YVAR Miten arviointi tehdään

Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin: Kauppila T, Kauppila PM, Räisänen ML, Makkonen H, Jantunen J, Komulainen H, Törmä H, Kauppinen T, Leppänen MT, Tornivaara A, Pasanen A, Kemppainen E, Liukko U-M, Raunio A, Marttunen M, Mustajoki J, Huttula T, Kauppi S, Ekholm P, Tran-Nguyen E, Vormisto J, Karjalainen N, Tuomela P, Hietala J: Hyviä käytäntöjä kaivohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opasnet 2015. Viite: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 2015. [[1] Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden YVAssa TR222] Viitattu 04.02.2026.

Tämä sivu on tiedonmuru. Sivutunniste: Op_fi5135
Moderaattori:Heta (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5135}} Tämän Opasnet-sivun julkaisutiedot Kauppila T, Kauppila PM, Räisänen ML, Makkonen H, Jantunen J, Komulainen H, Törmä H, Kauppinen T, Leppänen MT, Tornivaara A, Pasanen A, Kemppainen E, Liukko U-M, Raunio A, Marttunen M, Mustajoki J, Huttula T, Kauppi S, Ekholm P, Tran-Nguyen E, Vormisto J, Karjalainen N, Tuomela P, Hietala J: Hyviä käytäntöjä kaivohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opasnet 2015. Viite: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 2015. [[2] Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden YVAssa TR222] Viitattu 04.02.2026.

Kuten YVAssa yleensäkin, arvioinnissa ovat osin päällekkäisinä vaiheina tiedon keruu, nykytilan kuvaus, muutoksen kuvaus ja erikseen vaikutusten suuruuden ja merkittävyyden arviointi. Arvioinnin sisällön rinnalla se, kuinka arviointi tehdään, on merkittävä vaikutus siihen, kuinka yhteisö ja yhteiskunta hyväksyy hankkeen ja sen vaikutukset. Arviointi ei ole vain vaikutusten arvioimisen tekninen prosessi, vaan hankkeen sosiaalisen hyväksymisprosessin tärkeä osatekijä.

Eri vaiheista ja menetelmistä on koottu esimerkkejä ja menetelmäkuvauksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen IVA-käsikirjaan (http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/tyokalut/ihmisiin-kohdistuvien-vaikutusten-arviointi/miten-iva-toteutetaan).

Tiedonhankinta ja vuorovaikutus

Tietoa vaikutuksista kertyy koko YVA-prosessin ajan. Kertynyttä tietoa voi käyttää eri YVA:n vaiheissa. Esimerkiksi yhden työpajan/yleisötilaisuuden antia voi käyttää nykytilanteen kuvauksessa, vaikutusten tunnistamisessa, kohderyhmien tunnistamisessa ja vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa. Tarkoitus on löytää yhteisön mahdolliset erityispiirteet, kuten luontoon tai elämäntapaan liittyvät erityiset arvot ja ne väestöryhmät, joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Ei riitä, että tiedossa on esimerkiksi vain

• tilastotietoa alueen asukkaista tai
• hankkeen vaikutusalueen asukkaiden mielipiteet ja perustelut hankkeesta.

Vaikutusten arviointiin tarvitaan molempia aineksia.

Tiedon keruun voi toteuttaa kolmivaiheisesti:

1 Tutustu dokumenttien avulla alueen väestötietoihin ja ympäristön ja kulttuurin erityispiirteisiin. Millaisia paikalliset asukkaat ja todennäköisesti tulevat asukkaat ovat? Onko alueella erityisiä arvoja elinkeinoihin tai elinympäristöön liittyviä arvoja? Kokoa aineiston avulla alustava lista puuttuvista tiedoista sekä eri ihmisryhmistä ja hankkeen mahdollisista vaikutuksista heihin.

2 Toteuta teemahaastattelukierros tai pienryhmä/työpajatyöskentelyä, joiden avulla kokoat tietoa, millaisia ihmisiä alueella on ja mitä he ajattelevat hankkeesta. Teemahaastattelulla saadaan lomakehaastattelua syvällisemmin esiin ihmisten pelot, mielipiteet ja näkemykset sekä perustelut näille näkemyksille. Kerää vuorovaikutustilanteista materiaalia arviointiin. Haastattele niin monta eri ryhmien edustajaa, ettei oleellisesti uusia keskustelunaiheita enää tule esiin.

3 Toteuta tarvittaessa laajempi lomakekysely tai puhelinhaastattelu, jonka avulla saat käsityksen erilaisten näkemysten kannattajien määrästä ja heidän ominaisuuksistaan. Laajemmissa suunnitelmissa ja ohjelmissa asiantuntijapaneelit voivat korvata kyselyjä ja haastatteluja.

Tarkista, ovatko vaikutukset erilaiset eri väestöryhmiin, esimerkiksi:

• Paikalliset/tulokkaat, kävijät
• Nykyiset asukkaat/tulevat asukkaat
• Mökkiläiset/maanomistajat/maiden käyttäjät
• Elinkeinon harjoittajat: maa-, metsä-, kalatalous, matkailu
• Naiset/miehet
• Lapset/iäkkäät
• Työlliset/työttömät
• Koulutetut/kouluttamattomat
• Vaikutusalue osa-alueittain

Tiedonhankinnan menetelmiä on erilaisia ja niitä voi jäsentää esimerkiksi vaikutusalueen mukaan. (Katso esimerkki Pöyry 2009.)

• Kirjalliset lähteet vaikutusalueen hyvinvoinnin lähtökohdista, elämäntavasta ja arvoista (tuleehan jossain toisaalla määriteltyä ”vaikutusalue”); kuntien ja kuntaorganisaatioiden, valtion tilastot, kirjat, media (lisätietoa http://www.thl.fi/fi_FI/web/kaventaja-fi/keinot/tilastot)
• Kyselyt, haastattelut; hankkeeseen suhtautumisesta ja sen syistä (lisätietoa Päivänen ym. 2005, 67-78)
• Vuorovaikutustilanteet kuten seurantaryhmä, työpajat, pienryhmät, info-kioskit, suullinen, kirjallinen ja internet-palaute, kuulemistilaisuudet (lisätietoa Haverinen 1999). Sähköiset palautejärjestelmät on hyvä ja nopea lisä perustiedon ja arviointimateriaalin keräämiseen, mutta se ei saa koskaan korvata kasvokkaisia palautetilaisuuksia -kaikilla ei ole mahdollisuutta internetpalautteen antoon.

Vaikutusten tunnistaminen

Vaikutusten tunnistamisen avuksi soveltuvat esimerkiksi vaikutusverkot, tarkistuslistat ja indikaattorit sekä asukkaiden, viranhaltijoiden tai muiden asiantuntijoiden näkemykset todennäköisimmistä vaikutuksista. Katso esimerkki eläytymismenetelmästä ja asukkaiden sekä ulkopuolisten asuinalueeseen, hankkeeseen, merkittäviin paikkoihin liittyvän tiedon kuvaamisesta (Kokkonen 2005).

Arvioijan asiantuntemusta on tunnistaa myös niitä vaikutuksia, jotka eivät nouse osallisten vuorovaikutustilanteissa esiin. Ei voi olettaa, että asukkailla on käytössään kaikkea vaikutuksiin liittyvää tietoa hallussaan. Toisaalta osallisiset voivat seurata osallistumisen toteutumista esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton oppaan avulla (SLL 2013).

'''Tietolaatikko tai nosto:'''

Toimittaessa arktisilla alueilla, tulee huomioida alkuperäiskansojen erityisasema: Miten kaivostoiminta vaikuttaa alkuperäiskansan ja kieliryhmien;

*kulttuurisiin ja kielellisiin oikeuksiin,
*kulttuuri-identiteettiin,
*kulttuuri-itsehallintoon,
*maiden omistuskysymykseen,
*maan ja kalavesien hyödyntämiseen,
*perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen,
*ja uuden väestön suhteeseen
*työllisyyteen.

Vaikutusten arviointi

'''Nostoboksi 2 johonkin taitollisesti hyvään paikkaan:'''

'''Osallistuminen ei yksin ole vaikutusten arviointia'''
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ei ole vain mielipidekysely siitä, mitä mieltä osalliset (tuleehan tämä määriteltyä aiemmin oppaassa) ovat kaivoshankkeesta. Vaikutusten arviointi käyttää osallistumisen tuloksia yhtenä lähteenä ja osalliset itse osallistuvat myös arviointiin.

Vaikutusten arvioinnissa oleellista on kuvata tärkeäksi koetun asian muutos (nykytila-YVA:ssa valittu tulevaisuuden tarkastelupiste, kuten kaivoksen toiminnassa oleminen) ja tämän jälkeen kuvata tämän muutoksen vaikutus. Voi olla, että kaivos tuottaa muutoksia, joilla ei ole positiivisia eikä negatiivisia vaikutuksia, tai kaivos ei tuota muutosta, mutta muuttumattomuudella on kuitenkin vaikutuksia.

Muutosta voi mallintaa, tehdä skenaarioita tai kuvata eri tavoin. Tietoa muutoksista ja sen vaikutuksista voi kerätä samoilla tiedonhankinnan ja vuorovaikutuksen menetelmillä. Vaikutusten arvioinnin menetelmiä on koottu esimerkiksi THL:n internetsivuille (http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/tyokalut/ihmisiin-kohdistuvien-vaikutusten-arviointi/miten-iva-toteutetaan).

Arviointia tehtäessä osallisten vuorovaikutus on tärkeää. Arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi asteittain laajentuen niin, että alustavan vaikutusten tunnistamisen ja kuvauksen luonnostelee arviointityöryhmä, tämän jälkeen alustava luonnos käsitellään yhdessä asianosaisten kanssa. Mikään ei estä asianosaisia kuvaamasta omasta näkökulmasta vaikutuksia. Lopputuloksena ei välttämättä saada yhtenäistä arviointia vaan kuvaus eri väestöryhmien kokemista mahdollisista vaikutuksista. Katso esimerkki vuoropuhelumallista ja pienryhmätoiminnasta vuorovaikutteisena arviointimuotona (Anttonen ym. 2010).

'''Nostoboksi 3 johonkin taitollisesti hyvään paikkaan:'''


'''Erota toisistaan muutoksen kuvaus ja vaikutuksen kuvaus'''

Samalla tavoin kuin nykytilanteen kuvaus, ei tapahtuvan todennäköisen muutoksen kuvailu riitä yksin vaikutusten arvioinniksi. Erota siis muutoksen kuvaus vaikutuksen arvioinnista. Etsi vastauksia kysymyksiin esimerkiksi siitä, mitä tapahtuu jos asukasmäärä muuttuu tai jos alkuperäiselinkeinojen harjoittamisessa tapahtuu muutoksia.

Osallistuminen varmistaa eri mielipiteiden esiintulon ja arvioinnin korkeatasoisuuden. Arviointi toteutetaan useamman asiantuntijan voimin, mielellään vuorovaikutteisena yhteisarviointina osallisten kanssa. Osallistumisen kautta saadun materiaalin tulee olla arvioijien käytössä. Arviointiin kuuluu muutoksen kuvaamisen lisäksi arviointi vaikutuksista. Katso esimerkki muutoksen kuvaamisesta (Pöyry 2009).

Katso esimerkki osallistumisen ja arvioinnin erottavasta toimintatavasta arvioinnista esimerkiksi vaikutuksesta porotalouteen, luonto- ja erämatkailuun ja Itä-lapin imagoon (Anttonen ym. 2010).

Arvioinnin laadun varmistamiseksi tarkista, että:

• mitattavat ja mittaamattomat asiat käsitellään erikseen
• arvioinnin vaiheet kytkeytyvät toisiinsa loogisesti eli arviointi pohjautuu edellisiin vaiheisiin
• todennäköiset vaikutusketjut tai vaikutusverkot kuvataan
• lähtötietojen, -arvojen ja -oletusten aiheuttamaa epävarmuutta pohditaan
• tarkistuskierrokset ja osallistuminen sekä eri tahojen mielipiteet ja mielipide-erot kirjataan riittävän selvästi
• kerrointen ja priorisointien käyttö on läpinäkyvää ja perusteltua
• seurantasuunnitelmassa on määritelty vastuutahot, joita lupaviranomaiset seuraavat

Lisää tietoa

Anttonen Marja, Marja Heikkinen, Timo P. Karjalainen & Kalle Reinikainen (2010) YARA SUOMI OY Soklin kaivoshankkeen Sosioekonomisten vaikutusten arviointi http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B51F30AA7-312D-4E8C-88B8-B2BBC19D277E%7D/42555 (pdf 3,2 Mt)

Haverinen Risto (1999) Vuorovaikutuksen jäsentäminen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opas hankkeesta vastaaville, suunnittelijoille ja yhteysviranomaisille. Suomen ympäristökeskus.

Kokko Kai ym. (2014) Hyvä kaivos pohjoisessa - opaskirja ympäristösääntelyyn ja sosiaalista kestävyyttä tukeviin parhaisiin käytäntöihin. http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Oikeustieteiden-tiedekunta/Tutkimus-ja-jatko-opinnot/Projekteja/DILACOMI

Kokkonen Arja (2005) Sosiaalisten vaikutusten arviointitutkimus Talvivaaran kaivoshankkeen vaikutusalueella Lapin yliopisto. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BF37EF318-8266-4456-A5CC-838982B4337B%7D/43145. (pdf 694 Kt)

Lapin vesitutkimus OY (2005) Terveysvaikutusten riskin aiheuttamat sosiaaliset vaikutukset Teoksessa Talvivaara Projekti Oy : Talvivaaran kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8832D3F7-69FA-4C99-8AF4-5738AF22C691%7D/43141 (pdf 4,5 Mt)

Liikennevirasto (2011) Radanpidon vuorovaikutusohje. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/livi_2011_radanpidon_vuorovaikutusohje_web.pdf

Päivänen Jani, Johanna Kohl, Rikhard Manninen, Rauno Sairinen, Marketta Kyttä (2005) Sosiaalisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa Avauksia sisältöön ja menetelmiin Suomen ympäristö 766

Pöyry (2009) Adriana Resources Inc. : Mustavaaran kaivoshanke : YVA-selostus : SVA-raportti. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BEA45FB76-9136-4734-B3B8-21EA61BD92A9%7D/78535. (pdf 260 Kt)

Suomen luonnonsuojeluliitto (2013) Vaikuta kaivoshankkeisiin. http://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/vaikuta-lahiymparistoosi/vaikuta-kaivoshankkeisiin

THL (2013) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin käsikirja, menetelmät. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/iva/toteutus/menetelmat

THL (2013) Kaventaja –verkkopalvelu, tilastot. http://www.thl.fi/fi_FI/web/kaventaja-fi/keinot/tilastot