Ero sivun ”YVAR Maaperän pilaantumiseen liittyvät terveysvaikutukset” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
Kaivosympäristön maaperän pilaantumiseen liittävä tarkempi riskinarvio on tehtävissä samojen periaatteiden mukaan kuin on suositeltu tehtäväksi pilaantuneille maille (ns. PIMA-arvio, Ympäristöhallinnon ohjeita 6/ 2014, Reinikainen | Kaivosympäristön maaperän pilaantumiseen liittävä tarkempi riskinarvio on tehtävissä samojen periaatteiden mukaan kuin on suositeltu tehtäväksi pilaantuneille maille (ns. PIMA-arvio, Ympäristöhallinnon ohjeita 6/ 2014, Reinikainen 2007), sitä tilanteeseen soveltaen. Asiaan liittyvä MINERA-malli perustuu samoihin periaatteisiin ja perusteisiin (Komulainen 2013e). | ||
Versio 2. lokakuuta 2015 kello 12.03
| Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:
|
Tämä sivu on tiedonmuru.
Sivutunniste: Op_fi5163 |
|---|
| Moderaattori:Heta (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
Tämän Opasnet-sivun julkaisutiedot
|
Maaperän pilaantumiseen liittyvät terveysvaikutukset
Hannu Komulainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveydensuojeluosasto
Kaivosalueen ympäristön maaperään tuleva pölylaskeuma, pääasiassa malmiin liittyvää mineraalipöly (räjäytykset, murskaus, rikastehiekka, sivukivikasat), lisää maaperään kumulatiivisesti metalleja ja muita malmin sisältämiä epäorgaanisia aineita. Kokemusperäisesti on tiedossa, että pölyn vaikutus maaperän pitoisuuksiin näkyy selvimmin noin 500 metrin etäisyydellä kaivoksesta. Vallitseva tuulen suunta saattaa vaikuttaa gradientin muotoon ja laajuuteen, vallitsevan tuulen alapuolella pöly kulkeutuu kauimmaksi. Kaivostoimintaan liittyvien orgaanisten aineiden/kemikaalien päästöt kaivosympäristön maaperän kontaminaationa eivät ole olleet tiedossa olevana ongelmana, eikä niitä tarvitse ilman eri syytä arvioida. Orgaanisten aineiden ilmapäästöt ovat pääasiassa haihtuvia, eivätkä päädy maaperään.
Terveysriskinarviossa arvioidaan ensisijaisesti, missä määrin maaperään kertyneet epäpuhtaudet päätyvät maaperästä altisteeksi ihmisille. Kuinka paljon ne lisäävät aineiden kokonaissaantia, ja kohoaako saanti/altistuminen tällöin mahdollisesti tasolle, jolla on vaikutusta terveyteen.
Riskinarviossa on suositeltavaa ensimmäiseksi selvittää ja kuvata, onko kaivosympäristön kontaminoituvalla/kontaminoituneella alueella kasvimaita ja muuta vastaavaa viljelyä ja mikä on sen hyöty/virkistyskäyttö (sienestys, marjastus jne.). Tämä kuvaus/arvio voidaan tehdä jo kaivostoiminnan suunnitteluvaiheessa. Onko kontaminaatio/asia tärkeä, relevantti ja mahdollinen ongelma kaivoksen ympäristössä. On syytä huomata, että maaperän kontaminoituminen metalleilla ja muilla alkuaineilla on pysyvää, koska ne eivät häviä luonnosta. Aineet säilyvät, pääasiassa pintamaassa. Kontaminaatio jää maaperään kaivoksen sulkemisen jälkeenkin, eli arvioitavana on kaivoksen koko elinkaari.
Varsinainen perusteellisempi ja tarkempi riskinarvio todellisesta riskistä on tehtävissä vasta toimivalta kaivokselta. Tarvitaan tietoa maaperään päätyneistä aineista ja pitoisuuksista pintamaassa sekä syötävistä luonnontuotteista, todellisen saannin/altistumisen arvioimiseksi. Samaa maaperän pitoisuustietoa voidaan käyttää maaperään liittyvien ekotoksisten vaikutusten arviointiin.
Kaivosympäristön maaperän pilaantumiseen liittävä tarkempi riskinarvio on tehtävissä samojen periaatteiden mukaan kuin on suositeltu tehtäväksi pilaantuneille maille (ns. PIMA-arvio, Ympäristöhallinnon ohjeita 6/ 2014, Reinikainen 2007), sitä tilanteeseen soveltaen. Asiaan liittyvä MINERA-malli perustuu samoihin periaatteisiin ja perusteisiin (Komulainen 2013e).