Ero sivun ”YVAR Meluhaitan arviointi” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 28: Rivi 28:




Terveysriskin kuvaus tehdään tyypillisesti vertaamalla mallitettuja tai mitattuja melutasoja  viranomaispohjaisiin '''ohje- ja raja-arvoihin''' (alitukset/ylitykset; arvoja mm. viitteissä Kuusisto ym. (2013), WHO (1999), WHO (2009). Tämä kuuluu arviossa tehdä. Ohjearvot ovat terveysperusteisesti asetettuja tasoja, joita ei tulisi ylittää. Mutta varsinaista terveyshaittaa ei yleensä ole pyritty tarkemmin arvioimaan/kuvaamaan, mitä todennäköisiä haittavaikutuksia todetulla melutasolla/melulla voi olla. Apuna sen arvioinnissa voi käyttää yksityiskohtaisempaa tietoa melutasoista (kynnystaso), jonka ylittyessä haitta alkaa ilmetä tai ilmenee tavallista useammin (esimerkiksi Taulukko).
Terveysriskin kuvaus tehdään tyypillisesti vertaamalla mallitettuja tai mitattuja melutasoja  viranomaispohjaisiin '''ohje- ja raja-arvoihin''' (alitukset/ylitykset; arvoja mm. viitteissä Kuusisto et al. (2013), WHO (1999), WHO (2009). Tämä kuuluu arviossa tehdä. Ohjearvot ovat terveysperusteisesti asetettuja tasoja, joita ei tulisi ylittää. Mutta varsinaista terveyshaittaa ei yleensä ole pyritty tarkemmin arvioimaan/kuvaamaan, mitä todennäköisiä haittavaikutuksia todetulla melutasolla/melulla voi olla. Apuna sen arvioinnissa voi käyttää yksityiskohtaisempaa tietoa melutasoista (kynnystaso), jonka ylittyessä haitta alkaa ilmetä tai ilmenee tavallista useammin (esimerkiksi Taulukko).




'''Taulukko'''. Ympäristömelun keskeisimmät vaikutukset terveyteen ja niiden kynnysarvot (Heinonen-Guzejev ym. 2012).  
'''Taulukko'''. Ympäristömelun keskeisimmät vaikutukset terveyteen ja niiden kynnysarvot (Heinonen-Guzejev et al. 2012).  




Rivi 107: Rivi 107:




Yksittäiseen ihmiseen kohdistuvia terveysvaikutuksia ei ole mahdollista arvioida tarkasti melupäästöön tai melutasoon liittyvien tietojen perusteella. Ainoastaan melun kohteeksi joutuva voi itse kuvata parhaiten koetun meluhaitan (meluherkkyys, ennakkoasenne melulähteeseen, Vartiainen ym. 2015). Melun häiritsevyys riippuu myös altistumistilanteesta (vapaa aika – työ), vuorokauden ajasta (päivä – yö).  Meluun liittyvän haitan merkityksen arvioinnin epävarmuudet yleisellä tasolla liittyvät pitkälle näihin seikkoihin. Myös melun luonne on ratkaisevaa (melutyyppi, esiintymisen vaihtelu jne.). Näitä seikkoja melun mallitus, mittaukset ja raja-arvot eivät pysty täysin huomioimaan.   
Yksittäiseen ihmiseen kohdistuvia terveysvaikutuksia ei ole mahdollista arvioida tarkasti melupäästöön tai melutasoon liittyvien tietojen perusteella. Ainoastaan melun kohteeksi joutuva voi itse kuvata parhaiten koetun meluhaitan (meluherkkyys, ennakkoasenne melulähteeseen, Vartiainen et al. 2015). Melun häiritsevyys riippuu myös altistumistilanteesta (vapaa aika – työ), vuorokauden ajasta (päivä – yö).  Meluun liittyvän haitan merkityksen arvioinnin epävarmuudet yleisellä tasolla liittyvät pitkälle näihin seikkoihin. Myös melun luonne on ratkaisevaa (melutyyppi, esiintymisen vaihtelu jne.). Näitä seikkoja melun mallitus, mittaukset ja raja-arvot eivät pysty täysin huomioimaan.   


   
   
Mahdollisimman hyvällä ja osuvalla meluarviolla voidaan kaivoksen suunnitteluvaiheessa pyrkiä valitsemaan ratkaisuja, joilla haittaa voidaan pienentää ja jo toimivalla kaivoksella melua vähentää. Jo toimivalla kaivoksella toimenpiteiden vaikutuksia voidaan todentaa melumittauksin ja palautteesta aiheutuneesta/koetusta melusta.
Mahdollisimman hyvällä ja osuvalla meluarviolla voidaan kaivoksen suunnitteluvaiheessa pyrkiä valitsemaan ratkaisuja, joilla haittaa voidaan pienentää ja jo toimivalla kaivoksella melua vähentää. Jo toimivalla kaivoksella toimenpiteiden vaikutuksia voidaan todentaa melumittauksin ja palautteesta aiheutuneesta/koetusta melusta.

Versio 2. lokakuuta 2015 kello 12.12


Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa
Tämän raportin osat Kaivoshankkeen elinkaari · Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset · Kaivoshankkeen kuvaaminen ja ympäristöön kohdistuvat paineet · Selvitys kaivosympäristön nykytilasta · Kaivostoiminnan vaikutuksien arvioiminen · Kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristön kemialliseen ja fysikaaliseen tilaan · Kaivostoiminnan vaikutukset eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen · Kaivostoiminnan terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointi · Kaivostoiminnan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset · Kaivostoiminnan yhteisvaikutusten ja vaikutusten merkittävyyden arviointi
Muuta kaivostoimintaan liittyvää Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja


Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:


Kauppila T, Kauppila PM, Räisänen ML, Makkonen H, Jantunen J, Komulainen H, Törmä H, Kauppinen T, Leppänen MT, Tornivaara A, Pasanen A, Kemppainen E, Liukko U-M, Raunio A, Marttunen M, Mustajoki J, Huttula T, Kauppi S, Ekholm P, Tran-Nguyen E, Vormisto J, Karjalainen N, Tuomela P, Hietala J: Hyviä käytäntöjä kaivohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opasnet 2015. Viite: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 2015. [[1] Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden YVAssa TR222] Viitattu 15.12.2025.





Meluhaitan arviointi

Kaivostoimintaan/ympäristöön liittyvää melua on jo totuttu arvioimaan YVA-arvioissa suhteellisen perusteellisesti. Melun leviämistä on mallitettu melutasojen ja niiden leviämisen määrittämiseksi. Jo toimivalta kaivokselta voidaan tehdä melumittauksia, kaivoksella ja sen ulkopuolella. On muodostunut hyviä käytäntöjä ja tulosten esitystapoja, joista parhaita malleja löytyy jo toteutetusta kaivoksiin liittyvistä YVA-arvioista. Niitä on syytä jatkaa.


Mahdollinen kaivostoimintaan liittyvä meluhaitta tulisi aina arvioida. Melun mallitus, tutkiminen ja arviointi edellyttävät erityisosaamista, asiaan erityisesti perehtyneisyyttä, joka syntyy tekijöille tekemisen myötä. Joitakin asiaan liittyviä yksityiskohtia on kuvattu viitteessä Kuusisto ym. (2013). Melun leviämisen mallituksen tulisi tuoda esille todennäköisimmät melun vaikutusalueet ja tasot. Vaikka arviointihetkellä alueilla ei olisi asutusta tai herkkiä kohteita, melun leviäminen voidaan ottaa myöhemmin maankäytön suunnittelussa huomioon.


Kaivostoiminnan suunnitteluvaiheessa ja ensimmäisessä YVA-arviossa arviointi joudutaan perustamaan oletuksiin kaivoksella syntyvästä melusta ja sen leviämismallinnukseen käyttäen laskentaohjelmia. Meluhaittaa ei voida määrittää mittauksin. Jo toimivalla kaivoksella ja sen ympäristössä voidaan tehdä melumittauksia, ja perustaa meluun liittyvä altistumisen ja riskinarvio sekä mittauksiin että mallitukseen.


Melumittaukset tulisi tehdä siten, että ne parhaiten kuvaavat ihmisten altistumista melulle, tarvittaessa sisätilamittauksin asunnoista ja rakennuksista. Oleellista on selvittää mm.,

  • mille alueelle poikkeuksellinen melu kuuluu
  • yksilöihin kohdistuva melun luonne ja melutaso
  • haitalliseksi luokitelluille tasoille altistuvien ihmisten ja asumusten määrä ja sijoittuminen melualueella.


Jo toimivalla kaivoksella kyselytutkimukset yksilötasolla ja systemaattinen palautteen keräys meluhaitoista auttavat ongelman ja sen suuruuden hahmottamista. Kyselyssä tulevat kaikki asiaan vaikuttavat komponentit huomioiduksi.


Terveysriskin kuvaus tehdään tyypillisesti vertaamalla mallitettuja tai mitattuja melutasoja viranomaispohjaisiin ohje- ja raja-arvoihin (alitukset/ylitykset; arvoja mm. viitteissä Kuusisto et al. (2013), WHO (1999), WHO (2009). Tämä kuuluu arviossa tehdä. Ohjearvot ovat terveysperusteisesti asetettuja tasoja, joita ei tulisi ylittää. Mutta varsinaista terveyshaittaa ei yleensä ole pyritty tarkemmin arvioimaan/kuvaamaan, mitä todennäköisiä haittavaikutuksia todetulla melutasolla/melulla voi olla. Apuna sen arvioinnissa voi käyttää yksityiskohtaisempaa tietoa melutasoista (kynnystaso), jonka ylittyessä haitta alkaa ilmetä tai ilmenee tavallista useammin (esimerkiksi Taulukko).


Taulukko. Ympäristömelun keskeisimmät vaikutukset terveyteen ja niiden kynnysarvot (Heinonen-Guzejev et al. 2012).


Vaikutus Mittasuure1 Kynnystaso2
Häiritsevyys Lden 42 dB
Puheviestinnän häiriöt
lapset Leq 35 dB
aikuiset Leq 45 dB
Oppiminen, muisti Leq 50 dB
Vaikutukset uneen
itse raportoitu unihäiriö Ln 42 dB
polysomnografiassa todetut Lmax, sisällä 32 dB
raportoidut heräämiset SELsisällä 53 dB
Kohonnut verenpaine Lden 50 dB
Sepelvaltimotauti Lden 60 dB


1 Lden ja Ln on määritelty ulkona esiintyvinä äänitasoina. Lmax voi olla mitattu joko sisällä tai ulkona.

2 Taso, jonka yläpuolella vaikutus alkaa ilmetä tai ilmenee tavanomaista useammin.

Lden = päivä-ilta-yömelutaso (vuorokausimelutaso), pitkänajan keskiäänitaso, jossa vuorokausi jaetaan päivä-, ilta- ja yöaikaan, ja kaikille näille määritetään erikseen keskiäänitasot

Leq = Keskiäänitaso

Lmax = Mittausaikana vallinnut suurin äänitaso

Ln = Yöajan painottamaton keskiäänitaso, yömelutaso

SEL (Sound Exposure Level) = Yhden melutapahtuman aikainen äänialtistustaso



Kaivosalueen ulkopuolella ei esiinny kaivoksesta johtuvia niin korkeita melutasoja, että ihmisillä olisi kuulovaurion riskiä.


Yksittäiseen ihmiseen kohdistuvia terveysvaikutuksia ei ole mahdollista arvioida tarkasti melupäästöön tai melutasoon liittyvien tietojen perusteella. Ainoastaan melun kohteeksi joutuva voi itse kuvata parhaiten koetun meluhaitan (meluherkkyys, ennakkoasenne melulähteeseen, Vartiainen et al. 2015). Melun häiritsevyys riippuu myös altistumistilanteesta (vapaa aika – työ), vuorokauden ajasta (päivä – yö). Meluun liittyvän haitan merkityksen arvioinnin epävarmuudet yleisellä tasolla liittyvät pitkälle näihin seikkoihin. Myös melun luonne on ratkaisevaa (melutyyppi, esiintymisen vaihtelu jne.). Näitä seikkoja melun mallitus, mittaukset ja raja-arvot eivät pysty täysin huomioimaan.


Mahdollisimman hyvällä ja osuvalla meluarviolla voidaan kaivoksen suunnitteluvaiheessa pyrkiä valitsemaan ratkaisuja, joilla haittaa voidaan pienentää ja jo toimivalla kaivoksella melua vähentää. Jo toimivalla kaivoksella toimenpiteiden vaikutuksia voidaan todentaa melumittauksin ja palautteesta aiheutuneesta/koetusta melusta.