Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimusrahoitus

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi4410
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi4410}}

Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimusrahoitus on 2014 päätetty uusi rahoitusmuoto, jossa avoimella haulla etsitään nopeata tukea tutkimustiedon tuottamisesta konkreettisiin päätöksenteon kysymyksiin. Tällä sivulla keskustellaan siitä, millaisia hakemuksia voisi tehdä 10.4.2014 linjattuihin tutkimustarpeisiin 5.6.2014 avatussa haussa.

Hakemusideoita

• Työskentelytila Innokylässä

Elintavat ja terveys

Löytyisikö tästä teemasta jotain strategisesti kiinnostavaa, josta saisi laajan konsortion ja joka mahtuisi hakukuulutuksen tiukkoihin rajoihin?

⇤--#: . THL ehkä hakee tätä, mutta avoimen päätöksentekokäytännön edistäminen näyttää tehokkaamalta hallinnonuudistushankkeiden kautta eikä terveyshankkeiden kautta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. heinäkuuta 2014 kello 04.21 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Ohjauksen uudet työkalut ja kokeilukulttuurin tuki

• VNK/477/48/2014 [1]
• Rahoitus 100000 €
• Aikataulu: hankkeen tulosten pitää palvella myös Valtion ohjausjärjestelmän kehittäminen -hanketta (määräaika 2014 loppussa), mutta muuten haun normaali aikataulutus eli valmista 2016 aikana. ----#: . Pitäisikö olla tuloksia jo ennen 2014 loppua? Haun dl. on elokuussa, eli työkin voi alkaa vasta joskus syksyn aikana. --Mikko Pohjola (keskustelu) 17. heinäkuuta 2014 kello 06.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
• Tutkimuskysymykset
  • Millaisia kansainvälisiä kokemuksia on ohjauksen toimintamalleista valtioneuvostotasolla, joissa hyödynnetään kokeilevuutta ja käyttäytymistieteellistä otetta ja menetelmiä?
  • Mitä tällaisen toiminnan vahvistaminen Suomessa edellyttäisi? Mitä muutoksia tarvittaisiin (lainsäädäntöön, ohjaukseen, organisatoriseen rakenteeseen, toimintatapoihin ja toimintakulttuuriin)?
  • Millaisia hyviä käytäntöjä löytyy kokeilutoiminnasta, jossa on sovellettu ihmisten käyttäytymiseen liittyvää ohjausotetta?
  • Minkälaisia hyviä toimintamalleja ja kehittämisen välineitä keskeisissä kokeilukulttuuria ja käyttäytymistieteitä hyödyntävissä kansainvälisissä organisaatioissa (esimerkiksi Mindlab ja NESTA) on käytössä?

⇤--#: . Hakukuulutuksessa painotetaan paljon "käyttäytymistieteellistä otetta" ja "kokeilukulttuuria". APK/Opasnet toki näitä sivuaa, mutta ei kovin vahvasti niitä edusta. Avuksi tähän on tullut lähinnä mieleen vahvistuksen hakeminen Innokylä ja/tai KP-Lab yhteyksistä, jotka ovat selvästi enemmän perustaltaan filosofis-psykologis-kasvatustieteellis-sosiologisia. Etenkin Innokylässä on vahvasti mukana myös kokeilukulttuuria edustava pilotointi keskeisenä osana käytäntökehitystä. Ko. organisaatioiden saaminen mukaan hakemukseen voi kyllä olla mahdotonta näin nopealla aikataululla (-> ehkä seuraavaan hakuun?), tosin ei ehkä myöskään välttämätöntä.

Hakukuulutus listaa myös aika selväsanaiset tutkimuskysymykset, joihin pitäisi osoittaa kykenevänsä ja haluavansa vastaamaan. Kysymyksistä kolme ovat oikeastaan tehtävänantoja katsaus-/selvitystyöhön kansainvälisiin kokemuksiin liittyen. Vain yhdessä (2. kys.) jätetään tilaa APK/Opasnet-pohjaisen toimintamallin esittelyyn/soveltamiseen/myymiseen, joka tämänhetkisessä hakemusversiossa on päällimmäinen teema. --Mikko Pohjola 28.6.2014 (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Mitä enemmän tätä olen miettinyt, sen selvemmin vaikuttaa, että hakemus pitäisi rakentaa nimenomaan muotoon "kuinka etsimme hyvät vastaukset hakukuulutuksen kysymyksiin?". Tätä taustaa vasten APK/Opasnet ja niiden kehityksessä tehdyt aiemmat tarkastelut muodostavat osan siitä perustasta, josta vastauksia haetaan/tulkitaan, mutta myös monta muuta näkökulmaa ja kehityshistoriaa tietoon pohjautuvaan päätöksentekoon sekä päätöksentekoon sosiaalisena innovaationa pitäisi osata ja haluta ottaa mukaan tarkasteluun. Tällainenkin hanke voi olla sekä mielenkiintoinen että mahdollinen, mutta muodostuisi aika erilaiseksi kuin alkuperäinen idea oli. Muiden näkökulmien ja kv. kokemusten tarkastelun suhteen konsortion vahvistaminen niiden asioiden osaajilla (jos on tarjolla) voisi olla hyväksi. --Mikko Pohjola (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 17.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

----#: . Jos olet oikeassa, tämä suunnitelma ei ehkä vastaa riittävän tarkasti haettuun. Mutta otan yhteyttä Sirpa Kekkoseen ja kysytään kommentteja. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 07.39 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Ei niin, etteikö tuollaisia katsaus-/selvitystöitä voitaisi hyvin tehdäkin. Vastaavanlaistahan on jo aiemmin tehty useammassakin katsaus-/synteesiartikkelissa. Linja vain pitää olla selvä, mitä työtä hakemuksessa tarjotaan. --Mikko Pohjola (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 08.51 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Tutustuin pikaisesti Mind-Labiin ja Nestaan. Niistä tuli mieleen avoin innovaatio (esim. openinnovation.fi) ja kestävä innovaatio (kestavainnovaatio.fi), jotka olisi varmasti hyvä huomioida osana selvitys-/katsaustyötä, jos sellaista aletaan tehdä. --Mikko Pohjola (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 11.26 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Organisoituminen ja hakijat (ehdotus):

• THL / Jouni Tuomisto
• Nordem Oy / Mikko Pohjola
• Verkkodemokratiaseura / Sami Majaniemi
• Open Knowledge Finland / Raimo Muurinen
• Otavan Opisto / Antti Poikola

----#: . Saavatko tätä hakea kunnatkin? En löytänyt hakuilmoituksesta. Signatiu (keskustelu) 16. heinäkuuta 2014 kello 09.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Haku on avoin eli mikä tahansa organisaatio saa hakea. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 07.39 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Hakemuksen perusidea

• Tehdään katsaus kokeilukulttuurin käytännöistä eri maissa.
• Kuvataan avoimen päätöksentekokäytännön soveltuvuus hankkeen menetelmäksi.
• Käytetään Opasnettiä keskeisenä verkkotyötilana työn ja sen tulosten jäsentämiseen.
• Tarkastellaan Suomen lainsäädäntö- ja päätösvalmistelukäytäntöjä ja tunnistetaan kehityskohteita aiempien kohtien perusteella.
• Rakennetaan verkosto, jossa ovat mukana avoimesta päätösvalmistelusta kiinnostuneet kansalaisjärjestöt. Se auttaa hallintoa tuottamalla avoimen demokratian menetelmistä ja soveltamisesta
  • konsultointiapua ja lisäkäsiä erilaisten avoimuushankkeiden toteuttamiseen (OKFN?) ja
  • koulutusta tarvittavien menetelmien käytöstä (Otavan Opisto?).
• Toteutetaan päätösvalmistelun pilotteja, joissa sovelletaan kehitettyjä käytäntöjä. Esimerkkinä tällaisesta on jo meneillään oleva Pneumokokkirokotteen hankinta kansalliseen rokotusohjelmaan. Sitä käytetäänkin kokemusten lähteenä uusia pilotteja rakennettaessa.
• Osa piloteista toteutetaan osana muita VNK-selvityshankkeita ja niihin haetaan suunnilleen tällä samalla porukalla kyseisistä osahauista erillisrahoitus. Esimerkiksi nämä aiheet ovat sopivia (kiinnostavuusjärjesteyksessä Jounin mielestä): ----#: . Kannattanee jakaa suunnitelma selkeästi kahteen osaan: 1) suoraan tähän aiheeseen pureutuva hanke, 2) edellistä hyödyntävät pilotit alla mainitun mukaisesti. --Mikko Pohjola (keskustelu) 17. heinäkuuta 2014 kello 06.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
  1. EU-aloitteiden vaikutusten arvioinnin tehostaminen VNK/475/48/2014 [2]

     ←--#: . Vaikutusarvioinnilla on jo lähtökohtaisesti iso rooli. Nopeus ja avoimuus valtteja. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. heinäkuuta 2014 kello 04.21 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

     ←--#: . Tässä kiinnostaa sekä kesän 50 k€ että syksyllä jaettava 150 k€. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. heinäkuuta 2014 kello 04.21 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

  2. Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen - kansalaisvaikuttaminen ja osallisuus VNK/461/48/2014 [3]

     ←--#: . Erityisesti kiinnostaa hanke A eli uudet osallistumismuodot (noin puolet 350 k€:sta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. heinäkuuta 2014 kello 04.21 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

  3. EU:n uusien 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden vaikutukset Suomelle VNK/473/48/2014 [4]
  4. Arktisuuden mahdollisuudet VNK462/48/2014, erityisesti Hanke B Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen. [5]
• Lisäksi tässä sovellettavaa toimintamallia markkinoidaan vapaasti käytettäväksi KAIKISSA VNK-selvityshankkeissa. Tällöin toteutuksesta vastaa kukin hanke itse, ja tämä hanke ainoastaan tarjoaa verkkotyötilan, ohjemateriaalia ja verkoston.

Hakemuksen koukku on siinä, että se valmistellaan avoimesti ja siinä olevia ideoida tarjotaan vapaasti muiden hakijoiden käyttöön. Tietoa tästä levitetään ottamalla yhteyttä ministeriöiden vastuuvalmistelijoihin, joita kehotetaan välittämään viestiä niihin tahoihin, jotka ovat ottaneet yhteyttä hakemismielessä. Tätä tarjotaan siis yleiskäyttöisenä toimintamallina, joka voi laajasti hyödyttää koko VNK-TEA-toimintaa riippumatta siitä, ketkä varsinaiset osahaut voittavat. Kokelukulttuurihakua 477 käytetään siis perusrahoituksena tämän infran ja toimintamallin rakentamiseen.

Osallistamistuki hankkeille

Ajatuksena on paitsi tuottaa hakemus johonkin haun teemaan sopivasti myös tarjota yleiskäyttöistä osallistamisen menetelmätyöpakettia, jonka voisi kytkeä mihin tahansa hakemukseen tai jopa myönnettyyn rahoitukseen jälkikäteen.

----#: . Kuulostaa hyvältä. Signatiu (keskustelu) 16. heinäkuuta 2014 kello 09.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Katso myös uudempi kuvaus edellisestä kappaleesta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. heinäkuuta 2014 kello 04.21 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Mistä löytyy? Signatiu (keskustelu) 16. heinäkuuta 2014 kello 09.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Sisällytetty yllä esitettyyn suunnitelmaluonnokseen. --Mikko Pohjola (keskustelu) 17. heinäkuuta 2014 kello 06.20 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Tässä olisi käyttöä Open Knowledge Finlandin tapaisille verkostoille, jotka voisivat osaltaan organisoida osallistamista.

Toinen keskeinen tekijä olisi Opasnet, jota käytettäisiin verkkotyötilana osallistamisen toteutuksessa.

Katso myös

• Hakuilmoitus
• 3.6.2014 Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä –kutsuseminaari OP Heinonen Riikka Heikinheimo