Oikeudenmukaisuus

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään metodi. Sivutunniste: Op_fi3082
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi3082}} Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

Kysymys

Millaisia ovat eri oikeudenmukaisuuskäsitykset ja miten niitä pitäisi soveltaa avoimessa arvioinnissa?

Vastaus

Kaikille eri käsityksille luodaan Opasnetiin oma asteikkonsa, jonka mukaan eri päätöksiä ja lopputuloksia arvioidaan. Sen sijaan että yritettäisiin ratkaista, mikä aatesuunta on oikea, etsitään eri vaihtoehtojen joukosta pareto-optimaalisia ratkaisuja ja keskitytään niiden vertailuun ja niistä keskusteluun.

• Tärkeintä on hyöty ja hyödyn tavoittelemisen salliminen (utilitarismi). (Jeremy Bentham, John Stuart Mill)
• Tärkeintä ovat ihmisen vapaudet, oikeudet ja kykenevyydet, esim. sopimusvapaus ja yksilön itsemääräämisoikeuden' ja ihmisarvon kunnioittaminen. Kykenevyyden idea tulee Amartya Senin ajattelusta, jonka mukaan juuri mahdollisuuksien rajoittuminen on moraalifilosofisesti olennaista. Katso myös (libertarismi). (Milton Friedman, ihmisoikeudet)
• Tärkeintä on reiluus, joka määritellään "tietämättömyyden verhon takana" (oikeudenmukaisuusteoria). (John Rawls)
• Tärkeintä on asian tarkoitus ja sen hyveellinen toteuttaminen (esimerkiksi ihmisen tarkoitus on hyveellisen elämän tavoittelu ja yhteiseen toimintaan osallistuminen) (Aristoteleen etiikka). (Aristoteles)

Kategorinen imperatiivi ja (velvollisuusetiikka, Immanuel Kant) perustelevat sekä vapauksia että hyvettä perimmäisenä tarkoituksena. Kulttuurisesti määräytyneet arvot (kommunitarismi, Michael Sandel) perustelevat sekä hyveitä että esimerkiksi sitä, kuinka suuri hyöty arvioidaan eri hyödykkeille.

Moraalisuureet

Moraalifilosofisten suuntausten näkyminen mitattavina suureina avoimessa arvioinnissa.

Ominaisuus	Moraalifilosofinen suure
	Hyöty	Oikeus ja kykenevyys	Reiluus	Hyve
Olennainen sisältö	Nettohyöty (hyödyt – haitat – riskit). Näiden arvot määräytyvät markkinoilla tai päätöksentekijän tulkintana yhteisön arvoista.	Ihmisellä on vapaus itse päättää ruumiistaan, uskomuksistaan ja omaisuudestaan eli hänellä on itsemääräämisoikeus. Kaikki loukkaukset itsemääräämisoikeutta vastaan sotivat tätä suuretta vastaan. Kykenevyys tarkastelee asiaa laajemmin eli ei ainoastaan oikeuksien olemassaoloa vaan myös sitä, voiko ihminen käytännössä toteuttaa oikeuksiaan vai rajoittaako toimintaympäristö kykenevyyttä.	Kaikilla on yhtäläiset oikeudet tavoitella yhteisiä tehtäviä. Näin ei ole ainoastaan periaatteessa, vaan myös käytännössä yhteiskunnan on esim. järjestettävä koulutusta kaikille niin, että jokaisen kyvyt voivat tulla esiin. Vallitsevan eriarvioisuuden täytyy hyödyttää huono-osaisia vähintään yhtä paljon kuin hyväosaisia. Hyväosainen yksilö on siis tavallaan velkaa yhteisölle siitä hyvästä, että hänellä oli tuuria kun taitoja jaettiin.	Hyve on velvollisuusetiikan ilmiö, jossa tekoja tarkastellaan riippumatta niiden vaikutuksista. Jotkin teot ovat hyviä ja kunnioitettavia, jotkin taas pahoja ja halveksittavia. Hyveet ovat kulttuurisesti määräytyneitä.
Tarkastelun kohde	Kaikki vaikutukset	Vaikutukset ihmisten itsemääräämisoikeuteen ja kykenevyyteen tehdä tärkeäksi kokemiaan asioita.	Päätösvaihtoehtojen aiheuttamien lopputulosten odotusarvot.	Päätösvaihtoehtoihin liittyvät teot ja niiden tarkoitus.
Täsmentäviä kysymyksiä	Mitkä ovat nettohyödyt (hyötyjen ja haittojen erotus) yhteiskunnan arvojen pohjalta? Mitkä ovat niitä asiota joita joku pitää hyödyöllisenä tai haitallisena?	Rajoitetaanko ihmisten itsemääräämisoikeutta? Kunnioitetaanko ihmisten perusoikeuksia? Vapausoikeudet Poliittiseet oikeudet Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Prosessuaaliset oikeudet Onko käytännön tai muita tekijöitä jotka vähentävät kykenevyyttä?	Palveleeko päätös heikommassa asemassa olevia? Heikennetäänkö tekijöitä, jotka mahdollistavat ihmisen täysipainoisen kasvun? Onko olemassa reilukkeita? (reiluukkeella tarkoitetaan hyödykkeen kaltaista asiaa, jolle voidaan määrittää markkinoilla reiluusarvo) Miten eri päätösvaihtoehtojen reiluudet suhtautuvat toisiinsa, kun tarkastellaan tiettyjen lopputulosten odotusarvoja?	Liittyykö päätökseen jokin hyveellinen tai paheellinen teko, jonka takia päätösvaihtoehtoja pitäisi rajoittaa? Ollaanko päätöksen takia mahdollisesti palkitsemassa pahoja tekoja tai rankaisemassa hyvä tekoja? Mikä on teon tarkoitus ja onko se hyveellinen?
Tarvittavien taulukoiden nimi ja rakenne	Lopputulokset Sidosryhmä (kenen tulkinta) Muuttuja Solu Malli (tehdäänkö tulopainotus, summapainotus vai jotain muuta) Tulos (painokerroin)	Oikeudet ja kykenevyydet Oikeus (oikeus tai kykenevyys jota rikotaan tai rajoitetaan) Oikeudenomistaja Sidosryhmä (kenen tulkintaa käytetään) Muuttuja (jossa rikkomus ilmenee) Solu Tulos (kuinka pahasti rikotaan: ei rikota (ei tarvitse kirjata), lievä, lievää törkeämpi, törkeää lievempi, törkeä)	Lopputulokset (sisältää lopputulokset, joiden toteutumisesta reiluus riippuu) Muuttuja Solu Muita sarakkeita (ks. hyöty) Reiluudet (vaihtoehdoittain täytetään reiluuden määrä, kunhan arviointimalli on ajettu ja lopputulokset arvotettu) Sidosryhmä (kenen arvio kuvataan) Päätös Vaihtoehto Tulos (reiluuden määrä)	Hyveet Sidosryhmä (kenen arvio kuvataan) Päätös Vaihtoehto Tarkoitus Tulos (hyvearvo)

Perustelut

Eri vaikutusarvioinnin menetelmät hyödyntävät eri tavalla erilaisia moraalifilosofisia lähestymistapoja. Alla oleva alustava taulukko kuvaa tätä asiaa.

Moraalifilosofisten suuntausten näkyminen mitattavina suureina eri arviointimenetelmissä.

Menetelmä	Olennainen sisältö	Moraalifilosofinen suure
		Hyöty	Vapaus	Reiluus	Hyve
Hyöty-riskianalyysi (CBA)	Nettohyöty (hyödyt – haitat – riskit)	Arviointiperusteena hyöty, joka yleensä määräytyy markkinoilla tai vaihtoehtoisesti päätöksentekijän päätelmänä kansan haluista.	Ei relevantti	Ei relevantti	Ei relevantti
Kustannustehokkuusanalyysi (CEA)	(Arvo tai hyöty) / kustannus	Kustannuksina mitattu hyöty aina nimittäjässä, voi olla myös osoittajassa.	Ei relevantti	Ei relevantti	Hyveenä pidetty arvo voi olla osoittajassa.
Perinteinen riskinarviointi (raja-arvotarkastelu)	Onko arvioitu riski alle hyväksytyn?	Onko altisteella erityinen hyötykäyttö, joka puolustaa sen käyttöä riskistä huolimatta?	Ihmisillä on oikeus välttää raja-arvoa suuremmat riskit.	Koskee kaikkia ihmisiä (erityisesti jos tarkastellaan maksimaalisesti altistunutta ihmistä)	Ei relevantti
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)	Ovatko ympäristöhaitat hallinnassa ja siedettävät hankkeen hyötyihin nähden?	Olennainen vertailukohta	Hakijalla on oikeus toteuttaa suunniteltu hanke, ellei ole erityisiä perusteita estää tai rajoittaa sitä.	Ovatko sidosryhmät tulleet kuulluksi?	Ei relevantti
Terveysvaikutusten arviointi (HIA, tautikuorma)	Kuinka suuri tautikuorma on?	Sairauden aiheuttamat haitat määräävät sairauksien painokertoimet.	Ei relevantti	Ei relevantti, koska tautikuorman jakautumista ei arvioida.	Ei relevantti
Kemikaaliriskinarviointi (Reach)	Onko suunnitellun käyttötarkoituksen aiheuttama altistus turvallinen?	Onko aineesta erityistä hyötyä, joka puolustaa sen käyttöä riskistä huolimatta?	Hakijalla on oikeus tuoda aine markkinoille, ellei ole erityisiä perusteita estää tai rajoittaa sitä.	Ei relevantti	Ei relevantti
Avoin arviointi	Päätöksentekijät voivat asettaa haluamansa päätöskriteerit, joiden toteutumista arvioidaan. Mahdollisia esimerkkejä kuvattu taulukossa.	Nettohyötyjen arviointi yhteiskunnan arvojen pohjalta.	Rajoitetaanko ihmisten oikeuksia?	Palveleeko päätös heikommassa asemassa olevia?	Onko päätettävällä asialla jokin hyveellinen tarkoitus, joka pitäisi toteuttaa?

Keskustelu tarvittavista sarakkeista arkistoitu 17.7.2012

Katso myös

• Amartya Senin suuri synteesi oikeudenmukaisuudesta

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Opasnetin käyttäjät: Oikeudenmukaisuus. Opasnet 2024. Viitattu 01.10.2024.