Ero sivun ”Narkolepsia Suomessa” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 27: Rivi 27:
*Vuoden 2010 aikana on suomalaisilla lapsilla todettu aiempia vuosia enemmän narkolepsia-tapauksia. Aikuisilla vastaavaa lisääntymistä ei ole kuluvan vuoden aikana havaittu. Nyt havaittu narkolepsia-tapausten lisääntyminen osuu ajallisesti sikainfluenssaepidemiahuipun ja pandemiarokotusten jälkeen. On mahdollista, että itse sikainfluenssatauti tai pandemiarokote olisivat voineet laukaista narkolepsian. <ref> [http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=22908 THL:n tiedote 19.8.2010] </ref>
*Vuoden 2010 aikana on suomalaisilla lapsilla todettu aiempia vuosia enemmän narkolepsia-tapauksia. Aikuisilla vastaavaa lisääntymistä ei ole kuluvan vuoden aikana havaittu. Nyt havaittu narkolepsia-tapausten lisääntyminen osuu ajallisesti sikainfluenssaepidemiahuipun ja pandemiarokotusten jälkeen. On mahdollista, että itse sikainfluenssatauti tai pandemiarokote olisivat voineet laukaista narkolepsian. <ref> [http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=22908 THL:n tiedote 19.8.2010] </ref>
*Narkolepsia on syyltään tuntematon aivosairaus, jota sairastava henkilö, narkoleptikko, nukahtaa suoraan REM-uneen, jonka aikana lihasten perusjänteys eli lihastonus on täysin poissa. Narkolepsian oletetaan olevan perinnöllinen, mutta sitä ei ole todistettu. Uni voi tulla yllättäen ja vastustamattoman voimakkaana, ja nukahtaminen voi tapahtua yllättävissäkin tilanteissa, kuten kesken puheen, syödessä tai kävellessä. Narkoleptikon nukahtamisalttiutta on verrattu tilaan, jollaisessa terve ihminen on valvottuaan yhteen menoon 2–3 vuorokautta. Narkoleptikko tuntee olonsa virkeäksi lyhyenkin unen jälkeen seuraavaan nukahtamiseen asti. Narkoleptikko nukahtelee useasti jännityksen noustessa. <ref> [http://fi.wikipedia.org/wiki/Narkolepsia Wikipedia] </ref>
*Narkolepsia on syyltään tuntematon aivosairaus, jota sairastava henkilö, narkoleptikko, nukahtaa suoraan REM-uneen, jonka aikana lihasten perusjänteys eli lihastonus on täysin poissa. Narkolepsian oletetaan olevan perinnöllinen, mutta sitä ei ole todistettu. Uni voi tulla yllättäen ja vastustamattoman voimakkaana, ja nukahtaminen voi tapahtua yllättävissäkin tilanteissa, kuten kesken puheen, syödessä tai kävellessä. Narkoleptikon nukahtamisalttiutta on verrattu tilaan, jollaisessa terve ihminen on valvottuaan yhteen menoon 2–3 vuorokautta. Narkoleptikko tuntee olonsa virkeäksi lyhyenkin unen jälkeen seuraavaan nukahtamiseen asti. Narkoleptikko nukahtelee useasti jännityksen noustessa. <ref> [http://fi.wikipedia.org/wiki/Narkolepsia Wikipedia] </ref>
*Narkolepsiatapausten määrän nousu voi myös johtua vielä tuntemattomista syistä. "Ajallinen suhde ei ole syy-seuraussuhde. Tämä on kuitenkin signaali, joka pitää tutkia hyvin", Nohynek [THL:n erikoistutkija Hanna Nohynek] sanoo. <ref> [http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010082012219368_uu.shtm Iltalehti 20.8.2010] </ref>


== Tulokset ==
== Tulokset ==


== Katso myös ==
== Katso myös ==  


== Viitteet ==
== Viitteet ==


<references/>
<references/>

Versio 23. elokuuta 2010 kello 12.25




Rajaus

Määritelmä

Data

Suomessa ilmenneestä narkolepsiasta sanottua

  • Narkolepsian pääoire on poikkeuksellisen voimakas nukahtelutaipumus. Sairaus aiheuttaa myös voimakasta väsymystä. Taudin tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä. Suomessa narkolepsiaa todetaan vuosittain aikuisilla noin 50 ja alle 16-vuotiailla lapsilla 2-7 tapausta. [1]
  • Vuoden 2010 aikana on suomalaisilla lapsilla todettu aiempia vuosia enemmän narkolepsia-tapauksia. Aikuisilla vastaavaa lisääntymistä ei ole kuluvan vuoden aikana havaittu. Nyt havaittu narkolepsia-tapausten lisääntyminen osuu ajallisesti sikainfluenssaepidemiahuipun ja pandemiarokotusten jälkeen. On mahdollista, että itse sikainfluenssatauti tai pandemiarokote olisivat voineet laukaista narkolepsian. [2]
  • Narkolepsia on syyltään tuntematon aivosairaus, jota sairastava henkilö, narkoleptikko, nukahtaa suoraan REM-uneen, jonka aikana lihasten perusjänteys eli lihastonus on täysin poissa. Narkolepsian oletetaan olevan perinnöllinen, mutta sitä ei ole todistettu. Uni voi tulla yllättäen ja vastustamattoman voimakkaana, ja nukahtaminen voi tapahtua yllättävissäkin tilanteissa, kuten kesken puheen, syödessä tai kävellessä. Narkoleptikon nukahtamisalttiutta on verrattu tilaan, jollaisessa terve ihminen on valvottuaan yhteen menoon 2–3 vuorokautta. Narkoleptikko tuntee olonsa virkeäksi lyhyenkin unen jälkeen seuraavaan nukahtamiseen asti. Narkoleptikko nukahtelee useasti jännityksen noustessa. [3]
  • Narkolepsiatapausten määrän nousu voi myös johtua vielä tuntemattomista syistä. "Ajallinen suhde ei ole syy-seuraussuhde. Tämä on kuitenkin signaali, joka pitää tutkia hyvin", Nohynek [THL:n erikoistutkija Hanna Nohynek] sanoo. [4]

Tulokset

Katso myös

Viitteet