Keskustelu:Oikeudenmukaisuus

Glyfosaattia pidetään syntinä

Lähetetty Helsingin Sanomien mielipidepalstalle 14.9.2017. Glyfosaattiin liittyviä vaikutusarviointeja ja linkkejä: katso Neonikotinoidit.

Jukka Ruukki (HS Merkintöjä 14.9.) kirjoittaa asiaa glyfosaatin väitetystä vaarallisuudesta. Glyfosaatti on huolellisesti tutkittu kasvintorjunta-aine ja sen myrkyllisyys on hyvin alhainen. Mahdollinen syöpäriski vaatii aineen lusikoimista suoraan purkista. Silti juuri sitä ollaan EU:ssa kampeamassa kiellettyjen listalle. Miksi?

Aivan kuten Ruukki sanoo, vaarallisten ympäristöaltisteiden listalla se on hyvin kaukana kärkipäästä, eivätkä kieltämisen terveysperustelut kestä tieteellistä tarkastelua. Siksi taustalta kannattaa etsiä muita syitä.

Euroopassa luonnonmukaisuuden ajatus on yleinen ja vahva. Se karsastaa "epäluonnollisia" maatalouden kemikaaleja ja esimerkiksi geenimuuntelua kasvinjalostuksessa. Merkillepantavaa on, että siinä ei pyritä erottelemaan turvallista torjunta-ainetta tai geenimuuntelua vaarallisesta, vaan ne ovat kaikki olemukseltaan samanlaisia, vältettäviä.

Tälle ilmiölle on olemassa nimikin: niitä pidetään syntinä. Syntiä ei tässä pidä ymmärtää uskonnollisessa mielessä vaan näkemyksenä, jonka mukaan asia on paha itsessään, riippumatta sen tuomista hyödyistä tai haitoista. Tämä on hyve-etiikkaa.

Yhteiskunnallista keskustelua kuitenkin hallitsee asian tuottamien hyötyjen ja haittojen pohdinta eli seurausetiikka, ei hyve-etiikka. Esimerkiksi koko taloustiede perustuu seurauseettiseen ajatteluun. Meillä on vaikeuksia edes puhua hyve-etiikan näkökulmista, ja siksi synti kuulostaa oudolta perustelulta.

Tästä asiasta keskustelu ja sen ymmärtäminen on kuitenkin tärkeää kahdesta syystä. Emme opi huomaamaan, että terveyskeskustelun taustalla voi olla piilovaikuttimia. Tällöin voimme ajautua kannattamaan asioita joista emme pidä, jos emme itse pysty arvioimaan esitettyjen perustelujen kuten terveyshaittojen todellista merkitystä.

Toisaalta inhon kehittyminen erilaisia asioita kohtaan on ihmiselle luonteenomaista. Tätä voidaan tarkoituksella lietsoa, jolloin ihmiset saadaan inhoamaan ja välttämään mitä erilaisimpia asioita. Yksittäisten ihmisten inho voi kasvaa yhteiskunnassa jaetuksi käsityksesti asian synnillisyydestä.

Asioiden synnillisyys on aivan kelpo perustelu: yhteiskunta on oppinut pitämään orjuutta syntinä ja homosuhteita ei-syntinä, eikä siinä tarvita hyötyperusteluja. Mutta on oltava tarkkana, ettei tällaisia hyve-perusteluja ujuteta päätöksiin tieteellisesti perusteltuina haittoina silloin, kun ne eivät sellaisia ole.

Jouni Tuomisto

johtava tutkija

THL

Akatemian tiedote -- Jouni Tuomisto 11. tammikuuta 2013 kello 17.26 (EET)

Kansainvälinen päätöksenteko kaipaa uusia eettisiä näkökulmia

Kansainvälisessä päätöksenteossa ei ole olemassa uskottavaa eettistä perustaa. Näin siitäkin huolimatta, että elämme globalisoituneessa maailmassa, jossa talous ja politiikka, ympäristökysymykset ja konfliktit eri puolilla maailmaa heijastuvat hetkessä ihmisten elämään. Professori Jan Klabbersin johtamassa tutkimuksessa pyritään luomaan globaalin hallinnan etiikkaa hyve-etiikan lähtökohdista käsin.

”Hyve-etiikan perustana on toimijan etiikka. Sen sijaan, että mietittäisiin sitä, onko teko lain- tai sääntöjen mukainen, paneudutaankin siihen, onko teko luonnehdittavissa rehelliseksi, hyvää tekeväksi tai oikeutetuksi”, professori Klabbers kuvailee. Helsingin yliopistossa työskentelevä Klabbers nimitettiin syksyllä Suomen Akatemian ensimmäiseksi Martti Ahtisaari-akatemiaprofessoriksi. Hän aloittaa akatemiaprofessorikautensa heinäkuussa.

Klabbersin mukaan hyve-etiikan etuna on se, että sitä pystytään hyödyntämään myös sellaisissa tilanteissa, joissa säännöt ja lait eivät enää jostain syystä päde tai joissa niitä ei ole olemassakaan. ”Hyveitä voi olla erilaisia – samoin kuin niiden variaatioitakin, sillä ne liittyvät kansainvälisten toimijoiden erilaisiin rooleihin. Vaatimukset YK:n pääsihteeriä kohtaan ovat erilaisia kuin odotukset kansainvälisiä pankkiireja tai valtioiden päämiehiä kohtaan.” Tutkimuksen tavoitteena on luoda keskustelua kansainvälisten toimijoiden etiikasta, olivatpa he liike-elämän palveluksessa, kansainvälisten organisaatioiden edustajia tai politiikkoja.

”Kyseessä on radikaalisti erilainen näkökulma, sillä tarkastelun kohteena ei ole se, minkälaisia sääntöjä tai velvollisuuksia toimijoiden tulisi noudattaa”. Perimmältään tutkimuksessa paneudutaan siihen, minkälaisia ominaisuuksia, luonteenpiirteitä tai tekoja voi odottaa niiltä henkilöitä, jotka hallitsevat maailmaa globaalissa toimintaympäristössä ja mitä ominaisuuksia oletetaan olevan niillä, joita hallitaan.

Eettisten näkökulmien korostaminen globaalissa päätöksenteossa voi estää konfliktien syntymisen tai pahenemisen, sekä lisätä konfliktin osapuolien keskinäistä luottamusta konfliktien sovittelussa.

Lisätietoja: Professori Jan Klabbers, Helsingin yliopisto, p. 09 191 23 141, jan.klabbers(at)helsinki.fi