Ero sivun ”Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
===Käyttömahdollisuudet=== | ===Käyttömahdollisuudet=== | ||
====Joutomaiden hyödyntäminen==== | |||
Jatropasta saa biodieseliä tehokkaimmin, kun tuotanto yhdistetään johonkin muuhun toimintaan. Englantilaisen Ron Oxburghin mukaan biopolttoaineiden tuottajat Intiassa ovat kokeilleet yhteistyötä teenviljelijöiden kanssa. Teeviljelmät nimittäin vaativat työvoimaa vain jaksoittain. Kun tee ei kaipaa huolenpitoa, työntekijöitä riittää jatropan keräykseen ja jalostukseen. | Jatropasta saa biodieseliä tehokkaimmin, kun tuotanto yhdistetään johonkin muuhun toimintaan. Englantilaisen Ron Oxburghin mukaan biopolttoaineiden tuottajat Intiassa ovat kokeilleet yhteistyötä teenviljelijöiden kanssa. Teeviljelmät nimittäin vaativat työvoimaa vain jaksoittain. Kun tee ei kaipaa huolenpitoa, työntekijöitä riittää jatropan keräykseen ja jalostukseen. | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
aikana vähän päästöjä ja energiankulutusta aiheuttavaa polttoainetta. Todellisuudessa yllä | aikana vähän päästöjä ja energiankulutusta aiheuttavaa polttoainetta. Todellisuudessa yllä | ||
kuvailtuja täysin käyttämättömiä joutomaita on maailmassa tarjolla hyvin rajoitetusti, sillä | kuvailtuja täysin käyttämättömiä joutomaita on maailmassa tarjolla hyvin rajoitetusti, sillä | ||
monilla tilastollisesti käyttämättömillä mailla voi olla montakin epävirallista käyttäjää. | monilla tilastollisesti käyttämättömillä mailla voi olla montakin epävirallista käyttäjää. | ||
====Eroosionhoito==== | |||
Eroosionhoidossa ja maaperän muokkaamisessa muille kasveille sopivammaksi jatrophasta on todettu olevan hyötyä myös köyhimmillä mailla. Kvantitatiiviset tutkimukset jatrophan eroosionestokyvystä puuttuvat kuitenkin edelleen. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> | |||
==Viitteet== | |||
<references/> | <references/> | ||
Versio 27. kesäkuuta 2011 kello 12.15
Jatropaa viljellään sekä varsinaisilla viljelmillä, esimerkiksi Guatemalassa ja Burmassa, sekä sekaviljelyalueilla muunmuuassa Intiassa teeviljelmien ympärillä.[1] Koska kasvi vaatii vähän ravinteita, voidaan sitä viljellä joutomailla, joilla muut kasvit eivät menesty. Kuiva ja vähänravinteinen maa voivat kuitenkin olla este runsaalle öljyn tuotolle.
Käyttömahdollisuudet
Joutomaiden hyödyntäminen
Jatropasta saa biodieseliä tehokkaimmin, kun tuotanto yhdistetään johonkin muuhun toimintaan. Englantilaisen Ron Oxburghin mukaan biopolttoaineiden tuottajat Intiassa ovat kokeilleet yhteistyötä teenviljelijöiden kanssa. Teeviljelmät nimittäin vaativat työvoimaa vain jaksoittain. Kun tee ei kaipaa huolenpitoa, työntekijöitä riittää jatropan keräykseen ja jalostukseen. Teetilojen ympärillä on Oxburghin mukaan myös usein paljon teen viljelyyn kelpaamatonta kuivaa maata, jossa vähemmän nirso jatropa viihtyy.[1] Maankäyttö on avainasemassa tarkasteltaessa jatrophan viljelyn aiheuttamia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Jatrophan käyttöä biodieselin raaka-aineena perustellaan sademetsäkatoon liitettyä öljypalmua sekä ravintona ja rehuna käytettyä soijapapua positiivisemmilla maankäyttömuutosten vaikutuksilla. Optimitilanteessa jatrophaa viljeltäisiin vain muuhun käyttöön kelpaamattomilla joutomailla ilman keinotekoisia lisäravinteita ja kastelua, jolloin viljelyn vaikutukset sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointiin olisivat positiivisia, samalla kun tuotettaisiin uusiutuvaa sekä elinkaarensa aikana vähän päästöjä ja energiankulutusta aiheuttavaa polttoainetta. Todellisuudessa yllä kuvailtuja täysin käyttämättömiä joutomaita on maailmassa tarjolla hyvin rajoitetusti, sillä monilla tilastollisesti käyttämättömillä mailla voi olla montakin epävirallista käyttäjää.
Eroosionhoito
Eroosionhoidossa ja maaperän muokkaamisessa muille kasveille sopivammaksi jatrophasta on todettu olevan hyötyä myös köyhimmillä mailla. Kvantitatiiviset tutkimukset jatrophan eroosionestokyvystä puuttuvat kuitenkin edelleen. [2]