Ero sivun ”Radonin terveysvaikutukset” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (→‎Laskenta: myös linkkejä lisätty)
Rivi 114: Rivi 114:
erottelu2 <- 'Causes'
erottelu2 <- 'Causes'
verbose <- FALSE
verbose <- FALSE
rm(radonpit, disincidence, exposurenew, envir = openv)
 
library(OpasnetUtils)
library(OpasnetUtils)
library(ggplot2)
library(ggplot2)
rm(radonpit, disincidence, exposurenew, envir = openv)


################################## YLEISET OSIOT
################################## YLEISET OSIOT
Rivi 298: Rivi 300:


ggplot(exposurenew@output, aes(x = Radonleikkaus, y = Result)) + geom_boxplot() + labs(y = "Radonpitoisuus (Bq/m3)")
ggplot(exposurenew@output, aes(x = Radonleikkaus, y = Result)) + geom_boxplot() + labs(y = "Radonpitoisuus (Bq/m3)")


casescen <- EvalOutput(casescen)
casescen <- EvalOutput(casescen)
Rivi 432: Rivi 432:
}
}
}
}
return(out)
}
)
############################
totrisk <- Ovariable("totrisk", # This calculates the annual risk of the disease in each population subgroup.
# The cases are NOT attributed to specific (combinations of) causes.
dependencies = data.frame(Name = c(
"population", # Population divided into subgroups as necessary
"disincidence", # Incidence of the disease of interest
"ERF", # Exposure-response function of the pollutants or agents
"exposure", # Exposure to the pollutants
"bkgrexposure"
)), # Background exposure (a level below which you cannot get in practice)
formula = function(...) {
# Calcualte the risk ratio to each subgroup based on the exposure in that subgroup.
# Combine pollutant-specific RRs by multiplying.
RR <- unkeep(exp(log(ERF) * (exposure - bkgrexposure)), prevresults = TRUE, sources = TRUE)
RR <- oapply(RR, cols = "Pollutant", FUN = prod)
# Remove redundant columns.
population@output <- dropall(population@output)
population <- unkeep(population, sources = TRUE, prevresults = TRUE)
disincidence <- unkeep(disincidence, sources = TRUE, prevresults = TRUE)
# takeout is a vector of column names of indices that are NOT in the disease incidence.
takeout <- setdiff(
colnames(population@output)[population@marginal],
colnames(disincidence@output)[disincidence@marginal]
)
# pci is the proportion of cases across different population subroups based on differential risks and
# population sizes. pci sums up to 1 for each larger subgroup found in disincidence.
# See [[Population attributable fraction]].
pci <- population * RR # unkeep(population * RR, prevresults = TRUE, sources = TRUE)
pci <- pci / oapply(unkeep(pci, prevresults = TRUE, sources = TRUE), cols = takeout, FUN = sum)
population <- oapply(population, cols = takeout, FUN = sum) # Aggregate to larger subgroups.
population@output <- population@output[!is.na(result(population)) , ] # Not sure if this is necessary.
# The cases are divided into smaller subgroups based on weights in pci.
# Redundant columns are removed because totcases are used within attrcases which has same columns.
out <- disincidence * pci
# out <- unkeep(out, sources = TRUE, prevresults = TRUE)
return(out)
return(out)
}
}
Rivi 486: Rivi 437:




 
# Mielenkiintoinen graafi, mutta laskenta on ongelmallinen. Tarkoituksena oli kaivella altistustieto
rad <- exposure * EvalOutput(Ovariable(data = data.frame(Pollutant = "Radon"  , Result = 1)))
# Ylävirran muuttujista takaisin riskimuuttujaan ja plotata niitä vastakkain.
tup <- exposure * EvalOutput(Ovariable(data = data.frame(Pollutant = "Tupakka", Result = 1)))
#rad <- exposure * EvalOutput(Ovariable(data = data.frame(Pollutant = "Radon"  , Result = 1)))
 
#tup <- exposure * EvalOutput(Ovariable(data = data.frame(Pollutant = "Tupakka", Result = 1)))
tup <- unkeep(tup, cols = c("Pollutant", "exposureResult", "radonpitResult"))
#
rad <- unkeep(rad, cols = c("Pollutant", "exposureResult", "tupakkaaltistusResult"))
#tup <- unkeep(tup, cols = c("Pollutant", "exposureResult", "radonpitResult"))
temp <- totrisk * tup * rad * 0
#rad <- unkeep(rad, cols = c("Pollutant", "exposureResult", "tupakkaaltistusResult"))
temp@output$tupakkaaltistusResult <- as.factor(temp@output$tupakkaaltistusResult)
#temp <- totrisk * tup * rad * 0
ggplot(temp@output, aes(x = radonpitResult, y = totriskResult, colour = tupakkaaltistusResult)) + geom_point() + scale_x_log10() + scale_y_log10()
#temp@output$tupakkaaltistusResult <- as.factor(temp@output$tupakkaaltistusResult)
#ggplot(temp@output, aes(x = radonpitResult, y = totriskResult, colour = tupakkaaltistusResult)) + geom_point() + scale_x_log10() + scale_y_log10()


#### hirisk on alaryhmä, jolla henkilökohtainen riski on erityisen suuri. Huom1 Tämä EI OLE väestöpainotettu otos,  
#### hirisk on alaryhmä, jolla henkilökohtainen riski on erityisen suuri. Huom1 Tämä EI OLE väestöpainotettu otos,  
Rivi 509: Rivi 461:


</rcode>
</rcode>
; Katso myös
* Elvira Vaclavik Bräuner • Claus E. Andersen • Helle P. Andersen • Peter Gravesen • Morten Lind • Kaare Ulbak • Ole Hertel •
Joachim Schüz • Ole Raaschou-Nielsen. Is there any interaction between domestic radon exposure and air pollution from traffic in relation to childhood leukemia risk? Cancer Causes Control (2010) 21:1961–1964 DOI 10.1007/s10552-010-9608-4
* [http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/radon/kartat/fi_FI/radon-koko-suomi/ Suomen radonkartta]
* [http://www.cookbook-r.com/Graphs/Axes_%28ggplot2%29/ Scale graph axes]
* [http://books.google.fi/books?id=Z3vjT9ALxHUC Rothman, Greenland, Lash. Modern Epidemiology 2008], s. 295-297
* Alastair Gray, Simon Read, Paul McGale, and Sarah Darby. Lung cancer deaths from indoor radon and the cost effectiveness and potential of policies to reduce them.  BMJ. 2009: : a3110. Published online Jan 6, 2009. doi:  10.1136/bmj.a3110. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2769068/]
* [http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja2/_files/12222632510021039/default/kirja2_4.pdf Radon sisäilmassa] (STUK)[http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja2/_files/12222632510021035/default/kirja2_sisluettelo.pdf]
* [https://www.porvoo.fi/easydata/customers/porvoo2/files/muut_liitetiedostot/terveyspalvelut/terveydensuojelu/radontalkoiden_vaikuttavuus_-_raportti_2012.pdf Radontalkoiden vaikuttavuus Itä-Uudellamaalla]
* [http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/radon/korjaukset/fi_FI/korjaukset/ Radonkorjausmenetelmien tehokkuus]
* [[:op_en:Health effects of radon in Europe]]
* James Milner et al. Home energy efficiency and radon related risk of lung cancer: modelling study. BMJ 2014; 348 doi: http://dx.doi.org/10.1136/bmj.f7493 (Published 10 January 2014). Cite this as: BMJ 2014;348:f7493 [http://www.bmj.com/content/348/bmj.f7493]
* Alistair Woodward. Cutting household ventilation to improve energy efficiency. BMJ 2014; 348 doi: [http://dx.doi.org/10.1136/bmj.f7713] (Published 10 January 2014). Cite this as: BMJ 2014;348:f7713
; Sivuja, joissa on mahdollisesti mallissa käytettävää tietoa
* [[:op_en:Burden of disease in Finland]]


===Riippuvuudet===
===Riippuvuudet===

Versio 29. huhtikuuta 2014 kello 14.52





Kysymys

Mitkä ovat radonin terveysvaikutukset Suomessa? Erityisesti pitäisi tarkastella näitä kysymyksiä:

  • Mikä on radonin kokonaistautitaakka?
  • Kuinka suuri on radonin ja tupakan yhteisvaikutus?
    • Onko kyseessä riippumaton, additiivinen, multiplikatiivinen tai yhteisvaikutus, ja mitä nämä tarkoittavat?
  • Miten radonin tautitaakka jakautuu erilaisissa asunnoissa asuvien kesken (esim. yli tai alle 300 Bq/m3)?
  • Mitä eri toimenpiteitä olisi mahdollista tehdä radonin tautitaakan pienentämiseksi?
    • Mitä muita vaikutuksia näillä toimepiteillä on (kustannukset, kiellot, elämäntapamuutokset, terveyssynergiat?)
  • Mitkä arvoarvostelmat määräävät sitä, mitkä toimepidevaihtoehdoista näyttäytyvät suositeltavina?

Vastaus

Radonin kokonaistautitaakka näyttäisi olevan 1973 DALY /vuosi (ks. Tautitaakka Suomessa ja SETURI/TEKAISU: Sisäilman radonin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot

Kuinka suuri on radonin ja tupakan yhteisvaikutus?

  • Riippumaton: BoD = Tr + Tt - T(r ja t)
  • Additiivinen: BoD = BG * RRr * RRt
  • Multiplikatiivinen: BoD > BG * RRr * RRt
  • Yhteisvaikutus: jotain muuta vai mikä tahansa noista?

Jossa

  • BoD: burden of disease eli tautitaakka
  • T: tapausmäärä (ilmoitettuna DALYina)
  • r: radon
  • t: tupakka
  • BG: taustariski

Ne asunnot, joissa radonpitoisuus on yli 300 Bq/m3, johtavat arviolta 65-80 keuhkosyöpätapaukseen vuodessa. Näistä pelkän radonin aiheuttamia on noin kymmenen tapausta (loput: radon + tupakka). Tämän verran siis vähenisivät tapaukset , jos kaikki 300 Bq/m3 ylitykset korjattaisiin tasolle 0 Bq/m3.

Jos yli 300 Bq/m3 radonpitoisuudet korjataan tasolle 300 Bq/m3, vähenevät keuhkosyöpätapaukset noin 25-40 tapauksella vuodessa (näistä 3- 5 keuhkosyöpää on pelkän radonin aiheuttamaa).

Arvioinnissa on otettu huomioon 300 Bq/m3 ylittävän väestön altistusarvion epätarkkuus 95% luottamusvälillä (10%). Kaikkien radonin (tai radon+tupakka) aiheuttamien keuhkosyöpien määrä, 300 kpl vuodessa, on oletettu tässä arvioinnissa tarkaksi, vaikka vaihteluväli onkin 100 – 600 tapausta. Eli näihin lukuihin täytyy suhtautua lähinnä suuntaa antavina.R↻

Toimenpiteitä radonin tautitaakan pienentämiseksi?

  • Radontuuletus kaikkiin uusiin rakennuksiin.
  • Radontuuletusvalmius kaikkiin uusiin rakennuksiin, tuuletus vain jos mittaus osoittaa korkeita pitoisuuksia.
  • Radontuuletus myös vanhoihin rakennuksiin.
  • Tupakointikielto.
  • Kansalaistiedotus.
  • Radonmittausten kannustaminen tiedolla tai rahallisella tuella.
  • Edellä mainittujen toimien kohdistaminen vain tupakoiviin.
  • Edellä mainittujen toimien kohdistaminen vain radonalueille.

Radontoimepiteiden muita kuin terveysvaikutuksia:

  • Kustannukset.
  • Kiellot ja itsemääräämisoikeus.
  • Elämäntapamuutokset.
  • Vaikutusten kohdistuminen erilaisena kansalaiseen, lähimmäiseen tai yhteiskuntaan.

Arvoarvostelmia:

  • Tautitaakkaa on pienennettävä.
  • Tautitaakkaa on pienennettävä kaikilla toimilla, jotka ovat halvempia kuin 10000 € / DALY (tai jokin muu raja).
  • Kansalaisten itsemääräämisoikeuteen ei saa puuttua.
  • Kansalaisia ja erityisesti lapsia on suojeltava altisteilta, jonka määrään ei voi itse vaikuttaa.

Näkökulmia radonhaitan torjuntaan

Perustelut

Vastaus on alustava, ja malli pitäisi tarkistaa ennen kuin vankkoja päätelmiä tehdään. Kehityskohteita:

  • Maakuntien ja kuntien yhdistäminen pitäisi tehdä jotenkin älykkäästi skräpätystä datasta eikä tässä koodissa.
  • Itä-Uudenmaan kunnat voisi korjata näin: out$Kunta[out$Kunta %in% c("Mäntsälä", "Pornainen", "Porvoo", "etc", "", "", "")] <- "Itä-Uusimaa"
  • Radonpitoisuudet pitää sämplätä maakunnittain, ei kunnittain kuten nyt. Pienillä ännän arvoilla tulee isoja eroja kuntien välille, mutta se on pelkkää harhaa.
  • Epävarmuudet voiti ottaa myös annosvasteisiin.
  • Pitoisuusjakaumat voisi toteuttaa oikeasti jakaumina olettaen esim. lognormaalijakauman epävarmoilla parametreilla joka maakuntaan. Nyt kuvaajiin tulee harhaisia piikkejä. Jos olisi alkuperäisdata, niin voisi tehdä pikku Bayes-mallin.
  • Kartan piirtäminen ja muutamat muut jutut voisi tehdä funktioiksi ja pistää jollekin järkevälle sivulle, josta ne inkludeerataan tähän.
  • Miksi yksikköriski näyttää tosi isolta, mutta kun summataan yli koko väestön, talo*tupakointikohtaiset luvut näyttävät tosi pieniltä.
  • Pitäisi katsoa, onko puuttuvia arvoja, jotka mergatessa slaissaavat dataa pois.
  • Satunnaistaminen pitäisi tehdä sellaisissa vaiheissa, että se olisi nopeaa.
  • Miten pitäisi käsitellä asuntojen radonpitoisuuksien vaihtelu vs. epävarmuus syöpäriskistä? Meneekö 2DMC liian raskaaksi ja onko siitä vastaavaa hyötyä? Voiko saman toteuttaa 1DMC:na siten, että haluttu epävarmuus käsitellään vaihteluna eri tavalla kuin muut?

Päätösvaihtoehdot

  • Tupakointi vähenee yhden prosenttiyksikön
Päätökset(-)
ObsDecision makerDecisionOptionVariableCellChangeValueDescription
1ValtioRadontoimiBAUexposurenewPollutant:RadonMultiply1Business as usual
2ValtioRadontoimiRadontalkootexposurenewPollutant:RadonMultiply0.5Raju vähennys

Laskenta

N:

Minkä tekijän mukaan haluat erotella terveysvasteen (x-akseli)?:

Minkä toisen tekijän mukaan haluat erotella terveysvasteen (väri)?:

Haluatko nähdä välivaiheet?:

+ Näytä koodi

Katso myös
  • Elvira Vaclavik Bräuner • Claus E. Andersen • Helle P. Andersen • Peter Gravesen • Morten Lind • Kaare Ulbak • Ole Hertel •

Joachim Schüz • Ole Raaschou-Nielsen. Is there any interaction between domestic radon exposure and air pollution from traffic in relation to childhood leukemia risk? Cancer Causes Control (2010) 21:1961–1964 DOI 10.1007/s10552-010-9608-4

Sivuja, joissa on mahdollisesti mallissa käytettävää tietoa

Riippuvuudet

Riippuvuudet

Katso myös

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>