Ero sivun ”YVAR Vaikutukset pintavesien laatuun” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: {{kaivos-YVA-raportti}} Kaivostoiminnalla on sekä määrällisiä että laadullisia vaikutuksia kaivosalueen ympäristön pintavesiin. Päästövesien (ylijäämävesien ja hajak...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
*Ylijäämävesien juoksutuksen vaikutus alapuolisen vesistön hydrologisiin ominaisuuksiin (mm. vesipinnan vaihteluun, virtaamiin) | *Ylijäämävesien juoksutuksen vaikutus alapuolisen vesistön hydrologisiin ominaisuuksiin (mm. vesipinnan vaihteluun, virtaamiin) | ||
*Veden kemiallisen ja fysikaalisen laadun lyhyt- ja pitkäaikaiset muutokset | *Veden kemiallisen ja fysikaalisen laadun lyhyt- ja pitkäaikaiset muutokset | ||
*Samentuminen, kiintoaineeen sedimentaatio, | *Samentuminen, kiintoaineeen {{comment|# |yksi e liikaa|--[[Käyttäjä:Petri Ekholm|Petri Ekholm]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Petri Ekholm|keskustelu]]) 4. lokakuuta 2015 kello 15.15 (UTC)}}sedimentaatio, | ||
*Suolaantuminen (anioni-, alkali- ja maa-alkalimetallipitoisuuksien kasvu), | *Suolaantuminen (anioni-, alkali- ja maa-alkalimetallipitoisuuksien kasvu{{comment|# |voisiko olla vaan: liuenneiden ionien kasvu|--[[Käyttäjä:Petri Ekholm|Petri Ekholm]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Petri Ekholm|keskustelu]]) 4. lokakuuta 2015 kello 15.15 (UTC)}}), | ||
*Muutokset veden kerrostuneisuudessa ja vuodenaikaiskierrossa, | *Muutokset veden kerrostuneisuudessa ja vuodenaikaiskierrossa, | ||
*Rehevöityminen (P, N, muut ravinteet), | *Rehevöityminen (P, N, muut ravinteet{{comment|# |ja ravinteiden kiertoon vaikuttavat aineet kuten sulfaatti|--[[Käyttäjä:Petri Ekholm|Petri Ekholm]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Petri Ekholm|keskustelu]]) 4. lokakuuta 2015 kello 15.15 (UTC)}}), | ||
*Happipitoisuuden muutokset, mm. alusveden ajoittainen tai pysyvä happikato, | *Happipitoisuuden muutokset, mm. alusveden ajoittainen tai pysyvä happikato, | ||
*Happamoitumisriski (raudan ja alumiinin liukenemis- ja saostumiskäyttäytyminen, typpi), | *Happamoitumisriski (raudan ja alumiinin liukenemis- ja saostumiskäyttäytyminen, typpi), | ||
Versio 4. lokakuuta 2015 kello 15.15
| Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:
|
Tämä sivu on tiedonmuru.
Sivutunniste: Op_fi5261 |
|---|
| Moderaattori:Heta (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
Tämän Opasnet-sivun julkaisutiedot
|
Kaivostoiminnalla on sekä määrällisiä että laadullisia vaikutuksia kaivosalueen ympäristön pintavesiin. Päästövesien (ylijäämävesien ja hajakuormitusvesien) kulkeutumisreitit ja vaikutusalueet kuvataan karttakuvina kullekin valitulle vaihtoehtotarkastelulle. Vaikutusalueen rajaamisessa olisi huomioitava myös pohjaveden kautta pintavesiin leviävä mahdollinen vaikutusalue. Alla on lueteltu arvioitavia tekijöitä, joiden määrä ja painoarvo vaihtelevat eri vaihtoehtotarkasteluissa:
- Raakaveden oton vaikutukset ottokohteen hydrologisiin ominaisuuksiin (mm. vesipinnan vaihteluun, virtaamiin, viipymiin, alusveden vaihtuvuuteen)
- Ylijäämävesien juoksutuksen vaikutus alapuolisen vesistön hydrologisiin ominaisuuksiin (mm. vesipinnan vaihteluun, virtaamiin)
- Veden kemiallisen ja fysikaalisen laadun lyhyt- ja pitkäaikaiset muutokset
- Samentuminen, kiintoaineeen ----#: . yksi e liikaa --Petri Ekholm (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 15.15 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)sedimentaatio,
- Suolaantuminen (anioni-, alkali- ja maa-alkalimetallipitoisuuksien kasvu----#: . voisiko olla vaan: liuenneiden ionien kasvu --Petri Ekholm (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 15.15 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)),
- Muutokset veden kerrostuneisuudessa ja vuodenaikaiskierrossa,
- Rehevöityminen (P, N, muut ravinteet----#: . ja ravinteiden kiertoon vaikuttavat aineet kuten sulfaatti --Petri Ekholm (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 15.15 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)),
- Happipitoisuuden muutokset, mm. alusveden ajoittainen tai pysyvä happikato,
- Happamoitumisriski (raudan ja alumiinin liukenemis- ja saostumiskäyttäytyminen, typpi),
- Haitallisten aineiden ajoittainen tai pysyvä lisäys (kemikaalijäämät, metallit, metalloidit)
- Arvioitujen muutosten vaikutukset vesistöjen käyttöön (kalastus, uinti, kastelu, karjatalous jne.)
Vaikutusten arvioinnin tulisi kattaa koko toiminnan elinkaaren aikaisten vaikutusten arvioiminen (rakentamisvaihe, tuotantovaihe, kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito). Erityisesti kaivoksen sulkemisen jälkeisen ajan vesistökuormitus poikkeaa huomattavasti toiminnan aikaisesta tilanteesta ja sen arvioiminen vaatii oman lähestymistavan oletuksineen.
Ylijäämävesien (prosessi- ja kuivatusjätevesien) fysikaaliset ja kemialliset koostumusarviot vaihtoehdoittain on esitetty toiminnan kuvauksen yhteydessä ja ne toimivat lähtötietoina arvioinnille. Pintavesiin kohdistuvien kuormitusarvioiden ja juoksutussuunnitelmien lisäksi arvioinnin perustana ovat vastaanottavan vesistön hydrologiset ominaisuustiedot. Lisäksi on tärkeää kerätä kattavasti tietoa kaivosympäristön nykytilasta hydrologian, hydrogeologian ja veden laadun osalta ennen kaivostoiminnan aloittamista (ks. nykytilaselvitys) sekä järjestää kaivostoiminnan aikana jatkuvatoiminen hydrologinen tarkkailu (vedenkorkeudet ja virtaamat) kaivosalueella säännösteltäville sekä kaivostoiminnan vaikutuspiirissä oleville altaille ja uomille. Pintavesivaikutusarviointi koskee kaivostoiminnan elinkaaren aikaisen normaalitoiminnan lisäksi myös poikkeustilanteita (putkirikot, jätevesivuodot, likaisia vesiä sisältävien altaiden pato-onnettomuustilanteet).