä kulutuksesta. Brundtlandin komission raportti toteaa, että "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa" Biopolttoaineiden kohdalla kestävyys on tärkeää erityisesti polttoaineiden elinkaaren aikana kulutetun energian ja luonnonvarojen sekä vapautuneiden nettopäästöjen kannalta. Jotta biopolttoaineiden tuotanto ja käyttö olisi kestävää, tulisi polttoaineita voida tuottaa uusiutuvasti siten, että tuotanto olisi mahdollista samojen voimavarojen avulla myös tulevaisuudessa. Biopolttoaineen raaka-aineella on suuri vaikutus polttoainetuotannon kestävyyteen, mutta myös tuotantotavalla ja polttoaineen kuljetusmatkoilla on merkitystä. Biopolttoaineen kestävyyttä voidaan mitata esimerkiksi elinkaarianalyysin avulla. Elinkaarianalyysissä arvioidaan tuotteen, toiminnon tai prosessin aiheuttamat ympäristövaikutukset sen koko elinkaaren ajalta. Suurin osa biopolttoaineiden elinkaarianalyyseistä on tehty teollisuusmaissa, minkä takia esimerkiksi lähinnä tropiikissa kasvavan jatrophan kasvihuonekaasuvaikutuksista ei ole vielä kunnon tietoa. Puhtaan biodieselin ja biodieselsekoitusten on kuitenkin todettu aiheuttavan vähemmän hiilimonoksidi-, hiilivetyja rikkipäästöjä kuin fossiilisen dieselin. Biopolttoaineen uusiutuvuus riippuu sen valmistukseen käytettyjen uusiutumattomien energianlähteiden ja valmiin tuotteen energiamäärän suhteesta.Jatrophadieselillä väitetään olevan paras energiatasapaino kaikista ensimmäisen sukupolven biopolttoaineista.[1]
  • Jatrophaa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona biodieselin raaka-aineeksi, koska se voi kasvaa kuivilla ja vähäravinteisilla mailla ja on lisäksi myrkyllistä, joten sen ei katsota uhkaavan ravinnontuotantoa useimpien muiden ravintonakin käytettyjen biopolttoaineiden raaka-ainekasvien tavoin.[1]


Vastaan

  • Erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna.[4]
  • Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatrophaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa. Esimerkiksi Vietnamissa jatrophan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatrophaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna. Joissakin paikoissa jatrophanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatrophan sadonkorjuu. Joissakin paikoissa jatrophanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatrophan sadonkorjuu. [1]
  • Jatrophan kutsuminen korkean öljytuotannon kasviksi ei ole nykytutkimusten mukaan perusteltua ainakaan silloin, kun kasvuolosuhteisiin liitetään vähäinen työvoiman, veden ja ravinteiden tarve sekä kilpailemattomuus ruoantuotannon kanssa. Väitteet jatrophan hyvästä ja helposta öljyntuottavuudesta perustuvat todentamattomiin ja totuudenvastaisiin yhdistelmiin kasvin eri ominaisuuksista erilaisissa kasvuolosuhteissa. Suurin ongelma jatrophan laajassa käytössä on tiedonpuute kasvin kasvupotentiaalista epäoptimaalisissa oloissa, sillä jatrophan tuottavuutta käsittelevissä tutkimuksissa on vakavia puutteita kvantitatiivisesta tiedosta sekä kasvuolosuhteista. Esimerkiksi väitteet jatrophan tuholaiskestävyydestä perustuvat lähinnä yksittäisistä puista tehtyihin havaintoihin. Vertailemalla satoja voidaan päätellä, että on kohtuullista odottaa jatrophaviljelmän tuottavan 1,5–2 tonnia öljyä hehtaarilla silloin, kun vuodessa saadaan yksi sato. Tavallisimmista biodieselin raaka-ainekasveista vain öljypalmun sadot ovat jatrophaa korkeammat, noin 5–6 t/ha/a. Rypsi tuottaa öljyä yhden sadon aikana noin 1000 l/ha, auringonkukka 900 l/ha ja soijapapu 375 l/ha. [1]
  • On kuitenkin huolestuttavaa että jotkin tahot pyrkivät lisäämään jatrophan käyttöä energiantuotannossa selvittämättä kunnolla miten se vaikuttaa muihin energiankäyttötapoihin tai jatrophatuotteisiin. Jatrophan sosioekologisiin etuihin kuuluu, että se kasvaa monilla alueilla ennestään luonnonvaraisena, ja että sillä on monia käyttötarkoituksia. Mikäli jatrophaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. Jatrophadieselin laajamittainen tuotanto vaatii kuitenkin kasvin jalostamista nimenomaan öljyntuotantoon, jolloin sivutuotteiden käyttömahdollisuudet riippuvat öljyn prosessointitavoista sekä -paikoista. Jatrophadieselin ei tarvitse toimia ainoana uusiutuvana raaka-aineena biodieselsekoituksissa. Jatropha- ja palmuöljydieselien sekoittamista käyttöominaisuuksien kannalta optimaalisen lopputuotteen saavuttamiseksi on tutkittu. Palmuöljyn lisääminen jatrophaöljyyn vähentää hapettumista estävien antioksidanttien lisäämisen tarvetta. Jatrophadieselillä on puolestaan palmuöljyä paremmat kylmäkäyttöominaisuudet, joten öljyt tukevat toisiaan.[1]

Katso myös

Avainsanat

Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto

Viitteet