Ero sivun ”YVAR Pöly (hiukkaset)” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Hiukkaset aiheuttavat terveysriskiä hengitettynä (hengitysilmassa). Pienhiukkasten tiedetään olevan merkittävin haitallinen ympäristöterveysaltiste väestölle Suomessa (Hänninen et al. 2010). Ne aiheuttavat hengitystieperäisiä oireita, pahentavat sydän- ja verisuonisairauksia ja aiheuttavat ennenaikaista kuolleisuutta väestössä (Komulainen 2013b). On syytä tietää ja selvittää, lisääkö kaivostoiminta erityisesti | Hiukkaset aiheuttavat terveysriskiä hengitettynä (hengitysilmassa). Pienhiukkasten tiedetään olevan merkittävin haitallinen ympäristöterveysaltiste väestölle Suomessa (Hänninen et al. 2010). Ne aiheuttavat hengitystieperäisiä oireita, pahentavat sydän- ja verisuonisairauksia ja aiheuttavat ennenaikaista kuolleisuutta väestössä (Komulainen 2013b). On syytä tietää ja selvittää, lisääkö kaivostoiminta erityisesti hiukkasten kokofraktioiden '''PM10''', '''PM2.5''' (pienhiukkaset) pitoisuutta ilmassa kaivoksen ulkopuolella ja mikä on niiden arvioituihin kokonaispitoisuuksiin liittyvä terveysriski. | ||
Pöly | Pöly ja hiukkaset ilmalaskeumana saattavat myös kontaminoida kaivosympäristön maaperää. Siihen liittyvä riskinarvio on kohdassa ” Maaperän pilaantumiseen liittyvät terveysvaikutukset ”. Pölylaskeuma saattaa lisäksi liata ympäristöä ja aiheuttaa likaantumiseen liittyvää viihtyvyyshaittaa. | ||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
*PM10 | *PM10 | ||
*PM2.5 (pienhiukkaset) | *PM2.5 (pienhiukkaset) | ||
Termejä ”pöly” ja ”hiukkaset” on käytetty kaivosympäristöön liittyen jossakin määrin korvaamaan toisiaan, hiukkaskoon mukaan. | Termejä ”pöly” ja ”hiukkaset” on käytetty kaivosympäristöön liittyen jossakin määrin korvaamaan toisiaan, hiukkaskoon mukaan. | ||
| Rivi 25: | Rivi 23: | ||
Pölyn ja hiukkasten terveysriskinarvio perustuu ensi sijassa PM10- ja PM2.5-hiukkasten pitoisuuteen hengitysilmassa (µg/m3). PM2.5-fraktion hiukkaset voivat kulkeutua hengitysteissä perille, alveolitasolle asti. PM10-koon hiukkaset jäävät ylempiin hengitysteihin. Kaivosympäristössä on tyypillisesti mitattu kokonaisleijumaa ja PM10-fraktiota, koska kaivosmineraalien hiukkaspäästöt ovat pääasiassa kooltaan tätä suuruusluokkaa. TSP (laskeuma) kuvastaa suurempia partikkeleita, paremmin laskeumaa maahan kuin hengitettäviä hiukkasia. PM2.5-hiukkasfraktion mittaaminen ja siihen liittyvä riskinarviointi on suotavaa, koska erityisesti siihen tiedetään liittyvän terveysriskejä. PM10-hiukkasilla on samantyyppisiä terveyshaittoja. | Pölyn ja hiukkasten terveysriskinarvio perustuu ensi sijassa PM10- ja PM2.5-hiukkasten pitoisuuteen hengitysilmassa (µg/m3). PM2.5-fraktion hiukkaset voivat kulkeutua hengitysteissä perille, alveolitasolle asti. PM10-koon hiukkaset jäävät ylempiin hengitysteihin. Kaivosympäristössä on tyypillisesti mitattu kokonaisleijumaa ja PM10-fraktiota, koska kaivosmineraalien hiukkaspäästöt ovat pääasiassa kooltaan tätä suuruusluokkaa. TSP (laskeuma) kuvastaa suurempia partikkeleita, paremmin laskeumaa maahan kuin hengitettäviä hiukkasia. PM2.5-hiukkasfraktion mittaaminen ja siihen liittyvä riskinarviointi on suotavaa, koska erityisesti siihen tiedetään liittyvän terveysriskejä. PM10-hiukkasilla on samantyyppisiä terveyshaittoja. Kaivoksen eri toiminnoille on julkaistu ominaispölypäästöjen lisäksi tyypillisiä PM10 ja PM2.5 hiukkasten osuuksia kokonaishiukkaspäästöstä. Tätä tietoa voidaan käyttää kaivoksen suunnitteluvaiheessa päästöjen ennakkoarviointiin (esimerkiksi Kauppila et al. 2013b). | ||
Hyvässä kaivosympäristön ulkoilman pölyyn liittyvässä terveysriskinarviossa on oleellista selvittää ja esittää: | Hyvässä kaivosympäristön ulkoilman pölyyn liittyvässä terveysriskinarviossa on oleellista selvittää ja esittää (kts. kohdat Hankkeen tekninen kuvaus ja : | ||
*Hiukkaspäästöjä aiheuttavat prosessit kyseisellä kaivoksella | *Hiukkaspäästöjä aiheuttavat prosessit kyseisellä kaivoksella | ||
*Niiden tuottama hiukkasemissio hiukkasfraktioittain (esimerkiksi kg/aikayksikkö) | *Niiden tuottama hiukkasemissio hiukkasfraktioittain (esimerkiksi kg/aikayksikkö) | ||
Versio 22. lokakuuta 2015 kello 09.32
| Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:
|
Tämä sivu on tiedonmuru.
Sivutunniste: Op_fi5150 |
|---|
| Moderaattori:Heta (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
Tämän Opasnet-sivun julkaisutiedot
|
Pöly (hiukkaset)
Hiukkaset aiheuttavat terveysriskiä hengitettynä (hengitysilmassa). Pienhiukkasten tiedetään olevan merkittävin haitallinen ympäristöterveysaltiste väestölle Suomessa (Hänninen et al. 2010). Ne aiheuttavat hengitystieperäisiä oireita, pahentavat sydän- ja verisuonisairauksia ja aiheuttavat ennenaikaista kuolleisuutta väestössä (Komulainen 2013b). On syytä tietää ja selvittää, lisääkö kaivostoiminta erityisesti hiukkasten kokofraktioiden PM10, PM2.5 (pienhiukkaset) pitoisuutta ilmassa kaivoksen ulkopuolella ja mikä on niiden arvioituihin kokonaispitoisuuksiin liittyvä terveysriski.
Pöly ja hiukkaset ilmalaskeumana saattavat myös kontaminoida kaivosympäristön maaperää. Siihen liittyvä riskinarvio on kohdassa ” Maaperän pilaantumiseen liittyvät terveysvaikutukset ”. Pölylaskeuma saattaa lisäksi liata ympäristöä ja aiheuttaa likaantumiseen liittyvää viihtyvyyshaittaa.
Pölynä arvioidaan ilmassa hiukkasmuodossa olevaa ainesta, joka kaivoksiin liittyvänä usein jaotellaan fraktioihin:
- TSP (kokonaisleijuma); myös PM30
- PM10
- PM2.5 (pienhiukkaset)
Termejä ”pöly” ja ”hiukkaset” on käytetty kaivosympäristöön liittyen jossakin määrin korvaamaan toisiaan, hiukkaskoon mukaan.
Pölyn ja hiukkasten terveysriskinarvio perustuu ensi sijassa PM10- ja PM2.5-hiukkasten pitoisuuteen hengitysilmassa (µg/m3). PM2.5-fraktion hiukkaset voivat kulkeutua hengitysteissä perille, alveolitasolle asti. PM10-koon hiukkaset jäävät ylempiin hengitysteihin. Kaivosympäristössä on tyypillisesti mitattu kokonaisleijumaa ja PM10-fraktiota, koska kaivosmineraalien hiukkaspäästöt ovat pääasiassa kooltaan tätä suuruusluokkaa. TSP (laskeuma) kuvastaa suurempia partikkeleita, paremmin laskeumaa maahan kuin hengitettäviä hiukkasia. PM2.5-hiukkasfraktion mittaaminen ja siihen liittyvä riskinarviointi on suotavaa, koska erityisesti siihen tiedetään liittyvän terveysriskejä. PM10-hiukkasilla on samantyyppisiä terveyshaittoja. Kaivoksen eri toiminnoille on julkaistu ominaispölypäästöjen lisäksi tyypillisiä PM10 ja PM2.5 hiukkasten osuuksia kokonaishiukkaspäästöstä. Tätä tietoa voidaan käyttää kaivoksen suunnitteluvaiheessa päästöjen ennakkoarviointiin (esimerkiksi Kauppila et al. 2013b).
Hyvässä kaivosympäristön ulkoilman pölyyn liittyvässä terveysriskinarviossa on oleellista selvittää ja esittää (kts. kohdat Hankkeen tekninen kuvaus ja :
- Hiukkaspäästöjä aiheuttavat prosessit kyseisellä kaivoksella
- Niiden tuottama hiukkasemissio hiukkasfraktioittain (esimerkiksi kg/aikayksikkö)
- Mitattu tai arvioitu hiukkasten pitoisuus ilmassa hiukkasfraktioluokittain (esimerkiksi µg/m3)
- Hiukkasten kemiallinen koostumus ja orgaanisen aineksen osuus (esimerkiksi Ni µg/g hiukkasfraktiota)
- Hiukkasten leviämisalue kaivoksen ympäristössä (mitattujen pitoisuuksien perusteella tai mallitettuna hiukkaspäästöistä)
- Taustapitoisuudesta poikkeava alue (erityisesti suhteessa asutukseen, minne asti vaikutus ulottuu).
Kaivoksen suunnitteluvaiheessa voidaan kuvata ainakin hiukkaspäästöjä tuottavat pääprosessit, tehdä arvio päästömääristä koko kaivokselta, arvioida hiukkasten koostumusta malmin mineralogian perusteella sekä arvioida ja mahdollisesti jo mallittaa hiukkaspäästön leviämistä kaivosympäristöön.
Riskin kuvauksena ensisijainen vaihtoehto on todettujen tai mallitettujen ilman hiukkaspitoisuuksien vertaaminen viitearvoihin (suurimmat sallitut pitoisuudet ilmassa, suurimmat haitattomiksi arvioidut pitoisuudet ilmassa, esim. WHO:n ohjearvot). Pitkäaikaisaltistumista kuvaavat hiukkastasot ja niiden viite- ja vertailuarvot ovat riskin kuvauksessa ensisijainen vertailukohta. Myös hiukkasten lyhytaikaisviitearvot vertailuarvoina ovat relevantteja, jos pitoisuuksien vaihtelu on suurta ja kyseiset raja-arvot ylitetään toistuvasti.
Hiukkasten kemiallinen koostumus (alkuainepitoisuus) on hyödyllistä tietää. Onko hiukkasissa jotakin metallia/alkuainetta poikkeuksellisen paljon. Koostumus voidaan analysoida luotettavasti kuitenkin vasta jo toimivalta kaivokselta kerätyistä hiukkasista. Yksittäisen aineen saanti elimistöön hengitysteitse voidaan tällöin laskea hengitetystä hiukkasannoksesta. Tietoa voidaan käyttää aineen kokonaissaantilaskelmaan ja hiukkasissa olevaan karsinogeeniseen aineeseen liittyvä syöpäriski voidaan laskea (Komulainen & Kollanus 2013).
Syöpäriskiin tulisi ottaa kantaa, jos kaivostoiminnan todetaan tai arvellaan lisäävän karsinogeenisen aineen pitoisuutta alueen taustapitoisuudesta ilmassa.
Hengitettyyn pölyyn ja hiukkasiin liittyvää terveysriskinarviota kaivosympäristössä on ohjeistettu yksityiskohtaisesti esimerkiksi viitteessä Komulainen (2013b). Oleellista on osoittaa/arvioida kaivoksen koko pöly/hiukkaspäästöjen osuus/vaikutus ilmanlaatuun ja arvioida ilman kokonaishiukkaspitoisuuksiin (vallitseva tausta +kaivoksen tuottama lisä) liittyvä riski. Hiukkaspäästöjä saattaa tulla arvioitavaan ympäristöön myös alueen muista päästölähteistä kuin kaivokselta. Tarvittaessa on syytä tehdä myös YVA-lain edellyttämä päästölähteiden yhteisvaikutusten arvio (nimetä muut päästölähteet ja arvioida niiden osuus päästöön). Pienhiukkasten (PM2.5) kaukokulkeuma määrittää niiden taustatason.
Pölyyn ja hiukkasiin liittyvän terveysriskinarvion suurin epävarmuus on, miten hyvin/oikein ympäristön ilman hiukkaspitoisuus osataan arvioida. Hiukkasten terveysvaikutukset ja niiden haitalliset pitoisuustasot tunnetaan varsin hyvin. Kun ilman hiukkaspitoisuus osataan ennustaa/todeta oikein, niitä koskeva terveysriskinarvio on varsin luotettavaa.