Ero sivun ”YVA” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (linkkejä lisätty)
(→‎Näkökulmia: Terveysvaikutukset: millaisin menetelmin?)
Rivi 22: Rivi 22:


Osallistumisen merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta ympäristövaikutusarvioinneissa (kansainvälisesti) on pohdittu useissa eri tieteellisissä julkaisuissa esim. Doelle & Sinclair 2006, O'Faircheallaigh 2009, Newig 2007, Sinclair & Diduck 1995. Osallistumisen roolia suomalaisessa ympäristöä koskevassa päätöksenteossa yleisemmin on tutkinut mm. Aino Inkinen (2007).
Osallistumisen merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta ympäristövaikutusarvioinneissa (kansainvälisesti) on pohdittu useissa eri tieteellisissä julkaisuissa esim. Doelle & Sinclair 2006, O'Faircheallaigh 2009, Newig 2007, Sinclair & Diduck 1995. Osallistumisen roolia suomalaisessa ympäristöä koskevassa päätöksenteossa yleisemmin on tutkinut mm. Aino Inkinen (2007).
YVA-laki ja -asetus edellyttävät mm. ihmisten '''terveyteen''' kohdistuvien vaikutusten arviointia, mutta em. säädöksissä ei täsmennetä, '''millaisilla periaatteilla ja menetelmillä''' terveysvaikutuksia tulisi arvioida.


== Aiheeseen liittyviä tapahtumia ==
== Aiheeseen liittyviä tapahtumia ==

Versio 3. marraskuuta 2010 kello 16.16




Tälle sivulle kootaan tietoa, näkemyksiä ja kannanottoja ympäristövaikutusten arvionnista (YVA), sitä määrittävistä laeista ja asetuksista (YVA-laki/YVAL, YVA-asetus ?), sekä myöskin Suomen lainsäädäntöä määrittävästä Eurooppalaisesta YVA-direktiivistä (EIA Directive). Sivun tarkoituksena on jäsentää aiheeseen liittyvää keskustelua, jota ovat viime aikoina nostaneet esille mm. kysely EU:n YVA-direktiivin kehittämiseen liittyen, Suomessa tehty YVAL:n toimivuusarviointi ja suomalaisen YVA:n tehokkuutta tutkineen EFEIA-projektin tulokset. Tavoitteena on synnyttää YM:n koordinoiman YVAL-toimivuusarvioinnin tuloksia täydentävä ja/tai täsmentävä arviointi YVA:sta ja YVAL:sta sekä niiden toimivuudesta. Kaikki näkökulmat ja kontribuutiot keneltä tahansa ovat tervetulleita tälle sivulle.

Taustaa

YVA-lainsäädännön toimivuusarviointi on suoritettu ja raportti löytyy ymparisto.fi sivuilta. Suora linkki itse raporttiin.

Näkökulmia

EFEIA-projektin tuloksia ovat vetäneet yhteen esim. Pölönen et al.: The effectiveness of the Finnish EIA system - What works, what doesn't, and what could be improved.

YVAL:n ja EU:n YVA-direktiivin taustalla olevaa EIA käsitettä ja sen mukaista näkemystä ympäristövaikutuksen arviointiin ja sen suhdetta mm. kestävään kehitykseen ovat käsitelleet mm. Pope et al.: Conceptualising sustainability assessment.

THL:n VETO-osaston HYVE-yksikön ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi: IVA-käsikirja netissä

EU järjesti avoimen kyselyn EU:n YVA-direktiivin kehittämistarpeiden tunnistamiseksi: tiedote kyselystä (päättynyt 24.9.2010.

Ainakin THL:n ja STM:n edustajat ovat usemmassakin yhteydessä, mm. YVAL toimivuusarvioinnin keskustelutilaisuudessa syksyllä 2009, nostaneet esiin terveysvaikutusten arviointien puutteellisuutta YVA:ssa.

Meneillään olevassa BEPRARIBEAN-projektissa luodataan erilaisia näkemyksiä hyöty-riskianalyysiin. Ympäristöterveyttä käsittelevässä osiossa tarkastellaan myös suomalaista YVA:a yhtenä näkökulmana: Heande:State of the art of environmental health assessments (julkaisematon käsikirjoitus, lukemiseen tarvitaan Heande-tunnukset)

Osallistumisen merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta ympäristövaikutusarvioinneissa (kansainvälisesti) on pohdittu useissa eri tieteellisissä julkaisuissa esim. Doelle & Sinclair 2006, O'Faircheallaigh 2009, Newig 2007, Sinclair & Diduck 1995. Osallistumisen roolia suomalaisessa ympäristöä koskevassa päätöksenteossa yleisemmin on tutkinut mm. Aino Inkinen (2007).

YVA-laki ja -asetus edellyttävät mm. ihmisten terveyteen kohdistuvien vaikutusten arviointia, mutta em. säädöksissä ei täsmennetä, millaisilla periaatteilla ja menetelmillä terveysvaikutuksia tulisi arvioida.

Aiheeseen liittyviä tapahtumia