Keskustelu:Keskustelu

Ehdotus nettikirjoittelun ja pragma-dialektiikan välistä

Anne Vertainen-Hiironen ylihoitaja Rauman Sosiaali- ja terveysvirasto, Avotervaydenhuolto ja kaupunginhallitus

• Kaste-hakemus tekeillä hyvinvointikertomuksen ja indikaattorien käytöstä: Tiedolla johtaminen Riikka ? valmistelee

Kuopion hyvinvointikioski:

Markku Pekurinen: Perusterveydenhuollon saatavuus kunnissa: kolme järjestämistapaa arvioitavana. Lokakuussa annetaan THL:n virallinen versio. Jouni: avataan valmistelu kansalle jo ennen lokakuuta, niin vältytään jälkivastustukselta. Markku: Hyvä idea.

Tuula Pehkonen-Elmi (THL Tampere): TEVA Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus -hanke

Petteri Vihervaara: Joensuun SYKE: erikoistutkijana politiikkayksikössä

Miten muutetaan väitteet johdonmukaiseksi kuvaukseksi?

Asia1 ja Asia2 voivat liittyä toisiinsa

• Jos Asia1 niin Asia2
• Jos Asia1 niin ei-Asia2
• Asia1 ei pidä paikkaansa
• Asia1 ja Asia2 liittyvät toisiinsa (tarkemmin määrittelemättömällä tavalla)

Ongelma ei ole kirjoittaminen vaan se, miten asiat linkataan toisiinsa ja arvotetaan. Tiedon jalostamisen pitäisi tapahtua helposti mutta myös niin, että kontribuution kirjoittaja pystyy kirjoittamispaikasta pääsemään jäljille siitä, mitä asialle on sittemmin tapahtunut. Siksi tietojen kopypastaaminen järjestelmästä toiseen ei ole suositeltavaa.

Voisiko twitter toimia? Voiko twittereitä käsitellä massamäärinä?

Miten pelataan?

• Kirjoita viesti tai mielipide. Kerro onko se väite vai mielipide, liittyykö se olemassaolevaan viestiin tai asiaan ja onko se alkuperäinen eli ennen julkaisematon.
• Viesti päätyy jäsentymättämien viestien läjään, ellei sitä kytketä johonkin.
• Viestejä kytketään asioihin siten, että kerrotaan miten asiat liittyvät toisiinsa (Boolean: jos-niin, yhtäpitävää, tai, ja, ja eri parien negaatiokombinaatiot); liittyy jollain tavalla; onko muita? Hyökkäys = jos A niin ei-B, puolustus = jos A niin ehkä B.
• Kontribuutioista voi saada pisteitä (alkuvaiheessa ei ehkä kannata tätä toiminnallisuutta rakentaa, jolloin ei myöskään ole merkitystä viestin originaalisuudella):
  • 1 piste irrallisesta kontribuutiosta
  • 5 pistettä mielipiteestä tai ei-originaalista väitteestä.
  • 10 pistettä originaalista väitteestä.
  • 2 pistettä, jos ei-originaali väite osoitetaan vääräksi.
  • 5 pistettä, jos originaali väite osoitetaan vääräksi.
  • Jos väite kytkeytyy johonkin arviointiin, annetaan pisteitä lisäksi VOI-analyysin perusteella.
  • Yllä olevat pisteet ovat vain alustavia ehdotuksia. Erityyppisten kontriuutioiden pistemäärät vaihtelevat kuin pörssikurssit, ja kontribuutio voi myös vaihtaa tyyppiä jos siitä käytävä keskustelu sellaiseen päätelmään tulee.
• Kontribuutioita arvioidaan kuin argumentteja: epäasialliset ja epärelevantit siirretään käsiteltyjen pinoon, jonne päätyneitä ei enää käsitellä. Kaksi erityistapausta on syytä huomioida:
  • Argumentum ad hominem on heikko argumentti, joka on relevantti vain siinä tapauksessa, että asiasta ei ole muuta dataa kuin arvio asian esittäjän pätevyydestä.
  • Epärelevantti väite voi olla "relevantti" sellaisessa tilanteessa, jossa väitteen yleisesti uskotaan liittyvän asiaan, vaikkei kytkentää todellisuudessa ole. Tällöin sitä käsitellään kuten relevanttia mutta invalidia väitettä tai asiaa.

Onko tässä nyt vain keksitty pragma-dialektiikkaa uudestaan? Mitä käytännöllisempiä ohjeita voidaan antaa osallistujille kuin ennenkään?

• Ehkä se, että väitteitä voi esittää irrallisina ja jättää niiden relevanssin muiden etsittäväksi. Useinhan ihmisillä on jokin valmiiksi mietitty mielipide tai huoli, ja he haluavat saada sen sanotuksi vaikkei heillä olekaan tarkkaa tietoa siitä, mihin se liittyy ja onko sellaisesta asiasta menossa arviointia. Kotiläksyjen tekeminen ei siis ole tarpeen toisin kuin pragma-dialektiikassa.
• Keskustelu voidaan rakentaa blogityyppiseksi siten, että on herättelevä peruskirjoitus, johon ihmiset saavat vapaasti kommentoida. Nämä näkemykset sitten jäsennetään bloginpitäjien yhteisön voimin.
• Olennainen kysymys kuuluu: onko irrallisista kommenteista mahdollista rakentua jokin jäsentynyt kokonaisuus? Jos ei, tämän miettiminen on jokseenkin turhaa. Jos on, se on tärkeä tieto osallistavien vaikutusarviointiprosessien kannalta, koska silloin voidaan tehdä niin, että vaikutusarviointia aletaan rakentaa jo ennen kuin itse arviointi on kovin jäsentynyt.

pari ohjetta keskusteluista -- Jouni Tuomisto 2. maaliskuuta 2012 kello 16.37 (EET)

1) Johonkin aiheeseen liittyvät rahoitushakemukset ja työsuunnitelmat suositellaan laittamaan kyseisen aiheen keskustelusivulle (esimerkiksi Keskustelu:Avoin ajattelu). Ajatus menee siten, että hakemus tehdään juuri ja vain siitä syystä, että pääsivun sisältö (eli se kirja) saataisiin tehtyä ja tekeminen rahoitettua. Niinpä hakemus ei ole itsenäisenä tieto-oliona mitenkään mielenkiintoinen kuvaus maailmasta eikä siten ansaitse omaa sivua. Uskon, että tämä ajattelu on useimmille nykyihmisille oudompi kuin wikipediakäytäntö, mutta väitän, että meidän käytäntö on johdonmukaisempi tietoteoreettisesti. On myös syytä muistaa, että Wikipediassa kukaan ei kirjoita hakemuksia, joten niiden sijoittelua ei edes tarvitse ratkaista.

2) D- ja R-linkit vievätkin juuri siihen tiettyyn keskusteluun. Tämä toteutuu kun ensimmäiseksi parametriksi annetaan keskustelun väliotsikko (minusta kätevämpää kuin numerointi). Esimerkiksi {{keskustelulinkki|Huomioita 2.3.2012}} tuottaa D-linkin http://fi.opasnet.org/fi/Keskustelu:Avoin_ajattelu#Huomiota_2.3.2012

3) Periaate keskustelulinkeissä on tämä:

• Kun keskustelusivulle avataan keskustelu, lisätään D-linkki kyseiseen kohtaan pääsivulla.
• Kun keskustelun senhetkinen ratkaisu on siirretty pääsivulle, vaihdetaan linkki R-linkiksi.
• Jos keskustelu alkaa uudelleen ilman, että se saman tien ratkeaa, muutetaan linkki takaisin D-linkiksi.
• Jos keskustelu lakkaa olemasta mielenkiintoinen, se poistetaan keskustelusivulta. Keskustelusivulle jätetään ikilinkki siihen versioon, josta keskustelu löytyy. Pääsivulta linkki poistetaan, koska keskustelusivulla ei ole enää sitä keskustelua.

Itse olen näitä periaatteita noudattanut, mutta käyttäjiä ei ole tähän käytäntöön painostettu. Opetettu on.

4) Pääsivulle kommentointi on puolustettavissa suoraviivaisissa asioissa, joissa halutaan herättää nopeasti muiden kirjoittajien huomio ja ratkaista kysymys. Ne joutavat painumaan historiaan niin kuin muutkin editit sitä mukaan kuin sivu paranee. Vain sisällöltään merkittävät keskustelut ovat sen arvoisia, että ne kirjoitetaan ja/tai jäsennetään keskustelusivulle ja jätetään sinne jälkipolvien löydettäväksi.

5) Kohta 4 koskee myös pitkiä keskusteluja, jotka sotkisivat pääsivun luettavuutta (ja usein ne ovat myös merkittäviä) sekä tilannetta, jossa pääsivu on jonkinlainen paraatisivu, jota ei haluta sotkea edes tilapäisesti lyhyilläkään kommenteilla. Niinpä se, että Sami poisti minun kilometrikorvauskommenttini parissa tunnissa, oli aivan tämän pykälän mukaista.