Keskustelu:Ympäristöministeriön tulevaisuuskatsaus
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Keskustelu ja kommentit otakantaa.fi:stä
Ympäristökasvatus
Miten keskusteluja luetaan ja käydään
| Faktakeskustelu: . |
|---|
| Aloitusväite: Ympäristökasvatukseen pitäisi panostaa enemmän.
Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut. (Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.) |
| Väittely:
←--#: . Päämäärissä tulisi määrittää ympäristökasvatukselliset tavoitteet, joiden avulla luonnostellut päämäärät on mahdollista saavuttaa. Vasta jos yhteiskuntamme jäsenet sisäistävät kestävän kansalaisuuden ja kasvavat ympäristökansalaisiksi, päämäärien saavuttaminen on mahdollista. -- (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Ympäristökasvatus on keskeinen päämäärä, joka tulisi ehdottomasti näkyä myös Ympäristöministeriön toimissa, ei vain Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ellemme kasvata kansalaisia kohti ympäristökansalaisuutta ja kestävää elämäntapaa, on määritettyjä päämääriä mahdoton saavuttaa. -- (type: truth; paradigms: science: defence) ⇤--#: . Vihreä "luontouskonto" pitäisi irroittaa valtionhallinnosta! -- (type: truth; paradigms: science: attack)
|
Uusia teemoja/aihealueita/lisäyksiä
- Vaelluskalojen suojeluun ja kaivospolitiikkaan tulisi osoittaa huomiota.
- kannanotto: vesien ja Itämeren puhtaudet, kaivosten toiminta ja ydinvoiman käyttö
- Puuttuu: sopeutumistoimien etsiminen ilmastonmuutokseen siten että talouden kilpailukyvystä pidetään huolta. Tämä on mielestäni oleellinen tavoite.
- Kyllä puuttuu. Erittäin tärkeää on se perusta jolle kaikki luodaan ja se on kilpailukykyinen täysintyöllistetty kansa, ellei vauraudesta huolehdita mikään muukaan ei toteudu.
- Koko Suomen pitäminen asuttuna ja elinkelpoisena. Hyvinvoiva ja elävä maaseutu. Vapaus valita asuinpaikkansa ja elinympäristönsä.
- Monimuotoinen luonto ja kestävät ekosysteemipalvelut - teema tulosi nimetä uudelleen ja tarkastella kokonaisuutta yhdessä maa - ja metsätalouden ja kalatalouden tavoitteiden kanssa. Koska skenaariot yli 2asteen lämpenemisestä >+3-6C, aiheuttavat vakavia seurauksia koko maapallon ruokahuollolle, ym olisi syytä koota tämä teema uudeksi strategiseksi kokonaisuudeksi. Miten turvaamme kestävän elintarviketuotannon käyttäen hyväksi parasta ja vähähiilisintä teknologiaa ja sitä kehittäen. Ravinteiden kierto, alueiden lähiruoan tuotannon kehittäminen niiltä osin kuin se voidaan osoittaa vähähiiliseksi koko elinkaaren ajalta ja julkishallinnolle velvoitteet osallistua elintarvikkeiden hankkijana kestävä ruokahuollon esikuvana edistäisi välttämätöntä elintarviketuotannon kehittämistä. Ruokaturva eri lämpenemisskenaarioissa tulisi olla läpileikkaavana, kun tiedämme että vesi- ja ruoka tulevat olemaan tulevan sukupolven suurimpia huolenaiheita maailmassa ja myös sotien syitä. Myös nyt viljelyssä olevien ja viljelyyn hyvin soveltuvien alueiden maankäyttöpolitiikasta tulisi tehdä selvät linjaukset, tarvittaessa MRL täydentäen, jotta muiden esim kaivosteollisuuden ristiriitaisten intressien suhteen olisi rakennettu selkeä tahtotila miten paikallisesti viljelyyn sopivat alueet ja laajoja alueita muuhun käyttöön kuten kaivokset ja niiden aiheuttamat ympäristöriskit priorisoidaan.
- Kansalaisten ympäristöoikeuksia tulee vahvistaa tilanteessa missä julkista valtaa ajetaan alas sekä valtion että kuntien taholta. Ympäristöjärjestöjen valtiontuet kannattaa kustannustehokkaina pitää nykyisellä tasolla. Luonnonsuojelulahjoituksien verovähennyskelpoisuutta kannattaa edistää.
- Keskeistä on karsia haitallisia tukia, suunnata niitä ympäristötuiksi ja muutenkin edistää kohtuutaloutta.
- Asunto- ja muussa kaupunkirakentamisessa puu hiiltä sitovana, kotimaisena raaka-aineena, kaikissa uusissa jo maailmalla pilotoiduissa monenlaissa elementeissä ja muodoissaan, nopeasti vähähiilisen kaupunkirakentamisen lippulaivaksi. Teema edistää sekä vähähiilisen rakentamisen, biotalouden, asuntotuotannon, että järkevän luonnonvarojen käytön ja jalostamisen toimia. Julkishallinnon rakennushankkeisiin ja julkisrahoitusta saaviin asuntohankkeisiin vahvat puurakentamista edistävät mekanismit. Silloin teemme kaupunkeihin hiilinieluja ja kasvava uusi metsä sitoo hiiltä. Hiiltä sitova asuntotuotanto ja korjausrakentaminen tavoitteeksi ja siinä samalla oman vientiin tähtäävän puurakennustuotannon kehittäminen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi. Ympäristöministeriön ohjauksella vahva tahtotila ja sitovat tavoitteet - puu kaupunkiin.
Yleisiä muutoksia/tarkennuksia
- On tärkeää, ettei tavoitteita tulkita niin, että tulevaisuudessa energiaintensiivistä teollisuutta on mahdotonta harjoittaa Suomessa. Se on kuitenkin edelleen meidän BKT:mme selkäranka. Myös nykyisin paljon esillä oleva Cleantech ja biotalous ovat hyvinkin energiaintensiivistä toimintaa. Asioita voi silti tehdä energia- ja resurssitehokkaasti. Toimimattomat kierrätysmarkkinat selkeä puute toistaiseksi. Jätteiden polttamisen tulisi olla vihoviimeinen vaihtoehto, kun jakeista on otettu irti kaikki mahdollinen, ml. biopolttoainetuotanto.
- Tavoite 3: Pitää määritellä, mikä on hyvä ympäristön tila.
- Tavoite 5: Huonosti muotoiltu ja siinä on sekoitettu kilpailukyky yhteyteen, johon se ei kuulu.
- Luonnoksen ratkaiseva rakennevika on ympäristöasioiden ja ilmaston vaihtelun kytkeminen toisiinsa. Ne eivät liity eivätkä vaikuta toisiinsa millään tavalla. Ihminen pystyy vaikuttamaan elinympäristönsä mukavuuteen ja terveellisyyteen paljonkin, kun taas ilmaston vaihtelu on kokonaan ihmisen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Asioiden keinotekoisen ja virheellisen kytkennän takia on ajauduttu nykyiseen tilanteeseen, jossa asioiden käsittely johdatellaan aina ilmaston vaihtelun kautta ja päädytään vaatimaan esim. energiantuotannossa, maankäytössä ja rakentamisessa ratkaisuja, jotka eivät vaikuta ilmaston vaihteluun mitenkään, mutta huonontavat elinympäristön mukavuutta ja terveellisyyttä. Suomi voisi olla edelläkävijä ja katkaista keinotekoisen, virheellisen ja vahingollisen poliittisen kytkennän ympäristöasioitten ja ilmaston vaihtelun väliltä. Ilmaston vaihtelua pitää tutkia, jotta opittaisiin ennustamaan sitä ja varautumaan sen vaikutuksiin, mutta kuvitelmat siihen vaikuttamisesta ovat vailla perusteita. Luonnontieteellinen tiedemaailma on asiasta jokseenkin yksimielinen, mutta se on syrjäytetty poliittista valtaa pitävän 'humanistisen ilmastonmuutosuskon' tiedotuskanavista.
- Monet luonnoksessa esitetyt tavoitteet ovat aivan hyviä, mutta esitetyt perusteet eivät kestä luonnontieteellistä tarkastelua. Ympäristöasioiden ja ilmaston vaihtelun kytkeminen toisiinsa vie pohjan perusteilta, koska ne ovat aivan eri mittaluokan asioita eikä niillä ei ole mitään yhteyttä keskenään. Ympäristöasioiksi pitäisi ottaa ihmisen toiminnan vaikutuspiirissä olevat asiat elinympäristössä, joilla on vaikutusta elinympäristön terveellisyyteen ja muihin laatuasioihin. Paikallisilmaston lyhytaikaiset vaihtelut voivat aiheutua ihmisen äärimmäisen voimakkaasta toiminnasta (laajat kulotukset ym), mutta maapallon ilmaston vaihtelu perustuu auringon toimintaan tähtenä ja maapallon toimintaan planeettana eikä ihmisen vaikutus näy siinä millään tavalla. Ihmislajin tähänastinen aika maapallolla on ollut jääkausien ja niiden välisten lämpökausien vaihtelua eikä ole mitään syytä olettaa, että ainakaan lähimpänä edessä oleva vuosimiljoona toisi tähän mitään muutosta. Elämme nyt kahden jääkauden välistä lämmintä aikaa, jonka katsotaan alkaneen noin 10 000 vuotta sitten. Sekä jääkausien että lämpökausien kesto on ollut hyvin vaihtelevaa, joten tarkkaa arviota seuraavan jääkauden alkamisesta ei kukaan pysty esittämään, mutta jääkauden tuleminen on varmaa. Geologiset, biologiset ja aivan viime ajoilta myös historialliset tiedot viime jääkaudesta ja kulumassa olevasta lämpökaudesta kertovat, että jääkauden päätti hyvin voimakas lämpöjakso ja ensimmäisinä vuosituhansina jääkauden jälkeen oli useita pitkiä ja hyvin lämpimiä jaksoja. Tähän mennessä viimeinen merkittävä lämpöjakso, jonka historiallisetkin tiedot vahvistavat, oli Keskiajalla. Sitä seurasi hyvin kylmä jakso, nk. Pieni jääkausi, jonka katsotaan päättyneen noin 150 vuotta sitten. Virallinen ilmastonmuutosoppi katsoo historiansa alkaneen tästä Pienen jääkauden päättymisestä ja johtaa sen jälkeen tapahtuneesta varsin vaatimattomasta lämpenemisestä valtavasti liioiteltuja ennusteita. Kulumassa olevan jääkausien välisen lämpökauden ilmastohistoria viittaa siihen, että lämpökausi on parhaat päivänsä nähnyt ja meidän on syytä iloita jokaisesta vähänkään lämpimämmästä jaksosta, joka siihen vielä toivottavasti sisältyy. Lämpimät kaudet eivät ole ongelma, silloin elinkelpoinen osa maapalloa on laajimmillaan ja elämän edellytykset parhaimmillaan. Kylmiin kausiin on varauduttava, koska ne ovat vähenevän tuotannon, nälänhätien, tautiepidemioiden ja ilmastopakolaisten aikaa. Suurin uhka meille tällä hetkellä ovat nk. ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun nimissä vaadittavat poliittiset päätökset, jotka jakautuvat vaikutukseltaan kahteen lajiin: 1. hirvittävän kalliit, jotka eivät aiheuttamiensa kustannusten lisäksi kuitenkaan vaikuta mihinkään, 2. hirvittävän kalliit, jotka aiheuttamiensa kustannusten lisäksi vahingoittavat ympäristöä. Esimerkkinä viimeksi mainitusta on biomassojen laajamittainen keräily ja polttaminen, jolla kuvitellaan saavutettavan jotain suotuisia vaikutuksia hiilen kiertokulussa, mutta tosiasiassa vain vahingoitetaan keräyspaikkojen maaperää ja saastutetaan ilmaa. Hiilen kiertokulku voimistuu lämpökausina luonnollisesti, koska lämmön myötä yhteyttävän eliöstön määrä kasvaa ja myös eliöiden hajoaminen lisääntyy. Hiilen luonnollinen kiertokulku käsittelee jatkuvasti niin suurta hiilimäärää, ettei ihmisen runsaampi tai vähäisempi hiilen käsittely vaikuta siihen mitään. Luovutaan siis täysin turhanpäiväisestä ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta ja keskitytään todellisiin ympäristöasioihin, joilla elämisen laatua parannetaan. Ahtautuminen ylitiiviisiin taajamiin on monipuolisin uhka elämisen laadulle, koska se pilaa useimmat elämän laatutekijät. Rakentamisessa pitäisi korostaa väljyyttä, koska sillä saavutetaan monia laadullisia etuja.
- Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi on välttämätöntä suojella jäljellä olevat rippeet alkuperäistä tai luonnontilaisen kaltaista vielä suojelematonta luontoa, mutta se ei riitä sukupuuttovelan toteutumisen pysäyttämiseksi. Tarvitaan laajoja ja voimakkaita ennallistamistoimia, joilla muutoin peruuttamattomasti tuhottua luontoa palautetaan luonnontilaan. Koko Suomea ei tarvitse ennallistaa ja suojella, sillä kansainvälisten suositusten mukaan noin 20 % suojelu kutakin elinympäristöä riittää estämään monimuotoisuuden totaalisen romahduksen (nyt eteläsuomessa suojeluprosentti on paikon alle 2). Täytyy siis ryhtyä toimiin pikaisesti ja ihan oikeasti, jos aiotaan säilyttää Suomen luonnon alkuperäisestä monimuotoisuudesta edes suhteellisesti parempi osuus kuin vaikka Suomen tavoin pian totaalisen tuhotulla Madagaskarilla.
- Ympäristöministeriön tulevaisuus katsaus ei selkeästi tuo esille niitä seikkoja, joilla voidaan varmistaa laaja-alainen merentutkimus. Katsaus antaa sellaisen kuvan, että YMssä ei tiedetä mitä merentutkimus vaatii. Nyt painotus on liiaksi epätodennäköisessä öljyvahingossa. Katsauksessa halutaan nostaa esille Itämeren hyvä tila, mutta ei konkreettisesti tuoda esille niitä toimia (resursseja), joita Itämeren tutkiminen vaatii ja täten hyvän tilan savuttaminen toteutetaan. Kun puhutaan Itämerestä ja yhdistetään se hyvään tilaan, niin tutkmus ei missään nimessä voi keskittyä vain rannikkoalueille. Itämerentilan hyvän tilan saavuttaminen edellyttää laaja-laista tutkimus Itämerenalueella, johon Suomen on panostettava. Tämä on hyvä tietenkin tehdä yhteistyössä muiden maiden kanssa.
- Toisena asiana katsauksessa tuodaan vahvasti esille ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos kuitenkin profiloituu median kautta Ilmatieteen laitoksen tehtäviin. Nyt on haluttu vetää keinotekoinen raja ilman ja meri/vesi sekä maatasojen välille. Ne ovat kuitenkin vahvasti vuorovaikutuksessa keskenään. Vaikka laitoksien välinen yhteistyö olisikin sujuvaa ei se koskaan ole niin hyvää kuin kokonaisuuksia hallitsevan organisaation sisäinen toiminta.
- ----#: . Kiitos kommentista. Resurssit toki kokoajan tapetilla joka päämäärän kohdalla, niukkuutta jaetaan. Alustavissa toimenpiteissä todetaan mm.: "Vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelmien toimeenpano (laajapohjainen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö avainsektoreilla, paineiden vähentäminen (ravinnekuormitus, alusöljy- ja kemikaaliriskit)." Kyllä tämä siis YM:ssa laajasti nähdään. Koetamme parantaa tältä osin tektsejä. VNK:n ohjeen mukaan koko katsaus saisi olla vain 10 sivua, eli siksi aika lyhyesti joudutaan kirjoittamaan. Ylipäätään kyllä tutkimustarpeista voisi lisää kirjoittaa - eli kiitos hyvästä huomiosta. Ilmastonmuutos: tekstissä kyllä koetettu tuoda esille nimenomaan YM rooli tässä, esim. KV neuvottelut, rakennusten energiatehokkuus (iso hillintäpotentiaali) -- (type: truth; paradigms: science: comment)
Muita kommentteja
- Kommentti: Vastustan väestön keskittämistä ns palvelukeskuksiin ja lopun luonnon suojelemista nk reservaattiajatteluna. Jo tällä hetkellä palvelut ovat hämmästyttävän huonossa kunnossa haja-asutusalueilla, joten ihmiset tietävät että pitää olla elämäntapaintiaani jos aikoo siellä elää ja menestyä.
- Pragmaattisesti tavoitteet voisi jakaa kahteen osaan: 1) Suomi tavoittelee tiukkoja kv-sopimuksia ja 2) olemassa olevien sopimusten sisällä Suomi hakee kilpailukykyistä asemaa ympäristökuormitukset huomioon ottaen.
- 1. Mittareiden määrittely, mittariston kehittäminen ja käyttöön otto on tarpeen tavoitteiden asettamisen, johtamisen ja seurannan sekä vaikutusten arvioinnin kannalta.
- 2. Digitaalisen tiedon kokoaminen avoimesti käytettäväksi (esim. energiakulutusta koskeva tieto).
- 3. Säädösten ja muun julkisen ohjauksen keventäminen ja kehittäminen samalla siten, että se mahdollistaa kehityksen ja innovaatiot.
- 4. MRLn uudistaminen siten, että - siinä on omat osuudet, joissa käsitellään jo rakennettujen kaupunkialueiden kehittämistä - edistetään kiinteistöjen, ulkoalueiden, rakennusten ja tilojen moni- ja yhteiskäyttöisyyttä, uudistamista ja käyttötarkoitusmuutoksia ja niihin liittyviä kokeiluja. Tavoitteena tehokas ja palvelukykyinen kestävästi kehittyvä rakennettu ympäristö, joka vastaa joustavasti jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. - kullakin ammattimaisella toimijalla ensisijainen vastuu omasta suorituksesta/osuudesta
- 5. Julkisten palveluiden kokoaminen helposti saavutettaviksi yhdyskuntarakennetta eheyttäviksi ajassa eläviksi palveluytimiksi, jotka tarjoavat samalla hyvän sijainnin kaupallisille lähipalveluille ja kolmannen sektorin toiminnalle sekä työpaikkojen sijoittamiselle.
- 6. Rakennettuun ympäristöön kohdistuvien muutosten, muutospaineiden ja mahdollisuuksien ennakointi ja huomiointi. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien asuntotarpeisiin vastaaminen. Julkisen ja yksityisen sektorin laadullisesti ja sijainnillisesti muuttuviin ja määrällisesti väheneviin toimitilatarpeisiin vastaaminen.
- 7. Rakennuskannan viisas ylläpito ja uudistaminen huomioiden käytettävissä olevat ammattilais- ja talousresurssit. Tuottavuuden ja laaduntuottokyvyn parantamisesta sekä toimenpiteiden viisaasta kohdentamisesta kestävä lääke korjausvajeen poistamiseen ja tarpeen- ja ajanmukaisena pitämiseen.
- Ympäristöhallinnon itsenäisyys, riippumattomuus ja voimavarat tulee turvata seuraavallakin hallituskaudella sekä ministeriöissä että aluehallinnossa. YM:ää ja MMM:ää ei voi yhdistää, koska ilman YM:n "check and balances" biotalous menee helposti kestämättömille urille. Ruotsin valtioneuvostomallikaan ei tuo lisäarvoa. Yksi mahdollisuus on koota aluehallinto yhteen Suomen ympäristövirastoon, kuten on tehty Suomen riistakeskus ja Suomen metsäkeskus.
- Tällä hetkellä EU:ssa ja edelleen myös tuossa YM:n tulevaisuuskuvitelmassa päästöjen rajoitukset ja mittaaminen perustuvat tuotantoon eikä kulutukseen.
- Mitä tämä tarkoittaa? Tämä tarkoittaa sitä, että kun ostin H**ver/H*lkama-merkkisen jääkaapin, saatoin olla varma, että hyvinkin euroopalaisen tuotteen päästöt olivat EU-mittausten mukaan nollassa. Jääkaapin valmistus oli nimittäin siirretty energiatehokkaista maanosamme tuotantolaitoksista vapaan saastutuksen vyöhykkeelle Kiinaan.
- Kun ilmaston väitetään olevan globaali tekijä, ja vähän näin uskonkin, niin nyt vallitseva ekokurjistaminen Euroopassa on vain lisännyt globaaleja CO2-päästöjä kokonaisuudessaan ja ainakin Britanniassa tutkitusti kulutuksesta laskettuja päästöjä. Hyvin mahdollista, että koko EU:n alueella päästöt ovat lisääntyneet kulutuksesta laskettuna.
- Toisinsanoen toteutettu ilmastopolitiikka on toiminut päästöjä lisäävästi ja sama näyttäisi jatkuvan tulevaisuuskuvitelmissa.
- Miten tämän yksinkertaisen asian ymmärtäminen vaikuttaa ylivoimaiselta päätöksien valmistelijoille ja päättäjille?
- Tulin katsomaan sivuja ja yllätyin miten vähän ketään kiinnostaa. Toivottavasti kukaan ei ministeriössä oleta, että tällä palautteella saadaan uusia näkökulmia tulevaisuuskatsaukseen.
- Keskustelu tuulimyllyistä ja sähköautoista on ihan toisaalla. Miksi? Ydinvoimateollisuus pelottelee, että jollei tehdä uutta ja isoa voimalaa, emme enää saa kauppakeskuksia.
- Kaupallisuus ja krääsän omistamisen himo lisää kulutusta koko ajan. Yhtä tiedostavaa ja omassa elämässään ympäristöystävällisesti toimivaa kohden on tuhansia, jotka ei välitä vähääkään.
- Katson parhaillaan niemen nokan takana olevaa isovanhempieni kalastaja-pienviljelijätilaa, joka nykyään on kesämökkinä. Heidän sukupolvensa eli hyvin monipuolisesti luontoa hyödyntäen ja minimaalisesti kuluttaen. Lantala tyhjennettiin peltoon ja pelto antoi vuorostaan sadon. Kalat suolattiin tiinuun talvea varten ja marjat survottiin kellariin odottamaan pitkiä pimeitä ja kylmiä kuukausia. Sahanpurukasan pohjalla oli talvella sinne varastoituja jäitä, muuta jääkaappia ei heillä ollut.
- Tämä on todellista ympäristötietoisuutta, ja hyvää - joskin työteliästä! - elämää. Miten siihen tulevaisuudessa päästäisiin?
- Oudolta tuntuu että digitalisointi esitetään aina siinä valossa, että sähköisestä viestinnästä ei synny mitään jalanjälkeä eikä papereita jää toimistoihin kieriskelemään. Verkkokalvoilleni on syöpynyt kuva lapsista kaatopaikoilla erottelemassa tietokoneen sisuksista käyttökelpoisia metalleja. Onko sähköisen asioinnin kokonaisvaikutuksissa otettu huomioon syntyvä elektroniikkaromu ja sen järkevä kierrätys? Täytyyhän sitä tietokonejätettä olla pian maailma täynnänsä, koska laitteita uusitaan kiihtyvällä tahdilla ja toisekseen niistä tehdään korkeintaan 3 vuotta kestäviä, jotta väki ostaisi aina uuden.
- Toinen kipeä kohta on liikenteen kasvu, jota ei ympäristötietoisuus ole yhtään onnistunut suitsimaan. Taitavat jopa tiedostavimmat vihreät joutua tunnustamaan, että heidän superfoodinsa lennätetään vähäosaisten maan ääristä suurella hiilijalanjäljellä tänne. Jollei mene kaupaksi, päätyvät marketin takapihan roskikseen. Täytyy varmaan lennähtää Goalle mietiskelemään tätä maailman pahuutta ja ihmisen loputonta ahneutta.
Tägikone
{{#opasnet_base_link:Op_fi4530}}
Versiot
| Obs | Versio | Sivu | Ident | Result |
|---|---|---|---|---|
| 1 | 1 | Ympäristöministeriön tulevaisuuskatsaus | Op_fi4443 | 24666 |
Jakeet
Kaikkien kenttien arvot saa erotella pilkuilla tässä haussa
Jakeiden päivitys
Päivitä Versiot-tauluun sivut ja ikilinkin IDt ja aja alla oleva koodi
Avainsanat
Relaatiot
Kehittyneemmät hakukoneet
Hae jakeita ja niihin liittyviä avainsanoja
Hae relaatioita ja niihin kuuluvia jakeita