Ero sivun ”Keskustelu:KASTE II” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
(lisämäärärahaesitys)
Rivi 17: Rivi 17:


Toivon ensi viikon perjantaihin (5.10.) mennessä jonkinlaista tahdonilmaisua hakemukseen osallistumisesta. Viralliset päätökset ja tarkemmat roolit ehditään kyllä hoitaa kuntoon syksyn aikana, kunhan hakijajoukko on saatu kokoon.
Toivon ensi viikon perjantaihin (5.10.) mennessä jonkinlaista tahdonilmaisua hakemukseen osallistumisesta. Viralliset päätökset ja tarkemmat roolit ehditään kyllä hoitaa kuntoon syksyn aikana, kunhan hakijajoukko on saatu kokoon.
==Lisämäärärahaesitys THL:lle Tekaisu/Kaste-hakemukseen liittyen==
'''Ympäristöstä aiheutuvien terveysvaikutusten huomiointi suunnittelussa ja päätöksenteossa''' on [[Keskustelu:Suomen hallitusohjelma 2011#HYVINVOINTIPOLITIIKKA |hallitusohjelmassa]] mainittu hyvinvointipolitiikan tavoite. Sama tavoite löytyy myös [http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1550874 STM:n strategiasta] Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Yksi THL:n strategisista linjauksissa on "Hyvinvointi- ja terveyskysymykset vaikuttavat vahvasti päätöksentekoon eri tasoilla". Nämä kolme THL:n toimintaa suuntaavaa keskeistä asiakirjaa kaikki siis nostavat esiin sen, että terveysvaikutukset ja niihin liittyvä tieto on olennaista yhteiskunnallisia päätöksiä tehtäessä ja että tämän tiedon hyödyntämistä on parannettava nykyisestä.
Niinpä asiaan on YMAL-yksikössä vakavasti tartuttu, ja sen tulossopimuksessa on kaksi tätä yleistavoitetta tukevaa tulostavoitetta: ''Tekaisu: Terveysvaikutusten arviointi kaikkeen päätöksentekoon -hanke'', ja sitä tukeva ''Avoin terveysvaikutusarviointijärjestelmä Opasnet''.
Ympäristöterveyden vaikutusarviointien tuottaman tiedon olennainen pullonkaula on, että vaikka tietoa on usein runsaasti, sitä ei osata päätöksenteossa tehokkaasti hyödyntää tai vaatia, eivätkä asiantuntijat myöskään osaa tarjota sitä päätöksenteon tarvitsemassa muodossa (Pohjola M, 2012. Assessments are to change the world - Prerequisites for effective environmental health assessment [väitöskirja]). Tuore tutkimus päättelee, että tällainen tiedon tehokas hyödyntäminen ei tapahdu itsestään vaan vaatii perusteellista paneutumista, organisointia ja järjestelmiä toteutuakseen (Bekker, M., van Egmond, S., Wehrens, R., Putters, K., Bal, R., 2010. Linking research and policy in Dutch healthcare: infrastructure, innovations and impacts. Evidence & Policy 6, 237-253).
STM on 2012 käynnistänyt [[Tekaisu]]-hankkeen kehittämään käytäntöjä ympäristöterveyden huomioimiseksi päätöksenteossa. Tekaisua koordinoi johtava tutkija Jouni Tuomisto, ja hanke on yksi YMAL-yksikön keskeisistä hankkeista ja tulostavoitteista. Hankkeessa toisaalta tarkastellaan ympäristön aiheuttamaa tautikuormaa ja priorisoidaan sitä vähentäviä toimenpiteitä, toisaalta kehitetään tietoon perustuvaa päätöksentekoa tukevia käytäntöjä. Jälkimmäistä tehtävää varten kehitetään kuntien kanssa pilotteja, joissa tarkastellaan kuntien todellista päätöksentekoa jonkin ajankohtaisen päätösvalmistelun kautta. Kuntatason yhteistyötä ja tarkasteltavia pilotteja kehitetään parhaillaan. Ensimmäiset pilotit on tarkoitus aloittaa keväällä 2013 ja laajemmassa mitassa pilotteja käynnistetään keväällä 2014. Pilotit tuottavat toimivia päätöksentekokäytäntöjä, joita levitetään myös muihin kuntiin ja muihin julkisyhteisöihin mm. Innokylän REA-työkalun avulla.
STM:n hankerahoitus Tekaisulle myönnettiin vuodelle 2012 sillä ajatuksella, että jatkorahoitus haetaan ensisijaisesti Kaste2-ohjelmasta. Ympäristöterveys mainitaan yhtenä Kaste2-ohjelman säädösperusteena, ja lisäksi ministeriön sisällä on epävirallisesti toivottu ympäristöterveyden vahvempaa näkymistä hakemuksissa. Tämän takia Kaste2-rahoitus Tekaisu-hankkeen jatkolle onkin perusteltu. Hakuaika päättyy vuoden 2012 lopussa.
Kuitenkin on niin, että THL ei voi saada Kaste2-rahoitusta, vaan hakijana voi olla ainoastaan kunta tai kuntayhtymä. Niinpä vaikka Kaste2-ohjelma onkin hyvä rahoitusmuoto kuntien osallistumiselle Tekaisu-hankkeeseen ja kehitystyölle siinä, se ei ratkaise THL:n rahoitustarvetta. Tekaisu-hankkeen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää riittävää resurssointia THL:n osuuteen, jotta tämänhetkinen teoreettinen viitekehys saadaan kuntayhteistyön kautta muutettua konkreettisiksi ja toimiviksi käytännöiksi. Tähän kunnat eivät yksin pysty, vaan siihen vaaditaan THL:n puolelta erityisosaamista.
Tähän työhön haetaan yhden ihmisen (vaativuustaso 6, 3200 € /kk + sivukulut 1120 € /kk) palkkaa vastaava summa vuodeksi 2013 eli yhteensä 51840 €.

Versio 23. lokakuuta 2012 kello 14.39

Kaste-hakemuksen ideoita -- Jouni Tuomisto 25. syyskuuta 2012 kello 10.39 (EEST)

Yksi tärkeimmistä työtehtävistäni tällä hetkellä on johtaa hanketta, joka vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi tulee ottaa osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa". Tähän liittyen sosiaali- ja terveysministeriössä on ajateltu erityisesti sellaisia asioita kuin kaavoituksen vaikutus liikenteeseen ja sen melu-, pienhiukkas- ja ilmastopäätöihin; rakentamispäätösten vaikutusta ilmastopäästöihin ja toisaalta sisäilmaongemiin; tai kaupunkitason päätöksiä aktiiviseen liikkumiseen kävellen tai pyöräillen.

Tähän haasteeseen vastaamiseksi on THL:ssä käynnistetty Tekaisu-niminen hanke (http://fi.opasnet.org/fi/Tekaisu), jossa on tähän mennessä kehitetty tutkimuksen käytäntöjä sellaisiksi, että ne tuottavat tietoa paremmin päätöksentekoa palvelevaan muotoon. Olemme jo alustavasti tarkastelleet kolikon toistakin puolta eli sitä, miten päätöksentekokäytäntöjä pitäisi muuttaa niin, että ne osaisivat paremmin hyödyntää tuotettua tutkimustietoa ja vaikutusarviointeja.

Nyt tilanne on se, että haemme yhteistyökumppaneiksi kuntia tai kuntayhtymiä, jotka olisivat kiinnostuneita kehittämään omia päätöksentekokäytäntöjään tähän suuntaan. Työtä tehtäisiin yhteistyössä THL:n ympäristöterveyden osaston ja toisaalta Innokylä-projektin kanssa (joka on suuntautunut pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöihin). Kunnan tehtävänä olisi olla mukana kehittämässä itselleen sopivia käytäntöjä ja sitten testaamassa ja lopulta sisäänajamassa niitä. Tätä varten kuntaan palkattaisiin Kaste-rahoilla (osa-aikainen) työntekijä, joka edistäisi käytännön työtä kunnassa. Tämän Kaste-hakemuksen ideoita on alettu kirjoittaa tänne: http://fi.opasnet.org/fi/Keskustelu:KASTE_II

Osallistumisesta on tarjolla myös supistettu versio, jossa kunta tai kuntayhtymä ei lähde hakemaan Kaste-rahoitusta, vaan osallistuu hankkeeseen kuunteluoppilaana. Kunnan rooli olisi tällöin lähinnä antaa projektille tietoja päätöksentekokäytännöistään olemassaolevien raporttien tai pöytäkirjojen muodossa ja avainhenkilöiden haastatteluina. Näitä tietoja sitten käytettäisiin kehitettäessä parempia käytäntöjä, joita sitten tarjottaisiin kaikkien kuntien käyttöön. Projekti puolestaan voisi tukea kuunteluoppilaan osallistumista järjestettäviin seminaareihin ja toimittaa kaiken tuotettavan materiaalin kuntaan.

Rahoitus tähän kuntien työhön tulisi siis STM:n Kaste-rahoituksesta, jonka hakemukset on jätettävä vuoden loppuun mennessä. Tämä aihe on sen verran korkealle priorisoitu STM:ssä, että uskoisin rahoitusta tulevan mukavasti, ja paranevien käytäntöjen ansiosta uskon osallistuvien kuntien jäävän tässä selkeästi plussan puolelle. THL ei voi Kasteesta hakea rahoitusta itselleen, mutta olisimme tietysti mukana hakemuksessa. Oman rahoituksemme hankkisimme STM:n erillismäärärahana, jonka hakemiseen meillä on tuki ministeriöstä.

Lahden seudun osalta on sellainen miellyttävä tilanne, että siellä on minulle entuudestaan tuttuja ihmisiä sekä tutkimus- ja kehittämistoimessa että ympäristöterveyskeskuksen puolella. Uskoisin, että tästä olisi kehitettävissä mielenkiintoinen Kaste-hakemus ja hanke, joka edistäisi hallitusohjelman tavoitetta ja lisäksi olisi myös Lahden kannalta hyödyllinen.

Samantapaisesta ideasta olen joillekin puhunut toisen hakemuksen yhteydessä, liittyen EU:n juuri nyt sulkeutuvaan Life+-rahoitukseen. Vaikka siinäkin ideat olivat minusta toteuttamiskelpoisia, hakemusta ei jätetty, koska rahoitusehdot olivat liian tiukat. Jos tämän hakemuksen ideat kiinnostavat, hakemuksen luonnos löytyy Opasnetistä sivulta http://en.opasnet.org/w/Talk:Life+

Toivon ensi viikon perjantaihin (5.10.) mennessä jonkinlaista tahdonilmaisua hakemukseen osallistumisesta. Viralliset päätökset ja tarkemmat roolit ehditään kyllä hoitaa kuntoon syksyn aikana, kunhan hakijajoukko on saatu kokoon.

Lisämäärärahaesitys THL:lle Tekaisu/Kaste-hakemukseen liittyen

Ympäristöstä aiheutuvien terveysvaikutusten huomiointi suunnittelussa ja päätöksenteossa on hallitusohjelmassa mainittu hyvinvointipolitiikan tavoite. Sama tavoite löytyy myös STM:n strategiasta Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Yksi THL:n strategisista linjauksissa on "Hyvinvointi- ja terveyskysymykset vaikuttavat vahvasti päätöksentekoon eri tasoilla". Nämä kolme THL:n toimintaa suuntaavaa keskeistä asiakirjaa kaikki siis nostavat esiin sen, että terveysvaikutukset ja niihin liittyvä tieto on olennaista yhteiskunnallisia päätöksiä tehtäessä ja että tämän tiedon hyödyntämistä on parannettava nykyisestä.

Niinpä asiaan on YMAL-yksikössä vakavasti tartuttu, ja sen tulossopimuksessa on kaksi tätä yleistavoitetta tukevaa tulostavoitetta: Tekaisu: Terveysvaikutusten arviointi kaikkeen päätöksentekoon -hanke, ja sitä tukeva Avoin terveysvaikutusarviointijärjestelmä Opasnet.

Ympäristöterveyden vaikutusarviointien tuottaman tiedon olennainen pullonkaula on, että vaikka tietoa on usein runsaasti, sitä ei osata päätöksenteossa tehokkaasti hyödyntää tai vaatia, eivätkä asiantuntijat myöskään osaa tarjota sitä päätöksenteon tarvitsemassa muodossa (Pohjola M, 2012. Assessments are to change the world - Prerequisites for effective environmental health assessment [väitöskirja]). Tuore tutkimus päättelee, että tällainen tiedon tehokas hyödyntäminen ei tapahdu itsestään vaan vaatii perusteellista paneutumista, organisointia ja järjestelmiä toteutuakseen (Bekker, M., van Egmond, S., Wehrens, R., Putters, K., Bal, R., 2010. Linking research and policy in Dutch healthcare: infrastructure, innovations and impacts. Evidence & Policy 6, 237-253).

STM on 2012 käynnistänyt Tekaisu-hankkeen kehittämään käytäntöjä ympäristöterveyden huomioimiseksi päätöksenteossa. Tekaisua koordinoi johtava tutkija Jouni Tuomisto, ja hanke on yksi YMAL-yksikön keskeisistä hankkeista ja tulostavoitteista. Hankkeessa toisaalta tarkastellaan ympäristön aiheuttamaa tautikuormaa ja priorisoidaan sitä vähentäviä toimenpiteitä, toisaalta kehitetään tietoon perustuvaa päätöksentekoa tukevia käytäntöjä. Jälkimmäistä tehtävää varten kehitetään kuntien kanssa pilotteja, joissa tarkastellaan kuntien todellista päätöksentekoa jonkin ajankohtaisen päätösvalmistelun kautta. Kuntatason yhteistyötä ja tarkasteltavia pilotteja kehitetään parhaillaan. Ensimmäiset pilotit on tarkoitus aloittaa keväällä 2013 ja laajemmassa mitassa pilotteja käynnistetään keväällä 2014. Pilotit tuottavat toimivia päätöksentekokäytäntöjä, joita levitetään myös muihin kuntiin ja muihin julkisyhteisöihin mm. Innokylän REA-työkalun avulla.

STM:n hankerahoitus Tekaisulle myönnettiin vuodelle 2012 sillä ajatuksella, että jatkorahoitus haetaan ensisijaisesti Kaste2-ohjelmasta. Ympäristöterveys mainitaan yhtenä Kaste2-ohjelman säädösperusteena, ja lisäksi ministeriön sisällä on epävirallisesti toivottu ympäristöterveyden vahvempaa näkymistä hakemuksissa. Tämän takia Kaste2-rahoitus Tekaisu-hankkeen jatkolle onkin perusteltu. Hakuaika päättyy vuoden 2012 lopussa.

Kuitenkin on niin, että THL ei voi saada Kaste2-rahoitusta, vaan hakijana voi olla ainoastaan kunta tai kuntayhtymä. Niinpä vaikka Kaste2-ohjelma onkin hyvä rahoitusmuoto kuntien osallistumiselle Tekaisu-hankkeeseen ja kehitystyölle siinä, se ei ratkaise THL:n rahoitustarvetta. Tekaisu-hankkeen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää riittävää resurssointia THL:n osuuteen, jotta tämänhetkinen teoreettinen viitekehys saadaan kuntayhteistyön kautta muutettua konkreettisiksi ja toimiviksi käytännöiksi. Tähän kunnat eivät yksin pysty, vaan siihen vaaditaan THL:n puolelta erityisosaamista.

Tähän työhön haetaan yhden ihmisen (vaativuustaso 6, 3200 € /kk + sivukulut 1120 € /kk) palkkaa vastaava summa vuodeksi 2013 eli yhteensä 51840 €.