Ero sivun ”YVAR Rehevöitymisriskin arviointi” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{kaivos-YVA-raportti}} | {{kaivos-YVA-raportti}} | ||
Tunnetuin kaivostoimintaan liittyvä ravinnekuormituksen lähde on räjähdysaineiden aiheuttamat typpipäästöt. Lisäksi mineraalien rikastuksessa on käytössä kemikaaleja, jotka sisältävät vesistöjä rehevöittäviä fosfaatteja (ditiofosfaatit). Tämän vuoksi koerikastuksen yhteydessä tehtäviin poistovesien ja rikastushiekan vesijakeen analyyseihin on hyvä sisällyttää myös fosforimääritykset. Aluksi tarkastellaan, aiheuttaako suunniteltu jätevesipäästö merkittävää fosforin pitoisuuslisäystä sekoittuessaan vastaanottavaan vesistöön. Mikäli lisäys on merkittävä suhteessa vesistön vertailutilaan, tarkastellaan syntyvää ravinteiden lisäkuormitusta vastaanottavassa vesistössä mittaushavaintojen ja ainetaselaskelmien avulla. Tällöin otetaan huomioon myös muu ravinnekuormitus esimerkiksi julkaistujen ominaiskuormituslukujen tai ympäristöhallinnon vedenlaatumallin avulla. Ainetaselaskelmissa tarkasteltavaan ravinteiden pidättymiseen ja vapautumiseen sedimenteistä vaikuttaa osaltaan myös sulfaatti, jota kaivoksen jätevesissä on usein runsaasti. Kuormituksen sietorajatarkastelujen avulla arvioidaan kestääkö vesistö suunniteltua jätevesikuormitusta rehevöitymättä. | Tunnetuin kaivostoimintaan liittyvä ravinnekuormituksen lähde on räjähdysaineiden aiheuttamat typpipäästöt. Lisäksi mineraalien rikastuksessa on käytössä kemikaaleja, jotka sisältävät vesistöjä rehevöittäviä fosfaatteja (ditiofosfaatit). Tämän vuoksi koerikastuksen yhteydessä tehtäviin poistovesien ja rikastushiekan vesijakeen analyyseihin on hyvä sisällyttää myös fosforimääritykset. Aluksi tarkastellaan, aiheuttaako suunniteltu jätevesipäästö merkittävää fosforin pitoisuuslisäystä sekoittuessaan vastaanottavaan vesistöön. Mikäli lisäys on merkittävä suhteessa vesistön vertailutilaan, tarkastellaan syntyvää ravinteiden lisäkuormitusta vastaanottavassa vesistössä mittaushavaintojen ja ainetaselaskelmien avulla.{{comment|# |Kuormituksen merkitystä voidaan arvioida laskemalla yksinkertaisilla laimennuslaskuilla, miten ravinnepitoisuus muuttuisi verrattuna vesien ekologisen tilan luokituksen fosfori- ja typpipitoisuusrajoihin eri tyyppisissä vesissä (Aroviita ym. 2012)|--[[Käyttäjä:Petri Ekholm|Petri Ekholm]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Petri Ekholm|keskustelu]]) 4. lokakuuta 2015 kello 14.44 (UTC)}} Tällöin otetaan huomioon myös muu ravinnekuormitus esimerkiksi julkaistujen ominaiskuormituslukujen tai ympäristöhallinnon vedenlaatumallin avulla. Ainetaselaskelmissa tarkasteltavaan ravinteiden pidättymiseen ja vapautumiseen sedimenteistä vaikuttaa osaltaan myös sulfaatti, jota kaivoksen jätevesissä on usein runsaasti. {{comment|# |Mikäli vastaanottava vesistö on rehevä, sulfaatti voi heikentää pohja-aineksen kykyä sitoa fosforia ja siten lisätä rehevyyttä|--[[Käyttäjä:Petri Ekholm|Petri Ekholm]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Petri Ekholm|keskustelu]]) 4. lokakuuta 2015 kello 14.44 (UTC)}}Kuormituksen sietorajatarkastelujen avulla arvioidaan kestääkö vesistö suunniteltua jätevesikuormitusta rehevöitymättä. |
Versio 4. lokakuuta 2015 kello 14.44
Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:
|
Tämä sivu on tiedonmuru.
Sivutunniste: Op_fi5257 |
---|
Moderaattori:Heta (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
Tämän Opasnet-sivun julkaisutiedot
|
Tunnetuin kaivostoimintaan liittyvä ravinnekuormituksen lähde on räjähdysaineiden aiheuttamat typpipäästöt. Lisäksi mineraalien rikastuksessa on käytössä kemikaaleja, jotka sisältävät vesistöjä rehevöittäviä fosfaatteja (ditiofosfaatit). Tämän vuoksi koerikastuksen yhteydessä tehtäviin poistovesien ja rikastushiekan vesijakeen analyyseihin on hyvä sisällyttää myös fosforimääritykset. Aluksi tarkastellaan, aiheuttaako suunniteltu jätevesipäästö merkittävää fosforin pitoisuuslisäystä sekoittuessaan vastaanottavaan vesistöön. Mikäli lisäys on merkittävä suhteessa vesistön vertailutilaan, tarkastellaan syntyvää ravinteiden lisäkuormitusta vastaanottavassa vesistössä mittaushavaintojen ja ainetaselaskelmien avulla.----#: . Kuormituksen merkitystä voidaan arvioida laskemalla yksinkertaisilla laimennuslaskuilla, miten ravinnepitoisuus muuttuisi verrattuna vesien ekologisen tilan luokituksen fosfori- ja typpipitoisuusrajoihin eri tyyppisissä vesissä (Aroviita ym. 2012) --Petri Ekholm (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 14.44 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) Tällöin otetaan huomioon myös muu ravinnekuormitus esimerkiksi julkaistujen ominaiskuormituslukujen tai ympäristöhallinnon vedenlaatumallin avulla. Ainetaselaskelmissa tarkasteltavaan ravinteiden pidättymiseen ja vapautumiseen sedimenteistä vaikuttaa osaltaan myös sulfaatti, jota kaivoksen jätevesissä on usein runsaasti. ----#: . Mikäli vastaanottava vesistö on rehevä, sulfaatti voi heikentää pohja-aineksen kykyä sitoa fosforia ja siten lisätä rehevyyttä --Petri Ekholm (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 14.44 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)Kuormituksen sietorajatarkastelujen avulla arvioidaan kestääkö vesistö suunniteltua jätevesikuormitusta rehevöitymättä.