Ero sivun ”Radonin terveysvaikutukset” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎Laskenta: koodi laskee mutta tulos painottuu väärin. Miksi?)
Rivi 102: Rivi 102:
N <- 1
N <- 1
erottelu1 <- 'Maakunta'
erottelu1 <- 'Maakunta'
erottelu2 <- 'Altiste'
erottelu2 <- 'Causes'
verbose <- FALSE
verbose <- FALSE


Rivi 110: Rivi 110:
openv.setN(N)
openv.setN(N)


objects.latest('Op_en6007', code_name = 'answer') # [[OpasnetUtils/Drafts]] fetches fillna and collapsemarg function.
objects.latest('Op_en6007', code_name = 'answer') # [[OpasnetUtils/Drafts]] fetches fillna function.


###### OSA 1: VÄESTÖ
###### OSA 1: VÄESTÖ
Rivi 237: Rivi 237:
#vaestoosuus <- 1
#vaestoosuus <- 1


temp3 <- unkeep(väestö, cols = c("Maakunta", "Sairaanhoitopiiri"), sources = TRUE, prevresults = TRUE)
#temp3 <- unkeep(väestö, cols = c("Maakunta", "Sairaanhoitopiiri"), sources = TRUE, prevresults = TRUE)
vaestoosuus <- temp3 / sum(result(temp3 * 1))
#vaestoosuus <- temp3 / sum(result(temp3 * 1))


#vaikutuspaf <- Ovariable("vaikutuspaf",  
# Tässä on tarkoituksena jakaa tautiriski keisien lukumäärinä väestössä niin pieniin osiin kuin se on mahdollista ilman altistustietoa.
# dependencies = data.frame(Name = c("vaestoosuus", "RR", "väestö", "syopakuolleisuus")),
takeout <- setdiff(colnames(väestö@output)[väestö@marginal], colnames(syopakuolleisuus@output)[syopakuolleisuus@marginal]) # Väestön ne indeksit, jotka EIVÄT OLE tautiriskissä.
# formula = function(...) {
väestö <- EvalOutput(väestö)
#
väestö@output <- dropall(väestö@output)
# PAF <- vaestoosuus * (RR - 1) / (vaestoosuus * (RR - 1) + 1)
väestöb <- oapply(väestö, cols = takeout, FUN = sum) # Summaa väestö niin että vain tautiriskin indeksit jäävät.
#
oprint(head(väestöb@output))
# out <- väestö * PAF * syopakuolleisuus
väestöb@output <- väestöb@output[!is.na(result(väestöb)) , ]
#
keisit <- syopakuolleisuus * väestöb # Keisien kokonaismäärä tautiriskin määräämissä soluissa.
# return(out)
 
# }
oprint(head(keisit@output))
#)
ERF <- EvalOutput(ERF)
altistus <- EvalOutput(altistus)
 
RR <- unkeep(exp(log(ERF) * (altistus - tausta.altistus)), prevresults = TRUE, sources = TRUE)
 
oprint(head(RR@output))
 
# pci sisältää solukohtaiset altistutiedot ja niiden aiheuttaman lisäriskin. Niinpä yleisemmän tason keisimäärät voidaan pilkkoa pienempiin osiin.
# Ensin on poistettava turhat indeksit: Kunta on turha,  koska tautiriski on vain maakunnan tarkkuudella.
# Sairaanhoitopiiri puolestaan ei sisällä mainittavaa lisätietoa vaan vain hämmentää laskentaa.
pci <- unkeep(väestö * RR, cols = c("Kunta", "Sairaanhoitopiiri"), prevresults = TRUE, sources = TRUE) # [[Population attributable fraction]]


#vaikutuspaf <- EvalOutput(vaikutuspaf)
# Sitten pilkotaan yli niiden indeksien, jotka vaikuttavat keisien sijoittumiseen alaryhmiin ja joita ei vielä
# huomioida tautiriskissä. Näitä ovat Tupakoija ja Talotyyppi eli näissä keisit eivät jakaudu väestön suhteessa.
pci <- pci / oapply(pci, cols = c("Tupakoija", "Talotyyppi"), FUN = sum)


#PAF <- Ovariable("PAF",
keisit <- keisit * pci # tautiriskin keisit pitää jakaa kaikkiin niihin ryhmiin, joissa tätä tietoa ei vielä ole eli takeoutin määrittämiin ryhmiin.
# dependencies = data.frame(Name = c("vaestoosuus", "RR", "väestö", "syopakuolleisuus")),
# formula = function(...) {
#
# out <- vaestoosuus * (RR - 1) / (vaestoosuus * (RR - 1) + 1)
#
# #out <- väestö * PAF * syopakuolleisuus
#
# return(out)
# }
#)


out <- Ovariable("out",  
out <- Ovariable("out",  
dependencies = data.frame(Name = c("ERF", "altistus", "väestö")),
dependencies = data.frame(Name = c("ERF", "altistus", "tausta.altistus", "väestö", "keisit")),
formula = function(...) {
formula = function(...) {


PAF <- unkeep(exp(log(ERF) * altistus), prevresults = TRUE, sources = TRUE) # Aluksi laske RR ja poista turhat.
# Aluksi laske RR ja poista turhat (kun ovariablea operoidaan itsensä kanssa, ylimääräiset sarakkeet aiheuttavat harmia)
PAF <- (PAF - 1) / PAF # Kun ovariablea operoidaan itsensä kanssa, ylimääräiset sarakkeet aiheuttava harmia.
RR <- unkeep(exp(log(ERF) * (altistus - tausta.altistus)), prevresults = TRUE, sources = TRUE)  
PAF <- (RR - 1) / RR


altisteet <- unique(altistus@output$Altiste)
altisteet <- unique(altistus@output$Altiste)
Rivi 281: Rivi 284:
# Yksittäisen altisteen attributable fraction yhdistetään kaikkien altisteiden yhteis-PAFiin, johon tulee
# Yksittäisen altisteen attributable fraction yhdistetään kaikkien altisteiden yhteis-PAFiin, johon tulee
# 2^n riviä (n = altisteiden lukumäärä). Altiste on joko - (puuttuu) tai + (se mikä kyseisessä solussa on).
# 2^n riviä (n = altisteiden lukumäärä). Altiste on joko + tai - riippuen aiheuttiko se havaitun taudin vai ei.
temp <- Ovariable(data = data.frame(
temp <- Ovariable(data = data.frame(
Altiste = altisteet[i],  
Altiste = altisteet[i],  
Exp1 = c(paste(altisteet[i], "-", sep = ""), paste(altisteet[i], "+", sep = "")),  
Temp1 = c(paste(altisteet[i], "-", sep = ""), paste(altisteet[i], "+", sep = "")),  
Result = c(-1, 1) # Altisteen puutosta merkataan tilapäisesti negatiivisella luvulla.
Result = c(-1, 1) # Altisteen syyttömyyttä merkataan tilapäisesti negatiivisella luvulla.
))
))
temp <- temp * PAF
temp <- temp * PAF
# Syyttömät eli negatiiviset altisteet saavat loput (1-p) selitysosuudesta p.
result(temp) <- ifelse(result(temp) > 0, result(temp), 1 + result(temp))
result(temp) <- ifelse(result(temp) > 0, result(temp), 1 + result(temp))
result(temp) <- ifelse(result(temp) == 1 & grepl("\\+", temp@output$Exp1), 0, result(temp))
# Syyllisen osuus 0 merkkautuu ykköseksi. Täytyy korjata.
result(temp) <- ifelse(result(temp) == 1 & grepl("\\+", temp@output$Temp1), 0, result(temp))
temp <- unkeep(temp, prevresults = TRUE, sources = TRUE)
# temp <- unkeep(temp, prevresults = TRUE, sources = TRUE)
out <- out * temp
out <- out * temp
out <- unkeep(out, cols = "Altiste", sources = TRUE, prevresults = TRUE)
out <- unkeep(out, cols = "Altiste", sources = TRUE, prevresults = TRUE)
if(i == 1) {
if(i == 1) {
colnames(out@output)[colnames(out@output) == "Exp1"] <- "Exposures"
colnames(out@output)[colnames(out@output) == "Temp1"] <- "Causes"
} else {
} else {
out@output$Exposures <- paste(out@output$Exposures, out@output$Exp1)
out@output$Causes <- paste(out@output$Causes, out@output$Temp1)
out@output$Exp1 <- NULL
out@output$Temp1 <- NULL
}
}
}
}
out <- keisit * out


return(out)
return(out)
Rivi 348: Rivi 356:
}
}


keisit <- väestö * out
ggplot(out@output, aes(weight = outResult / N, x = Causes, fill = Talotyyppi)) +
 
ggplot(keisit@output, aes(weight = Result / N, x = Exposures, fill = Talotyyppi)) +
geom_bar(position = 'dodge')
 
ggplot(out@output, aes(weight = outResult / N, x = Exposures, fill = Talotyyppi)) +
geom_bar(position = 'dodge')
geom_bar(position = 'dodge')



Versio 27. huhtikuuta 2014 kello 18.13





Kysymys

Mitkä ovat radonin terveysvaikutukset Suomessa? Erityisesti pitäisi tarkastella näitä kysymyksiä:

  • Mikä on radonin kokonaistautitaakka?
  • Kuinka suuri on radonin ja tupakan yhteisvaikutus?
    • Onko kyseessä riippumaton, additiivinen, multiplikatiivinen tai yhteisvaikutus, ja mitä nämä tarkoittavat?
  • Miten radonin tautitaakka jakautuu erilaisissa asunnoissa asuvien kesken (esim. yli tai alle 300 Bq/m3)?
  • Mitä eri toimenpiteitä olisi mahdollista tehdä radonin tautitaakan pienentämiseksi?
    • Mitä muita vaikutuksia näillä toimepiteillä on (kustannukset, kiellot, elämäntapamuutokset, terveyssynergiat?)
  • Mitkä arvoarvostelmat määräävät sitä, mitkä toimepidevaihtoehdoista näyttäytyvät suositeltavina?

Vastaus

Radonin kokonaistautitaakka näyttäisi olevan 1973 DALY /vuosi (ks. Tautitaakka Suomessa ja SETURI/TEKAISU: Sisäilman radonin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot

Kuinka suuri on radonin ja tupakan yhteisvaikutus?

  • Riippumaton: BoD = Tr + Tt - T(r ja t)
  • Additiivinen: BoD = BG * RRr * RRt
  • Multiplikatiivinen: BoD > BG * RRr * RRt
  • Yhteisvaikutus: jotain muuta vai mikä tahansa noista?

Jossa

  • BoD: burden of disease eli tautitaakka
  • T: tapausmäärä (ilmoitettuna DALYina)
  • r: radon
  • t: tupakka
  • BG: taustariski

Ne asunnot, joissa radonpitoisuus on yli 300 Bq/m3, johtavat arviolta 65-80 keuhkosyöpätapaukseen vuodessa. Näistä pelkän radonin aiheuttamia on noin kymmenen tapausta (loput: radon + tupakka). Tämän verran siis vähenisivät tapaukset , jos kaikki 300 Bq/m3 ylitykset korjattaisiin tasolle 0 Bq/m3.

Jos yli 300 Bq/m3 radonpitoisuudet korjataan tasolle 300 Bq/m3, vähenevät keuhkosyöpätapaukset noin 25-40 tapauksella vuodessa (näistä 3- 5 keuhkosyöpää on pelkän radonin aiheuttamaa).

Arvioinnissa on otettu huomioon 300 Bq/m3 ylittävän väestön altistusarvion epätarkkuus 95% luottamusvälillä (10%). Kaikkien radonin (tai radon+tupakka) aiheuttamien keuhkosyöpien määrä, 300 kpl vuodessa, on oletettu tässä arvioinnissa tarkaksi, vaikka vaihteluväli onkin 100 – 600 tapausta. Eli näihin lukuihin täytyy suhtautua lähinnä suuntaa antavina.R↻

Toimenpiteitä radonin tautitaakan pienentämiseksi?

  • Radontuuletus kaikkiin uusiin rakennuksiin.
  • Radontuuletusvalmius kaikkiin uusiin rakennuksiin, tuuletus vain jos mittaus osoittaa korkeita pitoisuuksia.
  • Radontuuletus myös vanhoihin rakennuksiin.
  • Tupakointikielto.
  • Kansalaistiedotus.
  • Radonmittausten kannustaminen tiedolla tai rahallisella tuella.
  • Edellä mainittujen toimien kohdistaminen vain tupakoiviin.
  • Edellä mainittujen toimien kohdistaminen vain radonalueille.

Radontoimepiteiden muita kuin terveysvaikutuksia:

  • Kustannukset.
  • Kiellot ja itsemääräämisoikeus.
  • Elämäntapamuutokset.
  • Vaikutusten kohdistuminen erilaisena kansalaiseen, lähimmäiseen tai yhteiskuntaan.

Arvoarvostelmia:

  • Tautitaakkaa on pienennettävä.
  • Tautitaakkaa on pienennettävä kaikilla toimilla, jotka ovat halvempia kuin 10000 € / DALY (tai jokin muu raja).
  • Kansalaisten itsemääräämisoikeuteen ei saa puuttua.
  • Kansalaisia ja erityisesti lapsia on suojeltava altisteilta, jonka määrään ei voi itse vaikuttaa.

Näkökulmia radonhaitan torjuntaan

Perustelut

Vastaus on alustava, ja malli pitäisi tarkistaa ennen kuin vankkoja päätelmiä tehdään. Kehityskohteita:

  • Maakuntien ja kuntien yhdistäminen pitäisi tehdä jotenkin älykkäästi skräpätystä datasta eikä tässä koodissa.
  • Itä-Uudenmaan kunnat voisi korjata näin: out$Kunta[out$Kunta %in% c("Mäntsälä", "Pornainen", "Porvoo", "etc", "", "", "")] <- "Itä-Uusimaa"
  • Radonpitoisuudet pitää sämplätä maakunnittain, ei kunnittain kuten nyt. Pienillä ännän arvoilla tulee isoja eroja kuntien välille, mutta se on pelkkää harhaa.
  • Epävarmuudet voiti ottaa myös annosvasteisiin.
  • Pitoisuusjakaumat voisi toteuttaa oikeasti jakaumina olettaen esim. lognormaalijakauman epävarmoilla parametreilla joka maakuntaan. Nyt kuvaajiin tulee harhaisia piikkejä. Jos olisi alkuperäisdata, niin voisi tehdä pikku Bayes-mallin.
  • Kartan piirtäminen ja muutamat muut jutut voisi tehdä funktioiksi ja pistää jollekin järkevälle sivulle, josta ne inkludeerataan tähän.
  • Miksi yksikköriski näyttää tosi isolta, mutta kun summataan yli koko väestön, talo*tupakointikohtaiset luvut näyttävät tosi pieniltä.
  • Pitäisi katsoa, onko puuttuvia arvoja, jotka mergatessa slaissaavat dataa pois.
  • Satunnaistaminen pitäisi tehdä sellaisissa vaiheissa, että se olisi nopeaa.
  • Miten pitäisi käsitellä asuntojen radonpitoisuuksien vaihtelu vs. epävarmuus syöpäriskistä? Meneekö 2DMC liian raskaaksi ja onko siitä vastaavaa hyötyä? Voiko saman toteuttaa 1DMC:na siten, että haluttu epävarmuus käsitellään vaihteluna eri tavalla kuin muut?

Laskenta

N:

Minkä tekijän mukaan haluat erotella terveysvasteen (x-akseli)?:

Minkä toisen tekijän mukaan haluat erotella terveysvasteen (väri)?:

Haluatko nähdä välivaiheet?:

+ Näytä koodi

Riippuvuudet

Katso myös

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>