Ero sivun ”Keskustelu:Ympäristöministeriön tulevaisuuskatsaus” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Kommentteja kyselystä | '''Kommentteja kyselystä | ||
Vaelluskalojen suojeluun ja kaivospolitiikkaan tulisi osoittaa huomiota. | *Vaelluskalojen suojeluun ja kaivospolitiikkaan tulisi osoittaa huomiota. | ||
Ympäristökasvatus on keskeinen päämäärä, joka tulisi ehdottomasti näkyä myös Ympäristöministeriön toimissa, ei vain Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ellemme kasvata kansalaisia kohti ympäristökansalaisuutta ja kestävää elämäntapaa, on määritettyjä päämääriä mahdoton saavuttaa. | *Ympäristökasvatus on keskeinen päämäärä, joka tulisi ehdottomasti näkyä myös Ympäristöministeriön toimissa, ei vain Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ellemme kasvata kansalaisia kohti ympäristökansalaisuutta ja kestävää elämäntapaa, on määritettyjä päämääriä mahdoton saavuttaa. | ||
On tärkeää, ettei tavoitteita tulkita niin, että tulevaisuudessa energiaintensiivistä teollisuutta on mahdotonta harjoittaa Suomessa. Se on kuitenkin edelleen meidän BKT:mme selkäranka. Myös nykyisin paljon esillä oleva Cleantech ja biotalous ovat hyvinkin energiaintensiivistä toimintaa. Asioita voi silti tehdä energia- ja resurssitehokkaasti. Toimimattomat kierrätysmarkkinat selkeä puute toistaiseksi. Jätteiden polttamisen tulisi olla vihoviimeinen vaihtoehto, kun jakeista on otettu irti kaikki mahdollinen, ml. biopolttoainetuotanto. | *On tärkeää, ettei tavoitteita tulkita niin, että tulevaisuudessa energiaintensiivistä teollisuutta on mahdotonta harjoittaa Suomessa. Se on kuitenkin edelleen meidän BKT:mme selkäranka. Myös nykyisin paljon esillä oleva Cleantech ja biotalous ovat hyvinkin energiaintensiivistä toimintaa. Asioita voi silti tehdä energia- ja resurssitehokkaasti. Toimimattomat kierrätysmarkkinat selkeä puute toistaiseksi. Jätteiden polttamisen tulisi olla vihoviimeinen vaihtoehto, kun jakeista on otettu irti kaikki mahdollinen, ml. biopolttoainetuotanto. | ||
kannanotto: vesien ja Itämeren puhtaudet, kaivosten toiminta ja ydinvoiman käyttö | *kannanotto: vesien ja Itämeren puhtaudet, kaivosten toiminta ja ydinvoiman käyttö | ||
Vihreä "luontouskonto" pitäisi irroittaa valtionhallinnosta! | *Vihreä "luontouskonto" pitäisi irroittaa valtionhallinnosta! | ||
Kyllä puuttuu. Erittäin tärkeää on se perusta jolle kaikki luodaan ja se on kilpailukykyinen täysintyöllistetty kansa, ellei vauraudesta huolehdita mikään muukaan ei toteudu. | *Kyllä puuttuu. Erittäin tärkeää on se perusta jolle kaikki luodaan ja se on kilpailukykyinen täysintyöllistetty kansa, ellei vauraudesta huolehdita mikään muukaan ei toteudu. | ||
Puuttuu: sopeutumistoimien etsiminen ilmastonmuutokseen siten että talouden kilpailukyvystä pidetään huolta. Tämä on mielestäni oleellinen tavoite. | *Puuttuu: sopeutumistoimien etsiminen ilmastonmuutokseen siten että talouden kilpailukyvystä pidetään huolta. Tämä on mielestäni oleellinen tavoite. | ||
Tavoite 1: Energiatehokas Suomi (riittää tavoitteeksi) | *Tavoite 1: Energiatehokas Suomi (riittää tavoitteeksi) | ||
Tavoite 3: Pitää määritellä, mikä on hyvä ympäristön tila. | *Tavoite 3: Pitää määritellä, mikä on hyvä ympäristön tila. | ||
Tavoite 4: Monimuotoinen luonto (riittää tavoitteeksi) | *Tavoite 4: Monimuotoinen luonto (riittää tavoitteeksi) | ||
Tavoite 5: Huonosti muotoiltu ja siinä on sekoitettu kilpailukyky yhteyteen, johon se ei kuulu. | *Tavoite 5: Huonosti muotoiltu ja siinä on sekoitettu kilpailukyky yhteyteen, johon se ei kuulu. | ||
Koko Suomen pitäminen asuttuna ja elinkelpoisena. Hyvinvoiva ja elävä maaseutu. Vapaus valita asuinpaikkansa ja elinympäristönsä. | *Koko Suomen pitäminen asuttuna ja elinkelpoisena. Hyvinvoiva ja elävä maaseutu. Vapaus valita asuinpaikkansa ja elinympäristönsä. | ||
Kommentti: Vastustan väestön keskittämistä ns palvelukeskuksiin ja lopun luonnon suojelemista nk reservaattiajatteluna. Jo tällä hetkellä palvelut ovat hämmästyttävän huonossa kunnossa haja-asutusalueilla, joten ihmiset tietävät että pitää olla elämäntapaintiaani jos aikoo siellä elää ja menestyä. | *Kommentti: Vastustan väestön keskittämistä ns palvelukeskuksiin ja lopun luonnon suojelemista nk reservaattiajatteluna. Jo tällä hetkellä palvelut ovat hämmästyttävän huonossa kunnossa haja-asutusalueilla, joten ihmiset tietävät että pitää olla elämäntapaintiaani jos aikoo siellä elää ja menestyä. | ||
Luonnoksen ratkaiseva rakennevika on ympäristöasioiden ja ilmaston vaihtelun kytkeminen toisiinsa. Ne eivät liity eivätkä vaikuta toisiinsa millään tavalla. Ihminen pystyy vaikuttamaan elinympäristönsä mukavuuteen ja terveellisyyteen paljonkin, kun taas ilmaston vaihtelu on kokonaan ihmisen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Asioiden keinotekoisen ja virheellisen kytkennän takia on ajauduttu nykyiseen tilanteeseen, jossa asioiden käsittely johdatellaan aina ilmaston vaihtelun kautta ja päädytään vaatimaan esim. energiantuotannossa, maankäytössä ja rakentamisessa ratkaisuja, jotka eivät vaikuta ilmaston vaihteluun mitenkään, mutta huonontavat elinympäristön mukavuutta ja terveellisyyttä. Suomi voisi olla edelläkävijä ja katkaista keinotekoisen, virheellisen ja vahingollisen poliittisen kytkennän ympäristöasioitten ja ilmaston vaihtelun väliltä. Ilmaston vaihtelua pitää tutkia, jotta opittaisiin ennustamaan sitä ja varautumaan sen vaikutuksiin, mutta kuvitelmat siihen vaikuttamisesta ovat vailla perusteita. Luonnontieteellinen tiedemaailma on asiasta jokseenkin yksimielinen, mutta se on syrjäytetty poliittista valtaa pitävän 'humanistisen ilmastonmuutosuskon' tiedotuskanavista. | *Luonnoksen ratkaiseva rakennevika on ympäristöasioiden ja ilmaston vaihtelun kytkeminen toisiinsa. Ne eivät liity eivätkä vaikuta toisiinsa millään tavalla. Ihminen pystyy vaikuttamaan elinympäristönsä mukavuuteen ja terveellisyyteen paljonkin, kun taas ilmaston vaihtelu on kokonaan ihmisen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Asioiden keinotekoisen ja virheellisen kytkennän takia on ajauduttu nykyiseen tilanteeseen, jossa asioiden käsittely johdatellaan aina ilmaston vaihtelun kautta ja päädytään vaatimaan esim. energiantuotannossa, maankäytössä ja rakentamisessa ratkaisuja, jotka eivät vaikuta ilmaston vaihteluun mitenkään, mutta huonontavat elinympäristön mukavuutta ja terveellisyyttä. Suomi voisi olla edelläkävijä ja katkaista keinotekoisen, virheellisen ja vahingollisen poliittisen kytkennän ympäristöasioitten ja ilmaston vaihtelun väliltä. Ilmaston vaihtelua pitää tutkia, jotta opittaisiin ennustamaan sitä ja varautumaan sen vaikutuksiin, mutta kuvitelmat siihen vaikuttamisesta ovat vailla perusteita. Luonnontieteellinen tiedemaailma on asiasta jokseenkin yksimielinen, mutta se on syrjäytetty poliittista valtaa pitävän 'humanistisen ilmastonmuutosuskon' tiedotuskanavista. | ||
Pragmaattisesti tavoitteet voisi jakaa kahteen osaan: 1) Suomi tavoittelee tiukkoja kv-sopimuksia ja 2) olemassa olevien sopimusten sisällä Suomi hakee kilpailukykyistä asemaa ympäristökuormitukset huomioon ottaen. | *Pragmaattisesti tavoitteet voisi jakaa kahteen osaan: 1) Suomi tavoittelee tiukkoja kv-sopimuksia ja 2) olemassa olevien sopimusten sisällä Suomi hakee kilpailukykyistä asemaa ympäristökuormitukset huomioon ottaen. | ||
Monimuotoinen luonto ja kestävät ekosysteemipalvelut - teema tulosi nimetä uudelleen ja tarkastella kokonaisuutta yhdessä maa - ja metsätalouden ja kalatalouden tavoitteiden kanssa. Koska skenaariot yli 2asteen lämpenemisestä >+3-6C, aiheuttavat vakavia seurauksia koko maapallon ruokahuollolle, ym olisi syytä koota tämä teema uudeksi strategiseksi kokonaisuudeksi. Miten turvaamme kestävän elintarviketuotannon käyttäen hyväksi parasta ja vähähiilisintä teknologiaa ja sitä kehittäen. Ravinteiden kierto, alueiden lähiruoan tuotannon kehittäminen niiltä osin kuin se voidaan osoittaa vähähiiliseksi koko elinkaaren ajalta ja julkishallinnolle velvoitteet osallistua elintarvikkeiden hankkijana kestävä ruokahuollon esikuvana edistäisi välttämätöntä elintarviketuotannon kehittämistä. Ruokaturva eri lämpenemisskenaarioissa tulisi olla läpileikkaavana, kun tiedämme että vesi- ja ruoka tulevat olemaan tulevan sukupolven suurimpia huolenaiheita maailmassa ja myös sotien syitä. Myös nyt viljelyssä olevien ja viljelyyn hyvin soveltuvien alueiden maankäyttöpolitiikasta tulisi tehdä selvät linjaukset, tarvittaessa MRL täydentäen, jotta muiden esim kaivosteollisuuden ristiriitaisten intressien suhteen olisi rakennettu selkeä tahtotila miten paikallisesti viljelyyn sopivat alueet ja laajoja alueita muuhun käyttöön kuten kaivokset ja niiden aiheuttamat ympäristöriskit priorisoidaan. | *Monimuotoinen luonto ja kestävät ekosysteemipalvelut - teema tulosi nimetä uudelleen ja tarkastella kokonaisuutta yhdessä maa - ja metsätalouden ja kalatalouden tavoitteiden kanssa. Koska skenaariot yli 2asteen lämpenemisestä >+3-6C, aiheuttavat vakavia seurauksia koko maapallon ruokahuollolle, ym olisi syytä koota tämä teema uudeksi strategiseksi kokonaisuudeksi. Miten turvaamme kestävän elintarviketuotannon käyttäen hyväksi parasta ja vähähiilisintä teknologiaa ja sitä kehittäen. Ravinteiden kierto, alueiden lähiruoan tuotannon kehittäminen niiltä osin kuin se voidaan osoittaa vähähiiliseksi koko elinkaaren ajalta ja julkishallinnolle velvoitteet osallistua elintarvikkeiden hankkijana kestävä ruokahuollon esikuvana edistäisi välttämätöntä elintarviketuotannon kehittämistä. Ruokaturva eri lämpenemisskenaarioissa tulisi olla läpileikkaavana, kun tiedämme että vesi- ja ruoka tulevat olemaan tulevan sukupolven suurimpia huolenaiheita maailmassa ja myös sotien syitä. Myös nyt viljelyssä olevien ja viljelyyn hyvin soveltuvien alueiden maankäyttöpolitiikasta tulisi tehdä selvät linjaukset, tarvittaessa MRL täydentäen, jotta muiden esim kaivosteollisuuden ristiriitaisten intressien suhteen olisi rakennettu selkeä tahtotila miten paikallisesti viljelyyn sopivat alueet ja laajoja alueita muuhun käyttöön kuten kaivokset ja niiden aiheuttamat ympäristöriskit priorisoidaan. | ||
1. Mittareiden määrittely, mittariston kehittäminen ja käyttöön otto on tarpeen tavoitteiden asettamisen, johtamisen ja seurannan sekä vaikutusten arvioinnin kannalta. | *1. Mittareiden määrittely, mittariston kehittäminen ja käyttöön otto on tarpeen tavoitteiden asettamisen, johtamisen ja seurannan sekä vaikutusten arvioinnin kannalta. | ||
2. Digitaalisen tiedon kokoaminen avoimesti käytettäväksi (esim. energiakulutusta koskeva tieto). | *2. Digitaalisen tiedon kokoaminen avoimesti käytettäväksi (esim. energiakulutusta koskeva tieto). | ||
3. Säädösten ja muun julkisen ohjauksen keventäminen ja kehittäminen samalla siten, että se mahdollistaa kehityksen ja innovaatiot. | *3. Säädösten ja muun julkisen ohjauksen keventäminen ja kehittäminen samalla siten, että se mahdollistaa kehityksen ja innovaatiot. | ||
4. MRLn uudistaminen siten, että - siinä on omat osuudet, joissa käsitellään jo rakennettujen kaupunkialueiden kehittämistä - edistetään kiinteistöjen, ulkoalueiden, rakennusten ja tilojen moni- ja yhteiskäyttöisyyttä, uudistamista ja käyttötarkoitusmuutoksia ja niihin liittyviä kokeiluja. Tavoitteena tehokas ja palvelukykyinen kestävästi kehittyvä rakennettu ympäristö, joka vastaa joustavasti jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. - kullakin ammattimaisella toimijalla ensisijainen vastuu omasta suorituksesta/osuudesta | *4. MRLn uudistaminen siten, että - siinä on omat osuudet, joissa käsitellään jo rakennettujen kaupunkialueiden kehittämistä - edistetään kiinteistöjen, ulkoalueiden, rakennusten ja tilojen moni- ja yhteiskäyttöisyyttä, uudistamista ja käyttötarkoitusmuutoksia ja niihin liittyviä kokeiluja. Tavoitteena tehokas ja palvelukykyinen kestävästi kehittyvä rakennettu ympäristö, joka vastaa joustavasti jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. - kullakin ammattimaisella toimijalla ensisijainen vastuu omasta suorituksesta/osuudesta | ||
5. Julkisten palveluiden kokoaminen helposti saavutettaviksi yhdyskuntarakennetta eheyttäviksi ajassa eläviksi palveluytimiksi, jotka tarjoavat samalla hyvän sijainnin kaupallisille lähipalveluille ja kolmannen sektorin toiminnalle sekä työpaikkojen sijoittamiselle. | *5. Julkisten palveluiden kokoaminen helposti saavutettaviksi yhdyskuntarakennetta eheyttäviksi ajassa eläviksi palveluytimiksi, jotka tarjoavat samalla hyvän sijainnin kaupallisille lähipalveluille ja kolmannen sektorin toiminnalle sekä työpaikkojen sijoittamiselle. | ||
6. Rakennettuun ympäristöön kohdistuvien muutosten, muutospaineiden ja mahdollisuuksien ennakointi ja huomiointi. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien asuntotarpeisiin vastaaminen. Julkisen ja yksityisen sektorin laadullisesti ja sijainnillisesti muuttuviin ja määrällisesti väheneviin toimitilatarpeisiin vastaaminen. | *6. Rakennettuun ympäristöön kohdistuvien muutosten, muutospaineiden ja mahdollisuuksien ennakointi ja huomiointi. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien asuntotarpeisiin vastaaminen. Julkisen ja yksityisen sektorin laadullisesti ja sijainnillisesti muuttuviin ja määrällisesti väheneviin toimitilatarpeisiin vastaaminen. | ||
*7. Rakennuskannan viisas ylläpito ja uudistaminen huomioiden käytettävissä olevat ammattilais- ja talousresurssit. Tuottavuuden ja laaduntuottokyvyn parantamisesta sekä toimenpiteiden viisaasta kohdentamisesta kestävä lääke korjausvajeen poistamiseen ja tarpeen- ja ajanmukaisena pitämiseen. | |||
'''Kommentointipuolen kommentteja | |||
*Asunto- ja muussa kaupunkirakentamisessa puu hiiltä sitovana, kotimaisena raaka-aineena, kaikissa uusissa jo maailmalla pilotoiduissa monenlaissa elementeissä ja muodoissaan, nopeasti vähähiilisen kaupunkirakentamisen lippulaivaksi. Teema edistää sekä vähähiilisen rakentamisen, biotalouden, asuntotuotannon, että järkevän luonnonvarojen käytön ja jalostamisen toimia. Julkishallinnon rakennushankkeisiin ja julkisrahoitusta saaviin asuntohankkeisiin vahvat puurakentamista edistävät mekanismit. Silloin teemme kaupunkeihin hiilinieluja ja kasvava uusi metsä sitoo hiiltä. Hiiltä sitova asuntotuotanto ja korjausrakentaminen tavoitteeksi ja siinä samalla oman vientiin tähtäävän puurakennustuotannon kehittäminen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi. Ympäristöministeriön ohjauksella vahva tahtotila ja sitovat tavoitteet - puu kaupunkiin. | |||
*Ympäristöhallinnon itsenäisyys, riippumattomuus ja voimavarat tulee turvata seuraavallakin hallituskaudella sekä ministeriöissä että aluehallinnossa. YM:ää ja MMM:ää ei voi yhdistää, koska ilman YM:n "check and balances" biotalous menee helposti kestämättömille urille. Ruotsin valtioneuvostomallikaan ei tuo lisäarvoa. Yksi mahdollisuus on koota aluehallinto yhteen Suomen ympäristövirastoon, kuten on tehty Suomen riistakeskus ja Suomen metsäkeskus. | |||
*Kansalaisten ympäristöoikeuksia tulee vahvistaa tilanteessa missä julkista valtaa ajetaan alas sekä valtion että kuntien taholta. Ympäristöjärjestöjen valtiontuet kannattaa kustannustehokkaina pitää nykyisellä tasolla. Luonnonsuojelulahjoituksien verovähennyskelpoisuutta kannattaa edistää. | |||
*Keskeistä on karsia haitallisia tukia, suunnata niitä ympäristötuiksi ja muutenkin edistää kohtuutaloutta. | |||
Versio 23. heinäkuuta 2014 kello 08.08
Keskustelu otakantaa.fi:stä
Kommentteja kyselystä
- Vaelluskalojen suojeluun ja kaivospolitiikkaan tulisi osoittaa huomiota.
- Ympäristökasvatus on keskeinen päämäärä, joka tulisi ehdottomasti näkyä myös Ympäristöministeriön toimissa, ei vain Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ellemme kasvata kansalaisia kohti ympäristökansalaisuutta ja kestävää elämäntapaa, on määritettyjä päämääriä mahdoton saavuttaa.
- On tärkeää, ettei tavoitteita tulkita niin, että tulevaisuudessa energiaintensiivistä teollisuutta on mahdotonta harjoittaa Suomessa. Se on kuitenkin edelleen meidän BKT:mme selkäranka. Myös nykyisin paljon esillä oleva Cleantech ja biotalous ovat hyvinkin energiaintensiivistä toimintaa. Asioita voi silti tehdä energia- ja resurssitehokkaasti. Toimimattomat kierrätysmarkkinat selkeä puute toistaiseksi. Jätteiden polttamisen tulisi olla vihoviimeinen vaihtoehto, kun jakeista on otettu irti kaikki mahdollinen, ml. biopolttoainetuotanto.
- kannanotto: vesien ja Itämeren puhtaudet, kaivosten toiminta ja ydinvoiman käyttö
- Vihreä "luontouskonto" pitäisi irroittaa valtionhallinnosta!
- Kyllä puuttuu. Erittäin tärkeää on se perusta jolle kaikki luodaan ja se on kilpailukykyinen täysintyöllistetty kansa, ellei vauraudesta huolehdita mikään muukaan ei toteudu.
- Puuttuu: sopeutumistoimien etsiminen ilmastonmuutokseen siten että talouden kilpailukyvystä pidetään huolta. Tämä on mielestäni oleellinen tavoite.
- Tavoite 1: Energiatehokas Suomi (riittää tavoitteeksi)
- Tavoite 3: Pitää määritellä, mikä on hyvä ympäristön tila.
- Tavoite 4: Monimuotoinen luonto (riittää tavoitteeksi)
- Tavoite 5: Huonosti muotoiltu ja siinä on sekoitettu kilpailukyky yhteyteen, johon se ei kuulu.
- Koko Suomen pitäminen asuttuna ja elinkelpoisena. Hyvinvoiva ja elävä maaseutu. Vapaus valita asuinpaikkansa ja elinympäristönsä.
- Kommentti: Vastustan väestön keskittämistä ns palvelukeskuksiin ja lopun luonnon suojelemista nk reservaattiajatteluna. Jo tällä hetkellä palvelut ovat hämmästyttävän huonossa kunnossa haja-asutusalueilla, joten ihmiset tietävät että pitää olla elämäntapaintiaani jos aikoo siellä elää ja menestyä.
- Luonnoksen ratkaiseva rakennevika on ympäristöasioiden ja ilmaston vaihtelun kytkeminen toisiinsa. Ne eivät liity eivätkä vaikuta toisiinsa millään tavalla. Ihminen pystyy vaikuttamaan elinympäristönsä mukavuuteen ja terveellisyyteen paljonkin, kun taas ilmaston vaihtelu on kokonaan ihmisen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Asioiden keinotekoisen ja virheellisen kytkennän takia on ajauduttu nykyiseen tilanteeseen, jossa asioiden käsittely johdatellaan aina ilmaston vaihtelun kautta ja päädytään vaatimaan esim. energiantuotannossa, maankäytössä ja rakentamisessa ratkaisuja, jotka eivät vaikuta ilmaston vaihteluun mitenkään, mutta huonontavat elinympäristön mukavuutta ja terveellisyyttä. Suomi voisi olla edelläkävijä ja katkaista keinotekoisen, virheellisen ja vahingollisen poliittisen kytkennän ympäristöasioitten ja ilmaston vaihtelun väliltä. Ilmaston vaihtelua pitää tutkia, jotta opittaisiin ennustamaan sitä ja varautumaan sen vaikutuksiin, mutta kuvitelmat siihen vaikuttamisesta ovat vailla perusteita. Luonnontieteellinen tiedemaailma on asiasta jokseenkin yksimielinen, mutta se on syrjäytetty poliittista valtaa pitävän 'humanistisen ilmastonmuutosuskon' tiedotuskanavista.
- Pragmaattisesti tavoitteet voisi jakaa kahteen osaan: 1) Suomi tavoittelee tiukkoja kv-sopimuksia ja 2) olemassa olevien sopimusten sisällä Suomi hakee kilpailukykyistä asemaa ympäristökuormitukset huomioon ottaen.
- Monimuotoinen luonto ja kestävät ekosysteemipalvelut - teema tulosi nimetä uudelleen ja tarkastella kokonaisuutta yhdessä maa - ja metsätalouden ja kalatalouden tavoitteiden kanssa. Koska skenaariot yli 2asteen lämpenemisestä >+3-6C, aiheuttavat vakavia seurauksia koko maapallon ruokahuollolle, ym olisi syytä koota tämä teema uudeksi strategiseksi kokonaisuudeksi. Miten turvaamme kestävän elintarviketuotannon käyttäen hyväksi parasta ja vähähiilisintä teknologiaa ja sitä kehittäen. Ravinteiden kierto, alueiden lähiruoan tuotannon kehittäminen niiltä osin kuin se voidaan osoittaa vähähiiliseksi koko elinkaaren ajalta ja julkishallinnolle velvoitteet osallistua elintarvikkeiden hankkijana kestävä ruokahuollon esikuvana edistäisi välttämätöntä elintarviketuotannon kehittämistä. Ruokaturva eri lämpenemisskenaarioissa tulisi olla läpileikkaavana, kun tiedämme että vesi- ja ruoka tulevat olemaan tulevan sukupolven suurimpia huolenaiheita maailmassa ja myös sotien syitä. Myös nyt viljelyssä olevien ja viljelyyn hyvin soveltuvien alueiden maankäyttöpolitiikasta tulisi tehdä selvät linjaukset, tarvittaessa MRL täydentäen, jotta muiden esim kaivosteollisuuden ristiriitaisten intressien suhteen olisi rakennettu selkeä tahtotila miten paikallisesti viljelyyn sopivat alueet ja laajoja alueita muuhun käyttöön kuten kaivokset ja niiden aiheuttamat ympäristöriskit priorisoidaan.
- 1. Mittareiden määrittely, mittariston kehittäminen ja käyttöön otto on tarpeen tavoitteiden asettamisen, johtamisen ja seurannan sekä vaikutusten arvioinnin kannalta.
- 2. Digitaalisen tiedon kokoaminen avoimesti käytettäväksi (esim. energiakulutusta koskeva tieto).
- 3. Säädösten ja muun julkisen ohjauksen keventäminen ja kehittäminen samalla siten, että se mahdollistaa kehityksen ja innovaatiot.
- 4. MRLn uudistaminen siten, että - siinä on omat osuudet, joissa käsitellään jo rakennettujen kaupunkialueiden kehittämistä - edistetään kiinteistöjen, ulkoalueiden, rakennusten ja tilojen moni- ja yhteiskäyttöisyyttä, uudistamista ja käyttötarkoitusmuutoksia ja niihin liittyviä kokeiluja. Tavoitteena tehokas ja palvelukykyinen kestävästi kehittyvä rakennettu ympäristö, joka vastaa joustavasti jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. - kullakin ammattimaisella toimijalla ensisijainen vastuu omasta suorituksesta/osuudesta
- 5. Julkisten palveluiden kokoaminen helposti saavutettaviksi yhdyskuntarakennetta eheyttäviksi ajassa eläviksi palveluytimiksi, jotka tarjoavat samalla hyvän sijainnin kaupallisille lähipalveluille ja kolmannen sektorin toiminnalle sekä työpaikkojen sijoittamiselle.
- 6. Rakennettuun ympäristöön kohdistuvien muutosten, muutospaineiden ja mahdollisuuksien ennakointi ja huomiointi. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien asuntotarpeisiin vastaaminen. Julkisen ja yksityisen sektorin laadullisesti ja sijainnillisesti muuttuviin ja määrällisesti väheneviin toimitilatarpeisiin vastaaminen.
- 7. Rakennuskannan viisas ylläpito ja uudistaminen huomioiden käytettävissä olevat ammattilais- ja talousresurssit. Tuottavuuden ja laaduntuottokyvyn parantamisesta sekä toimenpiteiden viisaasta kohdentamisesta kestävä lääke korjausvajeen poistamiseen ja tarpeen- ja ajanmukaisena pitämiseen.
Kommentointipuolen kommentteja
- Asunto- ja muussa kaupunkirakentamisessa puu hiiltä sitovana, kotimaisena raaka-aineena, kaikissa uusissa jo maailmalla pilotoiduissa monenlaissa elementeissä ja muodoissaan, nopeasti vähähiilisen kaupunkirakentamisen lippulaivaksi. Teema edistää sekä vähähiilisen rakentamisen, biotalouden, asuntotuotannon, että järkevän luonnonvarojen käytön ja jalostamisen toimia. Julkishallinnon rakennushankkeisiin ja julkisrahoitusta saaviin asuntohankkeisiin vahvat puurakentamista edistävät mekanismit. Silloin teemme kaupunkeihin hiilinieluja ja kasvava uusi metsä sitoo hiiltä. Hiiltä sitova asuntotuotanto ja korjausrakentaminen tavoitteeksi ja siinä samalla oman vientiin tähtäävän puurakennustuotannon kehittäminen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi. Ympäristöministeriön ohjauksella vahva tahtotila ja sitovat tavoitteet - puu kaupunkiin.
- Ympäristöhallinnon itsenäisyys, riippumattomuus ja voimavarat tulee turvata seuraavallakin hallituskaudella sekä ministeriöissä että aluehallinnossa. YM:ää ja MMM:ää ei voi yhdistää, koska ilman YM:n "check and balances" biotalous menee helposti kestämättömille urille. Ruotsin valtioneuvostomallikaan ei tuo lisäarvoa. Yksi mahdollisuus on koota aluehallinto yhteen Suomen ympäristövirastoon, kuten on tehty Suomen riistakeskus ja Suomen metsäkeskus.
- Kansalaisten ympäristöoikeuksia tulee vahvistaa tilanteessa missä julkista valtaa ajetaan alas sekä valtion että kuntien taholta. Ympäristöjärjestöjen valtiontuet kannattaa kustannustehokkaina pitää nykyisellä tasolla. Luonnonsuojelulahjoituksien verovähennyskelpoisuutta kannattaa edistää.
- Keskeistä on karsia haitallisia tukia, suunnata niitä ympäristötuiksi ja muutenkin edistää kohtuutaloutta.
Tägikone
{{#opasnet_base_link:Op_fi4530}}
Versiot
| Obs | Versio | Sivu | Ident | Result |
|---|---|---|---|---|
| 1 | 1 | Ympäristöministeriön tulevaisuuskatsaus | Op_fi4443 | 24666 |
Jakeet
Kaikkien kenttien arvot saa erotella pilkuilla tässä haussa
Jakeiden päivitys
Päivitä Versiot-tauluun sivut ja ikilinkin IDt ja aja alla oleva koodi
Avainsanat
Relaatiot
Kehittyneemmät hakukoneet
Hae jakeita ja niihin liittyviä avainsanoja
Hae relaatioita ja niihin kuuluvia jakeita