Ero sivun ”Keskustelu:Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎Vaikutusarviointien hyödyntäminen kunnissa: ehdotukset DO:n ja IA:n vaikuttavuuden mukaisiksi väittämiksi)
Rivi 31: Rivi 31:
Vastauskenttä
Vastauskenttä


'''Kysymys 2. (7-kohtainen monivalinta): Vaikutusarviointien hyödyllisyys.
'''Kysymys 2. (7-kohtainen monivalinta): Vaikutusarviointien hyödyllisyys. {{vastusta|#: |Jos laajennetaan, pitänee kysysmys nimetä uudestaan, esim. vaikutusarviointien vaikuttavuus ja osallistavuus.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. joulukuuta 2012 kello 10.24 (EET)}}
Arvioi vaikutusarviointien laatua, käyttökelpoisuutta ja tehokkuutta kunnallisen päätöksenteon kannalta vastaamalla kuinka paljon olet samaa tai eri mieltä seuraavien väittämien suhteen (1: täysin eri mieltä ... 5: täysin samaa mieltä):
Arvioi vaikutusarviointien laatua, käyttökelpoisuutta ja tehokkuutta kunnallisen päätöksenteon kannalta vastaamalla kuinka paljon olet samaa tai eri mieltä seuraavien väittämien suhteen (1: täysin eri mieltä ... 5: täysin samaa mieltä): {{kommentti|#:|5- vai 7-portainen asteikko parempi?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. joulukuuta 2012 kello 10.24 (EET)}}
# Vaikutusarvioinnit ovat sisällöltään hyviä ja tieteellisesti uskottavia.
# Vaikutusarvioinnit ovat sisällöltään hyviä ja tieteellisesti uskottavia.
# Vaikutusarvioinnit vastaavat täsmällisesti niissä esitettyihin kysymyksiin.
# Vaikutusarvioinnit vastaavat täsmällisesti niissä esitettyihin kysymyksiin.
Rivi 40: Rivi 40:
# Kunnalliset päättäjät kokevat, että vaikutusarvioinnit ja niiden tulokset ovat helposti hyväksyttävissä.
# Kunnalliset päättäjät kokevat, että vaikutusarvioinnit ja niiden tulokset ovat helposti hyväksyttävissä.
# Vaikutusarviointi on tehokas tapa tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.
# Vaikutusarviointi on tehokas tapa tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.
{{kommentti|#:|Mahdollisuus täsmentäviin vapaisiin kommentteihin olisi syytä varata pelkän pisteskaalan lisäksi. Voin hyvin kuvitella vastaajille tulevan välillä olo, että "muuten laittaisin neljä, mutta...".|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. joulukuuta 2012 kello 10.24 (EET)}}


{{kommentti|#: |Tässä sovelletaan PoGA:n näkökulmaa, mutta onhan meillä Tekaisussa muitakin käytössä. Esim Puijo-casessa sovellettiin ihan hyvällä menestyksellä ohessa myös neljää muuta menetelmää päätösten tuen evaluointiin. Miksei otettaisi niitäkin mukaan tähän? Joku raja tietysti pitää olla, ei kyselyä ihan mahdottomasti voi paisutella.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. joulukuuta 2012 kello 09.51 (EET)}}
{{kommentti|#: |Tässä sovelletaan PoGA:n näkökulmaa, mutta onhan meillä Tekaisussa muitakin käytössä. Esim Puijo-casessa sovellettiin ihan hyvällä menestyksellä ohessa myös neljää muuta menetelmää päätösten tuen evaluointiin. Miksei otettaisi niitäkin mukaan tähän? Joku raja tietysti pitää olla, ei kyselyä ihan mahdottomasti voi paisutella.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. joulukuuta 2012 kello 09.51 (EET)}}
:{{puolusta|#: |Esim. DO:n ja vaikutusarvioinnin vaikuttavuuden suhteen voisi kysyä jotakin sellaista kuin:
* Kaikki, joita asia koskee, voivat osallistua vaikutusarviointeihin.
* Osallistujat pääsevät käsiksi kaikkeen arvioitavaa asiaa koskevaan tietoon.
* Tahot, joita asia koskee, voivat osallistua kaikkiin vaikutusarvioinnin vaiheisiin.
* Osallistujat voivat vaikuttaa kaikkiin vaikutusarvioinnissa käsiteltäviin asioihin.
* Osallistujat voivat vaikuttaa arvioinnin tuloksiin ja niiden pohjalta tehtyihin päätöksiin.
* Vaikutusarvioinnit saavuttavat asiantuntijoiden ja päättäjien tavoitteet.
* Vaikutusarvioinnit saavuttavat sidosryhmien tavoitteet.
* Vaikutusarvioinnit vaikuttavat ohjelmiin, suunnitelmiin ja päätöksiin, joita niissä arvioidaan.
* Vaikutusarvioinnit ovat osallistujilleen opettavaisia tapahtumia.
Tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutus ja REA lähestyvät aihetta ennemminkin päätösten ja päätöksenteon näkökulmasta, eivätkä ehkä siksi sovi tähän kyselyyn yhtä hyvin.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. joulukuuta 2012 kello 10.24 (EET)}}
::{{kommentti|#:|Kysymysryhmien oikeaa järjestystä ja mahdollisesti liiallista päällekkäisyyttä pitää miettiä.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. joulukuuta 2012 kello 10.24 (EET)}}


'''Kysymys 3. (avoin kenttä): Vaikutusarvioinnin ja hyödyntämisen edistäminen
'''Kysymys 3. (avoin kenttä): Vaikutusarvioinnin ja hyödyntämisen edistäminen

Versio 20. joulukuuta 2012 kello 08.24

Tällä sivulla oli aiemmin Tekaisu-hankkeen yksityiskohtainen suunnitelma. Se on siirretty sivulle Keskustelu:Tekaisu.

Vaikutusarviointien hyödyntäminen kunnissa

Tämä liittyy ensisijaisesti TP3:n aihealueeseen, vaikka selvästi liittyykin myös TP1:n alueeseen. Erityisesti näkisin tämän hyvänä siirtämään TP3:n fokusta vaikutusarvioinnin teknisestä toteuttamisesta vaikutusarviointien hyödyntämiseen kunnissa.

Ympäristönsuojelun 65 alueellista yksikköä on kartoitettava nettikyselyllä, jossa selvitetään mm. a) miten yksiköissä tehdään vaikutusarviointeja, b) mitä tukea siihen tarvitaan, c) mitä sellaisia keisejä heillä on, joita voisi ottaa mukaan Tekaisuun pilotiksi d) muuta.

--#: Pitäisikö myös kysyä suoraan kunnista kun kerran aletaan kysellä? Ei kaikista, mutta joistain. --Mikko Pohjola 11. marraskuuta 2012 kello 08.28 (EET)

#: Kannatetaan. --Jouni Tuomisto 19. joulukuuta 2012 kello 13.50 (EET)
--#: Olisiko tässä mahdollista synergiaetua Maija Karjalaisen väitöstutkimuksessa tehtävän kyselyn kanssa? --Mikko Pohjola 11. marraskuuta 2012 kello 08.28 (EET)
--#: Kuka? Löytyykö linkkejä? --Jouni Tuomisto 19. joulukuuta 2012 kello 13.50 (EET)
--#: Kunnallistieteen päivillä deliberatiivisen demokratian työryhmässä oli mukana lähidemokratiaa tutkinut valtiotieteilijä Maija Karjalainen (kts. mm. http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20120918Laehide/name.jsp), jonka esittelemässä väitöskirjasuunnitelmassa oli mukana kysely kunnille deliberatiivisen demokratian keinojen soveltamisesta. Tätä kyllä arveltiin liian työlääksi ja keskustelua käytiin siitä pitäisikö kyselystä esim. tehdä mahdollisimman suppea ja helppo vastata ja teettää laajallekin joukolle tai pitäisikö kohdentua syvällisesti vain pariin/muutamaan kuntaan. Tulipa mieleen, että sellaistakin kyselyä saatetaan olla tekemässä. Tuskin näistä aiheista ihan yhtä yhteistä kyselyä kannattaa alkaa tehdä, mutta ehkä kyselyiden tulosten jakaminen puolin ja toisin voisi olla kaikkien kannalta hyödyllistä. --Mikko Pohjola 19. joulukuuta 2012 kello 14.22 (EET)

Ehdotus Tekaisun tarpeisiin lisättävästä osiosta kyselyyn:

Vaikutusarvioinnilla tarkoitetaan päätöksenteon tueksi tehtyä arviota tai selvitystä suunniteltujen toimenpiteiden ympäristö- tai terveysvaikutuksista (yleensä erityisesti haitoista mutta mahdollisesti myös hyödyistä). Vaikutusarvioinnilla tarkoitetaan tässä sekä lakisääteisiä arviointeja kuten YVAa että muista syistä tehtyjä selvityksiä. Vaikutusarvioinnit voivat tarkastella myös muita vaikutuksia kuin ympäristöä ja terveyttä, mutta tässä yhteydessä ei olla kiinnostuttu selvityksistä, jotka tarkastelevat pelkästään esimerkiksi talousvaikutuksia.

Tekaisu on STM:n rahoittama hanke, jossa kehitetään kuntatason päätöksentekoa paremmin tieteellistä tietoa (kuten vaikutusarviointeja) hyödyntäväksi. Hankkeessa testataan tietokäyäntöjä kuntien päätösvalmistelussa, ja hyviksi todettuja käytäntöjä juurrutetaan ja levitetään muihin kuntiin. Hanke myös tuottaa nettityökaluja kuntien käytettäväksi. Hankkeen onnistumiseksi on tärkeää tietää, miten tietoa nykyään käytetään ja millaisiin vaikutusarviointeihin päätökset perustuvat. Lisäksi toivomme saavamme myös konkreettisia kehitystarpeita ja -ehdotuksia.

Kysymys 1. (avoin kenttä): Vaikutusarviointien hyödyntäminen. Vastaa omin sanoin hyödyntämällä näitä apukysymyksiä.

  • Kuinka monta vaikutusarviointia on suoritettu viime vuoden aikana?
  • Mitä aiheita ko. vaikutusarvioinnit ovat käsitelleet?
  • Ovatko ko. vaikutusarvioinnit liittyneet suoraan tiettyihin päätöksiin? Mihin?
  • Kuinka ko. vaikutusarvioinnit on toteutettu?
  • Mitä muuta tiedonhankintaa kuin vaikutusarviointia (selvityksiä, kyselyitä, kuulemisia, ...) toteutetaan päätöksentekoa tukemaan?

Vastauskenttä

Kysymys 2. (7-kohtainen monivalinta): Vaikutusarviointien hyödyllisyys. #: Jos laajennetaan, pitänee kysysmys nimetä uudestaan, esim. vaikutusarviointien vaikuttavuus ja osallistavuus. --Mikko Pohjola 20. joulukuuta 2012 kello 10.24 (EET) Arvioi vaikutusarviointien laatua, käyttökelpoisuutta ja tehokkuutta kunnallisen päätöksenteon kannalta vastaamalla kuinka paljon olet samaa tai eri mieltä seuraavien väittämien suhteen (1: täysin eri mieltä ... 5: täysin samaa mieltä): --#: 5- vai 7-portainen asteikko parempi? --Mikko Pohjola 20. joulukuuta 2012 kello 10.24 (EET)

  1. Vaikutusarvioinnit ovat sisällöltään hyviä ja tieteellisesti uskottavia.
  2. Vaikutusarvioinnit vastaavat täsmällisesti niissä esitettyihin kysymyksiin.
  3. Vaikutusarvioinnit antavat tietoa, joka hyvin palvelee päätöksenteon tarpeita.
  4. Vaikutusarviointien sisältämä tieto on hyvin saatavilla silloin kun sitä tarvitaan.
  5. Vaikutusarviointien sisältämällä tiedolla on vaikutusta tehtäviin päätöksiin.
  6. Kunnalliset päättäjät kokevat, että vaikutusarvioinnit ja niiden tulokset ovat helposti hyväksyttävissä.
  7. Vaikutusarviointi on tehokas tapa tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.

--#: Mahdollisuus täsmentäviin vapaisiin kommentteihin olisi syytä varata pelkän pisteskaalan lisäksi. Voin hyvin kuvitella vastaajille tulevan välillä olo, että "muuten laittaisin neljä, mutta...". --Mikko Pohjola 20. joulukuuta 2012 kello 10.24 (EET)

--#: Tässä sovelletaan PoGA:n näkökulmaa, mutta onhan meillä Tekaisussa muitakin käytössä. Esim Puijo-casessa sovellettiin ihan hyvällä menestyksellä ohessa myös neljää muuta menetelmää päätösten tuen evaluointiin. Miksei otettaisi niitäkin mukaan tähän? Joku raja tietysti pitää olla, ei kyselyä ihan mahdottomasti voi paisutella. --Mikko Pohjola 20. joulukuuta 2012 kello 09.51 (EET)

#: Esim. DO:n ja vaikutusarvioinnin vaikuttavuuden suhteen voisi kysyä jotakin sellaista kuin:
  • Kaikki, joita asia koskee, voivat osallistua vaikutusarviointeihin.
  • Osallistujat pääsevät käsiksi kaikkeen arvioitavaa asiaa koskevaan tietoon.
  • Tahot, joita asia koskee, voivat osallistua kaikkiin vaikutusarvioinnin vaiheisiin.
  • Osallistujat voivat vaikuttaa kaikkiin vaikutusarvioinnissa käsiteltäviin asioihin.
  • Osallistujat voivat vaikuttaa arvioinnin tuloksiin ja niiden pohjalta tehtyihin päätöksiin.
  • Vaikutusarvioinnit saavuttavat asiantuntijoiden ja päättäjien tavoitteet.
  • Vaikutusarvioinnit saavuttavat sidosryhmien tavoitteet.
  • Vaikutusarvioinnit vaikuttavat ohjelmiin, suunnitelmiin ja päätöksiin, joita niissä arvioidaan.
  • Vaikutusarvioinnit ovat osallistujilleen opettavaisia tapahtumia.

Tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutus ja REA lähestyvät aihetta ennemminkin päätösten ja päätöksenteon näkökulmasta, eivätkä ehkä siksi sovi tähän kyselyyn yhtä hyvin. --Mikko Pohjola 20. joulukuuta 2012 kello 10.24 (EET)

--#: Kysymysryhmien oikeaa järjestystä ja mahdollisesti liiallista päällekkäisyyttä pitää miettiä. --Mikko Pohjola 20. joulukuuta 2012 kello 10.24 (EET)


Kysymys 3. (avoin kenttä): Vaikutusarvioinnin ja hyödyntämisen edistäminen Vastaa omin sanoin hyödyntämällä näitä apukysymyksiä.

  • Mistä aiheista pitäisi/voisi tehdä vaikutusarviointeja (enemmän)?
  • Mitkä tekijät ovat esteenä tai rajoitteena vaikutusarviointien tekemiselle?
  • Minkälaista tukea tarvitsette vaikutusarviointien tekemiseen?
  • Haluaisitteko kehittää vaikutusarvioinnin osaamistanne ja toimintatapojanne?
  • Olisiko teillä sopivia vaikutusarvioinnin aiheita, jotka sopisivat tapauksiksi vaikutusarviointien kehittämisen Tekaisu-hankkeeseen?

Vastauskenttä


Tämän tueksi ja lisäksi pitää selvittää myös:

  • Mitkä ovat ko. alueelliset yksiköt, mitä niiden toimialueisiin, vastuisiin, valvotteisiin ja toimintamahdollisuuksiin kuuluu? Kuinka liittyvät yksittäisetn kuntien yksittäisiin päätösprosesseihin #: Tätä nähdäkseni onkin kyselyn nykyversiossa. --Jouni Tuomisto 19. joulukuuta 2012 kello 13.50 (EET)
  • Miten Healthy cities network (Terve Kunta verkosto) liittyy Tekaisuun ja kuika sen kanssa voitaisiin tehdä yhteistyötä?
    • THL:n verkoston vastuuhenkilön sanomaa: "Omana alueenani on erityisesti kuntien kanssa tehtävä yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osalta. Näin alkuvaiheessa työ painottuu terveydenhuoltolain toteuttamisen tukemiseen. Terve Kunta -verkosto on ollut jonkin asteisessa välivaiheessa, mutta sen toimintaa ollaan aktivoimassa. Näissä molemmissa tavoitteena on laaja näkökulma terveyden edistämiseen. Tässä kohden näkisin yhteistyön hyödyllisenä ja tarpeellisena. Melko yleinen tilanne kunnissa kuitenkin on, että mm. lain tuomista velvoitteista huolimatta terveyden edistämisen tehtävät ovat melko eriytyneitä, toki poikkeuksiakin on. Tässä siis näkisin hyödyllisen yhteistyön paikan liittyen sekä Terve Kunta -verkoston toimintaan kuin myös laajemmin tähän TETYn kuntatoimintaan."
  • THL raportti 55/2011: Terveyden edistäminen kunnissa
    • sisältää mm. IVA:n ja TVA:n käytön kunnissa

--Mikko Pohjola 11. marraskuuta 2012 kello 08.28 (EET)

  • Kts. myös Kysely TS-viranomaisten osallistumisesta kaavaprosesseihin
    • ym. ideoiden yhdistäminen yhteen kyselyyn!
    • pitäisikö osana tätä tai tämän ohessa teettää jonkinlainen jaetun ymmärryksen harjoitelma?

--Mikko Pohjola 22. marraskuuta 2012 kello 11.29 (EET)