Keskustelu:Opasnet

Keskustelu Opasnetin sulkemisesta 2019

Jounin kirje 31.12.2019

Opasnettiin kohdistuvassa kritiikissä on useita erilaisia argumentteja, ja jokaista tarkastellaan tässä erikseen.

1) Ensimmäisenä on THL:n johdon ilmaisema tahtotila, että Opasnettiä ei haluta ylläpitää eikä sen ylläpitoon haluta käyttää THL:n työaikaa.

Vaikka päätös on mielestäni valitettava, se on sinänsä selkeä. Siksi Opasnetissä olevat tiedot on nyt korjattu niin, että THL ei enää esiinny sivuston ylläpitäjänä eikä sisällöstä vastaavana tahona. Sen tekniseen ylläpitoon ei käytetä THL:n työaikaa. Myös serverien ylläpitäjille on ilmoitettu asiasta. Opasnettiin liittyviä uusia laskuja ei siis jatkossa enää THL:lle tule.

2) Toinen argumentti on, että Opasnetin sisältöjä voitaisiin pitää THL:n virallisina näkemyksinä, mikä voi aiheuttaa sekaannuksia. Vaara on olemassa, vaikka Opasnettiin kirjoitetuissa teksteissä on aina tarkasti varottu sanamuotoja, jotka antaisivat sisällölle virallisen vaikutelman. Opasnetin tarkoitushan on tarjota alusta, jolla voidaan pohdiskella ääneen keskeneräisiä tutkimuskysymyksiä ja muita asioita, eikä niistä ole haluttu tehdä virallisen näköisiä. Joissakin tapauksissa projektien tuotosten valmiusastetta on kuitenkin kuvattu luonnehdinnalla "THL:n tarkastama", mikä on tarkoittanut, että projektiin kuuluva THL:n tutkija on arvioinut sisällön valmiusasteen. Silloinkaan ei ole väitetty, että kyseessä olisi THL:n virallinen kanta, vaan sisältö on esitellyt tuloksia projekteista, joissa THL on ollut mukana.

Jotta jatkossa ei tulisi epäselvyyksiä THL:n roolista, Opasnetistä on nyt poistettu kaikki maininnat siitä, että jokin Opasnetin sisältö olisi THL:n tarkastamaa. Lisäksi sellaisille sivuille, joista voi saada väärän käsityksen, on lisätty maininta siitä, että sisältö on yhteiskehitettyä eikä THL:n tuottamaa tai laitoksen virallisen kannan mukaista.

Myös THL voisi tehdä oman osansa tämänkaltaisten väärinymmärrysten välttämiseksi: jos THL kannustaa tutkijoitaan osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun myös keskeneräisistä asioista, syntyy kulttuuri, jossa ymmärretään, ettei kaikki julkaistu ole lopullista tai virallista sisältöä. Näin THL voisi tarkemmin erottaa virallisen ja viranomaisviestinnän muusta yhteiskunnallisesta tai tieteellisestä keskustelusta. Jos taas THL varoittaa tutkijoita esittämästä omia näkemyksiään julkisuudessa, se luo vaikutelmaa, että kaikki, mitä THL:n tutkijat sanovat julkisuuteen on THL:n virallinen kanta. Se sisältäisi viestin, että THL ei ole tutkimuslaitos, vaan hierarkkinen valtion virasto.

3) Opasnettiä ei enää pidetä soveltuvana THL:n viestintävälineenä, eikä sen uskota takaavan ristiriidatonta viranomaisviestintää. Juuri ristiriidaton viranomaisviestintä oli yksi asioista, joihin oikeuskansleri puuttui päätöksessään THL:n rokotetutkimuksesta. [1]

Tämä argumentti perustuu siihen virheellisen oletuksen, että Opasnet olisi viestintäväline. Opasnet on kuitenkin alusta avoimen tieteen tekemiseen, ei viestintään. Se on suunniteltu nimenomaan tiedon yhteiskehittämiseen THL:n omien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden sekä kansalaisten voimin. Toki Opasnetin avulla voi myös levittää tietoa kohdeyleisöön esimerkiksi jakamalla linkkejä kiinnostaviin Opasnetin sivuihin. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että Opasnetin tarkoitus on asiantuntijoiden, ei viestintäammattilaisten työn tukeminen. Se on siis tavoitteiltaan tutkimusväline siinä kuin tilastotieteellinen analyysiohjelmisto tai tekoäly. Avoimen tieteen perusajatuksia on, että kuka tahansa voi perehtyä tarkasteltavan aiheen yksityiskohtiin ja muodostaa niistä oman, riippumattoman mielipiteensä. Itse asiassa oikeuskanslerikin nosti lausunnossaan esiin tarpeen avoimuuden ja rakenteellisten ratkaisujen avulla varmistaa, että päätösten perustelut ovat ulkopuolisen arvioitavissa. Juuri tähän Opasnetkin pyrkii, ja siksi Opasnettiä on vuosien ajan THL:ssä kehitetty. Tässäkin THL voisi halutessaan itse selkeyttää tilannetta: Opasnettiä voidaan markkinoida keskustelu- ja työskentelyalustana siinä vaiheessa kun virallisia kantoja muodostetaan, ja thl.fi:tä voidaan markkinoida THL:n virallisten näkemysten viestintäkanavana. Kun toteutus on selkeä, käyttäjät kyllä ymmärtävät, että eri alustoilla on erilainen tarkoitus, käyttö ja sisältö.

4) Kaikki viittaukset THL:een halutaan poistettaviksi.

Tämä argumentti voidaan ymmärtää suppeasti tai laajasti. Suppea tulkinta on, että THL ei halua nimeään mainittavan sivuston ylläpitäjän tai sisällön laadunvarmistajan roolissa. Tämä on selkeä kanta, ja kaikki tällaiset maininnat on Opasnetistä poistettu (katso myös kohta 2).

Sen sijaan ongelmallinen on laajempi tulkinta, eli että THL:n nimi ei saisi esiintyä Opasnetin sivuilla ollenkaan. Tosiasia kuitenkin on, että Opasnettiä on kehitetty pääasiassa THL:n projektirahoituksella ja työajalla, ja lukuisat THL:n tutkijat ovat käyttäneet työaikaansa Opasnetin sisältöjen tuottamiseen. Opasnetissä on esimerkiksi useita projektisivustoja, joissa kerrotaan THL:n olevan projektin osapuoli, ja sivuilla kuvataan osapuolten tavoitteita, toimintaa ja tuloksia projekteissa. Miksi THL haluaisi poistaa omat tietonsa näiltä projektisivulta? Sehän antaisi vaikutelman, että THL ei olisi näissä projekteissa koskaan mukana ollutkaan. Se kuulostaisi samalta, kuin THL haluaisi poistaa markkinoilta kirjan tai julkaisun, jossa sen nimi on mainittu.

Vastaavanlaisia sivustoja on lähes kaikilla projekteilla, ja niiden ylläpito on yleensä yhden partnerin vastuulla. Haluaako THL poistaa omat tietonsa kaikilta näiltä muiltakin projektisivustoilta? Miksi se niin haluaisi tehdä? Luultavasti tämä argumentti onkin tarkoitettu tulkittavaksi suppeassa mielessä.

5) Kaikki viittaukset THL:n nykyisen tai entisen henkilökunnan teksteihin halutaan poistettavaksi. On epäselvää, mitä tällä argumentilla tarkkaan ottaen tarkoitetaan. Ilmeisesti ei tarkoiteta kirjaimellisesti sitä, että Opasnetistä tai joltain muulta nettisivulta THL:n aineistoihin tehtävät linkit haluttaisiin kieltää, koska se on sekä käytännössä että teoriassa mahdotonta. Todennäköisesti siis tarkoitetaan joko, että a) halutaan poistaa tieto siitä, kuka on Opasnetin sisältöjä kirjoittanut tai b) halutaan poistaa Opasnetistä kaikki sellainen sisältö, joka on THL:n työntekijän kirjoittamaa.

Olipa tulkinta a) tai b), toive on hämmentävä. Opasnettiä on THL:ssä kehitetty vuodesta 2006 saakka varsin intensiivisesti, ja Opasnetin käyttöä pyritty levittämään tutkijoiden apuvälineeksi myös THL:n muihin toimintoihin kuin ympäristöterveyteen. Ei siis ole luultavaa, että Opasnetin sisältö tai kirjoittajat olisivat tulleet THL:n johdolle yllätyksenä. Onko nyt siis tehty uudelleenarvio, jonka perusteella sisältö onkin arveluttavaa ja se on kokonaan tuhottava tai vähintäänkin poistettava tieto siitä, että se on THL:n asiantuntijoiden tuottamaa? Tätä on vaikea uskoa, koska Opasnetissä on esimerkiksi sellaisia kiiteltyjä sisältöjä kuin Hannu Komulaisen tietopaketti kaivos- ja muiden vesien kemiallisista riskeistä, Jouko Tuomiston Tieto-Finlandia-ehdokas Sata kysymystä ympäristöstä ja terveydestä käännettynä englanniksi ja Tapani Kauppisen ohjeistuksia ihmisvaikutusten arvioinnista. Mitään näistä sisällöistä ei ole missään muualla. Ilman parempaa ymmärrystä tämän argumentin täytäntöönpano on mahdotonta.

6) THL:n johto on linjannut, että Opasnet suljetaan.

Opasnettiin on alusta saakka tuotettu sisältöä avoimella Creative Commons -lisenssillä CC-BY-SA 3.0. Se tarkoittaa, että kuka tahansa saa kopioida sisältöä ja jakaa sitä vapaasti, kunhan johdannaistuotteilla on samanlainen avoin lisenssi eli niitäkin saa jatkohyödyntää. Tätäkin tietoa on pidetty alusta saakka esillä, koska aineistojen jatkohyödyntäminen on ollut Opasnetin kantavia periaatteita ja tavoitteita. Käytetystä lisenssistä seuraa, että kuka tahansa voi kopioida Opasnetin sisällöt itselleen ja jatkaa sivuston ylläpitoa vaikka THL sulkisi sivuston omilta palvelimiltaan. Näin on nyt tapahtunut. Toiminimi Näkemysverkko on ottanut sivuston sisällöt ylläpidettäväkseen ja ylläpidosta johtuvat kulut hoitaakseen. Sivuston sisällöstä vastaa jatkossa päätoimittajan ominaisuudessa avoimen tieteen harrastaja Jouni Tuomisto Kuopiosta.

Hyvää uutta vuotta kaikille.

Investointiehdotus Opasnetistä

Investoinnin kuvaus (perustele investointiesitys seuraavista näkökulmista)

Investoinnin kohde on pilvipalveluna toteutettu palvelinratkaisu, johon kuuluu kaksi palvelinta. Pienempi palvelin (1 core, 2 GHz, 4 GB RAM, 100 GB HDD) toimii Opasnet-wikin ja työtilan palvelimena. Tehokkaampi palvelin (4 core, 16 BG RAM, 200 GB HDD) toimii Opasnet-tietokannan ja Opasnetin mallitusjärjestelmän palvelimena. Tarkoituksena on siis siirtää nykyinen järjestelmä toimimaan tehokkaammilla tietokoneilla. Tämä muutos parantaisi olennaisesti Opasnetin vikasietoa ja skaalautuvuutta kuormituksen kasvaessa tilapäisesti tai pysyvästi.

Tällä järjestelmällä voidaan toteuttaa koko informaatioketju alkaen sähköisessä muodossa olevasta alkuperäisdatasta ja sen analysoinnista tulkinnan kautta vaikuttavuusarviointeihin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätelmiin. Koko kuvattu järjestelmä on jo nyt olemassa toimintakunnossa, ja se on YMALin ja muutaman tutkimusryhmän aktiivisessa käytössä. Nykyinen laiteinfrastruktuuri on toteutettu GTK:n kanssa yhteistyönä ja se riittää tämänsuuruisen käyttäjäkunnan tarpeisiin. Kuitenkin tavoitteena on laajentaa Opasnet tieteenteon ja mallipohjaisen yhteisöllisen tiedontuotannon työtilaksi THL:ssä, Suomessa ja kansainvälisesti. Tavoitetilassa päivittäisiä käyttäjiä on vähintään tuhansia. Nykykapasiteetti loppuu nopeasti, kun käyttö toivottavasti laajenee kuluvan vuoden aikana.

Palvelua ei voi rakentaa THL:n nykyisen IT-järjestelmän puitteissa, koska palvelu on nimenomaan ja lähtökohtaisesti avoin ja tarvittaessa rajoitettavissa, kun taas THL:n järjestelmät ovat lähtökohtaisesti suljettuja ja erikseen rajatuilta osilta avattavissa. Vaikka ero kuulostaa kuvattuna pieneltä, se on iso periaatteellinen ero, joka on johtanut avoimuuden kanssa yhteensopimattomiin laite-, ohjelmisto- ja käyttäjäoikeusratkaisuihin. Avoin järjestelmä on siksi ollut rakennettava puhtaalta pöydältä.

Investointiin kuuluu kolmen vuoden palvelusopimus ja sen arvioitu hinta on 12000 €.

1.Investoinnin pakollisuus (lakisääteinen viranomaistehtävä ja/tai THL:n uuden vastuun alkaminen edellyttää investointia)

Ei liity pakollisena lakisääteiseen tehtävään, joskin joitakin lakisääteisiäkin tehtäviä voidaan hoitaa Opasnet-järjestelmällä (esim. http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_arviointi_erityistilanteessa).

2.Investoinnin strateginen merkitys

Liittyy olennaisesti THL:n vaikuttavuustavoitteeseen eli strategian ensimmäiseen arvoon. Järjestelmän ydin ja olemus on tuottaa terveyteen liittyvää ja yhteiskunnallista päätöksentekoa palvelevaa tietoa loppukäyttäjän tarvitsemassa muodossa. Voisi siis sanoa, että tämä on tärkein THL:n tarvitsema tietojärjestelmä, jota muut järjestelmät tukevat.

3.Investoinnin suhde toiminnan jatkuvuuteen ja kriittisyys perusinfran ylläpitoon

Järjestelmä voi korvata useita nykyisiä pirstaloituneita THL:ssä yleisiä yhden asian järjestelmiä, jotka ovat käyttäjille hankalia. Se siis paitsi lisää THL:n tuottaman tiedon vaikuttavuutta myös tiedon tuottamisen suoraviivaisuutta ja tehokkuutta. Se auttaa tekemään monia pakollisia tutkimukseen liittyviä asioita kuten datan kuvausta, analysointia ja arkistointia standardoidulla tavalla, jolloin käyttövarmuus ja laatu paranevat.

4.Käytön laajuus ja käyttötiheys

Järjestelmä on jo nyt useiden tutkijoiden päivittäisessä käytössä ja kymmenien tutkijoiden harvemmin käyttämä. Toiminnan uskotaan laajenevan niin, että se otetaan säännölliseen käyttöön useissa THL:n osastoissa ja yli kymmenessä muussa organisaatiossa vuoden 2011 aikana. Opasnetissä olevaa tietoa on jo nyt luettu kymmeniätuhansia kertoja, ja yksittäisiä käyttäjiä on ollut useita tuhansia. Näiden määrien oletetaan moninkertaistuvan.

5.Kustannusten aleneminen tai toiminnan tehostuminen (vapaa teksti sekä kannattavuuslaskelma, jossa kustannussäästö vähennetään hankintahinnasta ja vuosittaisista käyttökustannuksista viiden vuoden ajalta)

Toiminnan tehostuminen riippuu olennaisesti siitä, mitä nykyisiä toimintatapoja ja järjestelmiä oltaisiin valmiit muuttamaan, yhdistämään Opasnetiin tai lopettamaan Opasnetin käytön laajentuessa (esim. Sotkanet, Tervesuomi...?). Työaikasäästöjä tulisi standardoidusta aineistonkäsittelystä ja siitä, että ihmiset siirtyisivät käyttämään yhtä ja samaa työkalua eli R-tilasto-ohjelmaa tilastoanalyysien ja vaikutusmallien teossa, jolloin toisilta oppiminen olisi paljon tehokkaampaa kuin nyt, kun yhdessä yksikössäkin voi olla puolentusinaa ohjelmaa tai ohjelmointikieltä käytössä näiden toimintojen suorittamiseen.

Kulut: 3000 € vuodessa

Hyödyt: Investointi on kannattava jo, jos 30 tutkijaa (3 % THL:n työntekijöistä) säästää yhden päivän työaikaa vuodessa (0.5 %) työskennellessään yhteisöllisesti Opasnetissä. Kuitenkin Opasnetiä käyttävä tutkija tehostaa työntekoaan pikemminkin 5 % kuin 0.5 %, ja sisäänajovaiheen jälkeen käyttäjiä on pikemminkin 100 kuin 30 tutkijaa (10%). Odotettavat kustannussäästöt ovat siis monikymmenkertaiset investointiin nähden. Vaikuttavuuden lisääntymistä ei tässä laskelmassa ole huomioitu.

6.Toiminnan laadun tai palvelukyvyn paraneminen

Opasnetin tukeman avoimen toimintatavan avulla nimenomaan vaikuttavuus ja palvelukyky paranevat, kun tieto saadaan nopeammin ja kattavammin tutkijoilta yhteiskunnan käyttöön. Tätä on vaikea määrällisesti arvioida.

Kuopiossa 20.4.2011 Jouni Tuomisto